Poista heti ylimääräiset taimet tuppaasta ja pyri suoraan suositustiheyteen. Liian liki toisiaan kasvaneista puista kehittyy harvoin laadukasta tukkia.

Aika paljon tukkiläpimittaista puuta päätyi hakkuun yhteydessä kuitukasaan sen seurauksena ,että puita oli yritetty kasvattaa tai jätetty kasvamaan liian tiheässä. Kolmosen lumppi tyveltä tai koko runko tehtiin laatupuutteiden vuoksi kuiduksi.  Mitä myöhempään taimiryhmän harventamisen suositustiheyteen siirtää , sitä todennäköisemmin laatu alkaa kärsiä. Hirvikin on mielissään ,kun palstalla on runsassti syötävää.

Mistähän johtuu ,että yhtiöt ovat luopuneet siemenpuista ja kylvöstä lähes kokonaan ja istutetuista männiköistä saa jopa harvahkon vaikutelman? Tricoakaan eivät käytä. Taimikot kehityyvät hyvin ja hirvet pysyvät loitolla , kunhan varhaisperkaus tehdään ajoissa. Hirviä varten ei kannata kasvattaa taimikossa mitään ylimääräistä.

Pohjoisesssa istutus on vähentynyt murto osaan. Luontainen uudistus siemenpuilla ja kylvö lisääntyneet paljon.

Ensimmäisen kerran on usein raivaussahalla menty 5 metriseen taimikkoon. Porot on usein tehny vesakon torjunnan ja monin paikoin sitä ei edes tule. Hyviä männiköitä näkyy tulevan. Toki siemenet on koitetteu äestykseen ja laikkuun pöläyttää vähän enemmän hajalleen.

Kun Keski-Suomessa ei ole niitä hirviä, niin suorittavan puheet ovat sitä kautta ymmärrettäviä. Niillä alueilla missä hirviä on normaalisti, tilanne on toinen. Eihän kylvötuppaita pidetä ensiharvennukseen asti, vaan nehän käsitellään taimikonhoidossa.

Muistutan Visalle ,että avasin keskustelun ylitiheyden vaaroista jo toistakymmentä vuotta sitten. Tuohon aikaan hirviä oli vielä runsaasti. Jouduin useaan kertaan todistamaan tilannetta ,jossa hirvet viihtyivät erityisen hyvin tiheänä kasvatetuissa taimikoissa , mutta aivan vieressä normaalilla tavalla käsitelty taimikko sai olla rauhassa. Tiheä taimikko kasvoi lisäksi hitaammin ,kun verrokki ja oli sitäkin kautta kauemmin alttiina hirvien vaikutuksille.