Keskustelut Metsänhoito Liian nuuka tekee eniten vahinkoa itselleen

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 21)
  • Liian nuuka tekee eniten vahinkoa itselleen

    Joitakin vuosia sitten tuli hoidettavaksi yksityistie, jossa on useita eri haaroja ja runsaasti osakkaita. Tien hoito on sujunut jokseenkin rutiinilla, paitsi yhden myöhemmin rakennetun metsä-/mökkihaaran osalta.  Vuosittain on kuulunut tiekokousten ulkopuolella valitusta, että ko. haaraa hoidetaan huonommin kuin muita. Tiellä on keväisin vettä,  se on pehmeä ja muutenkin huonokuntoinen. Ko. tietä oli kuitenkin hoidettu aivan samoin kuin kaikkia muitakin tien osia. Päätin nyt keväällä selvittää syyn, miksi valitusta oikein tulee. Syy selvisi yhdellä vähän tarkemmalla kävelykierroksella. 300 metrin matkalla oli jätetty kolme rumpua tekemättä, ja sivuojien vettä ei oltu johdettu minnekään! Kun tiedustelin valittajalta, kuka ko. tien on noin hölmösti oikein rakennuttanut, tulikin aika hiljaista. Sanoin tiehoitokunnan kyllä laittavan rummut ja tekevän tarvittavat ojat, mutta vain sillä ehdolla, että tuommoinen valittaminen loppuu samalla.

  • Tolopainen

    Tiekunta on tehnyt huonot kaupat ja joutuu maksamaan rumpujen teon. Näinsemenee ja Visakallo on ottanut koiranhommat jossa saa haukkumiset palkakseen.

    Visakallo

    Ei se minua haittaa. Vittumaisen miehen maineeni vain kasvaa, eikä heikoilla eväillä varustetut kitisijät tule enää aukomaan päätään.

    Jätkä

    Normaalisti juuri tieasiat ovat niitä, joissa joka tapauksessa aina löytyy erimielisyyttä.

    Meillä on samat henkilöt valittamassa talvikunnossapitoa (ihan aiheesta) ja samassa lauseessa suunnilleen valittavat hoitomaksujen suruudesta (ihan suotta)

    Osuusmaksu on kuitenkin hyvin kohtuullinen, olisin valmis maksamaan enemmän, jos linko kulkisi herkemmin ja kaljamalla levitettäisiin tielle hiekoitushiekkaa.

     

    Tolopainen

    Vasta tänä keväänä näin kunnolla lanattua metsäautotietä, oli joku urakoitsija hankkinut erikois lanan.  Kun vetokoneena oli iso  neliveto kaikki kuopat oli tasattu. Mökkitie on tiekunnan hoidossa ja tilanne on toivoton. Kun järki ja oma kalusto ei riitä tien hoitoon,  ei siitä mitään tule.

    mehtäukko

    Tanelin kysymykseen: kyllä kun Metsäkeskus voimiensa päivinä ryvetti isäntiä jumalattoman kalliilla hankkeillaan, sen toiminnan kiroajia tulee vastaan vieläkin.

    Mitäs kun jo ”suunnittelu” entistä tietä seuraillen oli yli tonnin/ km ! Ukot tollistelevat elektroniikka- aikaan tiellä mittanauhojen kanssa…

    Korpituvan Taneli

    Niin, kyllähän niitä kiroajia aina löytyy. Ovat ilmeisesti niitä joka hankkeen jarrumiehiä jotka sanoo että olaallansa ne puut sieltä pois tuoo mitä meidänki mettäs kasvaa. En tarkoittanut näitä jarrumiehiä vaan selkeästi tarpeettomaksi osoittautunutta metsätiehanketta.

    Siis selkeästi perusteltuja kannattamattomia tiehankkeita ei mitään kuulopuheita esson baarista.

    Tertveisin: Korpituvan Taneli

    Visakallo

    Tuota aloituksessa painotettua liiallista nuukailua näkee myös metsien uudistamisessa ja sen jälkeisessä hoidossa. Joku näköalaton itseensä kyllästynyt ja elämänsä pettynyt voisi tähän sanoa, ettei siinä itselleen vahinkoa tee, kun ei kuitenkaan ehdi työnsä tuloksista nauttia. Onneksi tällaisia luovuttajia on kuitenkin aika vähän. Useimmiten he ovat saaneet metsät haltuunsa aika vähillä ponnisteluilla, eivätkä siten osaa arvostaa niitä.

    Tolopainen

    No miksi nuukailet ja yrität rämpiä kesähelteellä raivaussahan kanssa metsässä. Kun ostopalveluna saisit työn lähes ilmaiseksi. On siinä nuukuus huipussaan. Voisit työllistää jonkin työttömän nuoren. Nyt joutuu kuitenkin maksamaan hänelle palkan kotiin veroina. Pitääkö niihin tienhoitokuntiinkin vielä ängetä väkisin mukaan. Vaikka metsätietkin Otso hoitaisi edullisesti ostopalveluna.

    Visakallo

    Tolopaisella tuntuu olevan vähän huono aamu. Kyllä minä olen työllistänyt vuosikymmenten mittaan kymmeniä nuoria ja työllistän edelleen, ja käytän myös ostopalveluja, mikä on myyntiverossa oltaessa ihan järkevää. Oma osuuteni on nykyisin luettava toimistotyön vastapainoksi ja kuntoiluksi. Yksityisteiden hoito ammattimaistuu koko ajan ja olen sitä edistämässä. Aloituksen tapaus ei ole kuin pieneltä osin metsätie. Lähemmäs sadasta tieosakkaasta vain muutama on metsätiloja. Kaikkein eniten on vakituisia asumuksia.

    Jätkä

    Opiskelunsa taas tältä keväältä päättäneet voivat olla hyvinkin halukkaita esim istutustöiden tekemiseen. Sekin työ on kuitenkin sellaista, että se pitää osata ja ymmärtää. Kuitenkin on niin, että kun suuri osa metsänomistajistakaan ei osaa eikä ymmärrä taimien käsittelystä ja istutuspaikasta ja työn laadusta yhtään mitään, he eivät ole kelvollisia opastamaan noita nuoria. Joukossa on myös henkilöitä, joilla on aikaisempaa kokemusta, joka on täysin väärää.

    Istutustyön opastuksessa ja alkuvalvonnassa pitää olla ammattilainen, joka myös pystyy ohjaamaan työtekijää.

    Kuljen lähes päivittäin erään OMT-männikön ohi, joka on istutettu seurakunnan maalle. Siinä on yksi kuvio, josa avojuuritaimilla on viljeltyMännikkö. On vaikeaa löytää siitä yhtäkään tukiksi kelpaavaa runkoa, kuitupuutakaan ei saa kaikista kempuroista ja siitä on pahimmat60 % jo poistettu. Tien toisella puolella on samanlaisilla avojuuritaimilla pari vuotta myöhemmin istutettua, jossa puut ovat suoria ja hyviä tukiksi kehittyviä mäntyjä

    Noissa kuvioissa on ollut eri istuttajat ja eri työnjohtaja/ valvoja.

    Satunnaisena työnantajana metsänomistajalle tulee helpotuksena tarjous, että MHY teettää työn ja valvoo / vastaa työn onnistumisesta. Se hoitaa myös paperibyrokratian.

    Sama pätee myös taimikonhoidossa. Jos työtä olisi tarjolla, niin nuorella kaverilla ei ole välttämättä omia raivureita, eikä hän opi oikeaa työn jälkeä, kun isäntäkään ei sitä osaa. Silloin on Yrittäjä tai MHY ”mies paikallaan”, joka nopeasti opastaa oikeaan tyyliin ja käy jopa kittailemassa runkolukuja ja muutenkin tarkistelemassa työn jälkeä.

    Jokaisessa työssä pitää olla opettaja, joka varmistaa, että kehitys lähtee oikeaan suuntaan. Poisoppiminen on usein paljon vaikeampaa, kuin nollasta lähteminen. Se on nähty lukemattomia kertoja noiden suoraan lukiosta tulleiden nuorten kanssa. Suurimmalla osalla ensikertalaisista opetus menee kerralla sisään. Heistä tulee usein kavereita, jotka kylmän viileästi pistävät runkoluvun ohjetiheyteen, eivätkä taivastele, että menee ihan pilalle, niinkuin ”kokeneet” metsänomistajat, joista jotkut ovat jopa suuttuneet kahdeksanmetrisen männikön pilalle harventamisesta, vaikka kyseessä on ollut vain parin aarin mallikoeala.

    Luultavasti Jeessin ja Tollon kanssa tulisi ”Ohtaanlyöntikisa”, jos heidän taimikossaan tehtäisiin mallikoeala!

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 21)