Jos JK olisi ollut taloudellisesti kannattavampi menetelmä, valtio, kunnat, metsäyhtiöt ja muut suuret ja pitkäaikaiset metsänomistajat olisivat halunneet käyttää sitä, ja valtio olisi hoitanut lainsäädännön  JK:ta suosivaksi. Nyt metsälaki ei ole JK:n esteenä, mutta se ei ole muuttanut, eikä muuta talouden realiteetteja eikä luonnonlakeja mihinkään.

Minäkin mielenkiinnolla kuulisin, miten Reima ottaa metsänhoidossaan ja hakkuissaan huomioon kulloisenkin korkotilanteen ja muut talouden muuttujat?

Miksi Rane olet noin närkästynyt?

Sovitaanko, että kirjoitat vain omia käsityksiäsi ja minä omiani. Jos alat kirjoittaa minun ajatuksiani, niin ne ovat vääriä, sinun (kuten tässä pahantahtoisesti) suodattamia käsityksiäsi. 800 vastausta, niistä täytyy käydä ilmi oma pohdintani, tai olen todella huono ilmaisemaan ajatuksiani. Sinä ilmeisesti tiedät lopullisen totuuden, jota minä vasta pyrin etsimään ja perustelemaan niitä ainakin taloudellisesti itselleni.

Tavattoman monimutkaisiin asioihin ei ole yksinkertaisia vastauksia. Timpalla on onnellinen, hänellä on yksinkertainen taloudellinen vastaus – kun kiertoajan tuotoista kulut on vain 15% niin loistavaa taloudellista toimintaa. Pitää ymmärtää mitä tästä voi taloudellisesti päätellä ja mitä siitä ei voi päätellä.

No, kun istuttaa eurolla puun ja saa siitä ensiharvennuksessa euron 25-vuoden kuluttua, niin ei se nyt kovin tuottoisalta kuulosta. Toisaalta tietysti joku jälkeenjäävä saattaa saada tästä eurolla istutetusta puusta 80-vuoden kuluttua 40-50 euroa. Kun näin on, joutuu etsimään perustellumpia taloudellisia vastauksia toimilleen.

Minä en ole löytänyt muuta perusteltavissa olevaa taloudellista vastausta kuin NNA. Eli metsän arvo on kaikkien tulevien tulojen ja menojen nykyarvojen erotus ja taloudellisesti pitää pyrkiä toimimaan metsän kanssa siten, että tämä nettonykyarvo olisi suurin mahdollinen. Minä en kykene ymmärtämään, mitä muuta se voisi olla. Mitä tämä sitten käytännön metsänhoidossa tarkoittaa, on hyvin monitahoinen kysymys, johon ei ole yksinkertaista vastausta.

Närkästyttikö Visaa suhteellinen arvokasvu päätehakkuun kriteerinä, vai kuinka kysymyksesi on ymmärrettävä. Minä en ymmärrä päätehakkuun taloudelliseen arviointiin muuta vastausta.

Yleisesti ottaen, olen nykytilanteeseen metsänhoidon suhteen hyvin tyytyväinen, kukin saa hoitaa metsiään parhaaksi katsomallaan tavalla. Muutos on ollut tavaton sinä aikana, kun itse olen metsäntaloutta harjoittanut. Pakkopaidat on purettu.

Ymmärsinkö siis nyt oikein että Reima ei tiedä miten ja millä menetelmällä metsätaloutta voisi harjoittaa kannattavasti?

Aika moni metsänomistaja on todellisuudessa monitavoitteinen, ja silloin NNA-laskelma ei riitä. Silloin voidaan tehdä esimerkiksi niin, että liito-oravalle sopivien elinpiirien määrä asetetaan rajoitteeksi optimointiohjelmalle ja sen jälkeen lasketaan hakkuut ja NNA.