Keskustelut Metsänhoito Lievästi riukuuntuneen koivikon harvennus

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 33)
  • Lievästi riukuuntuneen koivikon harvennus

    Mitäs kokemuksia on sellaisen koivikon harvennuksesta, jonka tiheys on yli 2200 r/ ha ja pituus yli 15 m?

    Ko. koivikossa on pitkiä suorarunkoisia rauduksia, mutta niitä on vaan liian tiheässä. Osa on ihan selkeätä poisto-/polttopuutavaraa tupsuuntumisen takia, mutta joukossa on paljon hyviäkin yksilöitä. Kokonaisvaltainen parturointi ei ole siis vaihtoehto. Maapohjana lehtomainen vanha laidunmaa eli todella rehevää, ehkä hieman boorivajeista maata. Alueena Häme. Ympärillä vanha kuusikko suojaamassa tuulilta.

    Tapio antaa ohjeeksi vähitellen tapahtuvan harvennuksen, mutta onko ajankohdaksi valittava kevättalvi, jolloin puut ehtivät tottua syysmyrskyihin?

    Kuinka harvaksi tuon voi päästää?

  • Hiluxmetsuri

    Heh. 🙂

    Ei tuonne oikein moto sovi. Toki jos viereisen kuusikon laittaisi samaan erikoistarjouspakettiin, niin saattaisi ostotoimihenkilö intoutua.

    Käsipelillä mennään 🙂

    MaalaisSeppo

    Kejun aloittaja kaipasi mielestäni neuvoja riukuuntuneen koivikon harvennukseen, kun tavoiteena on varmistaa koivikon hyvä kasvu jatkossa.

    Eli ei kaivannut neuvoja polttopuusavottaan. Polttopuusavotan ja riukuntuneen koivikon harvennuksen optimointi onkin hankalampi juttu. Kannataako kaataa kesällä rasiin, jolloin saa hyviä polttopuita, mutta lumituhoriski seuraavana talvena on suurempi kuin kevättalvihakkuussa, jolloin taas polttopuut ehkä eivät tule yhtä hyvälaatuisiksi kuin kesähakkuussa?

    Itse kyllä hakkaisin riukuuntuneen koivikon kevättalvella myös polttopuiksi. Jos puut pienii tuoreina maaliskuussa aurinkoiseen, sateelta suojattuun paikkaan, niin kyllä palavat hyvin jo seuraavana syksynä. Jos koivikko ei ole riukuuntunut, niin hakkuuaika riippuu puiden käyttötarkoituksesta ja maaston ajokelpoisuudesta.

    jees h-valta

    Aina on keväällä poltinpuut tullut tehtyä ja koivua aina isoin osa eikä koskaan mitään ongelmia kuivumisen suhteen. Jos kesä edes normaali.

    Burl

    Koivikot ovat mielestäni hankintametsurin näkökulmasta erinomaisia kohteita tehtäväksi kesällä useastakin syystä. Ensinnäkin harrastelijametsureilla koivikko tulee helpommin tehtyä riittävän harvaksi, kun puissa on lehdet. Tietenkin jos puusto on riukuuntunut, kuten viestiketjun aloittajan tapauksessa, pitää jättää normaalia sakeammaksi.

    Kesähakkuulla ei koivikossa tarvitse tehdä kantokäsittelyä toisin kuin useimmissa havupuuvaltaisissa leimikoissa. Jos on tarkoitus harvennella myös männiköitä ja kuusikoita, ne kannattaa ajoittaa syksyyn ja talveen. Lisäksi koivikot ovat talvisaikaan yleensä runsaslumisempia kuin varsinkin kuusikot, mikä vaikeuttaa työskentelyä.

    Jos on meininki varjella kuusialikasvosta, kesä on tässäkin mielessä metsurityönä tehtävässä harvennuksessa hyvä ajankohta. Lumihanki toki suojaa pieniä kuusentaimia, mutta pidemmät taimet särkyvät helposti varsinkin kovilla pakkasilla. Alkukesästä taas kuusten latvakasvaimet putoavat herkästi kaatuvan puun hipaisusta.

    Tältä pohjalta olen omat koivikkojen hankintasavotat pyrkinyt ajoittamaan loppukesään ja alkusyksyyn. Ajo on yleensä tehty saman tien sikäli kun maaperän kantavuus on sen mahdollistanut. Rauduskoivikot on yleensä kohtuullisen kantavilla rinnemailla ainakin Savossa. Koivu ei ole erityisen pinnallinen juuristonsa suhteen erityisesti verrattuna kuuseen, mikä pienentää sulan maan aikaan tehtävän lähikuljetuksen juuristovaurioriskiä. Lisäksi koska koivikko joka tapauksessa pitää harventaa harvaksi, ei ole syytä nuukailla ajouraleveydessä, mikä edelleen pienentää juurivaurioriskiä.

    Hiluxmetsuri

    Niin, ei haittaa vaikka ohjeita tulee sekä riukuuntuneen harvennukseen, ajoitukseen että riukujen jälkikäsittelyyn. Kiitos, kaikki kelpaa.

    Parin viikon päästä menen aloittelemaan tuota kevyesti. Teen rankakasoista sellaisia ristikkäisiä ikäänkuin hirsitaloja, jotta ilma kiertää kaikkialla.

    Burl

    Pahus ettet mennyt sinne kahta viikkoa aikaisemmin tai vaikka jo heinäkuun alussa, jos polttopuita meinaat niistä tehdä. Rasiinkaato on mainio menetelmä, kuten viestiketjussa on monet kirjoittaneet. Vastoin yleistä käsitystä varsinkin koivu on kuivimmillaan keski- ja loppukesästä, mikä näkyy mm. kuivimmilla mailla jo heinäkuussa kellastuvina lehtinä. Kun vuodenkiertonsa aikana kuivimmillaan oleva koivu tai mikä tahansa muu lehtipuu kaadetaan rasiin, haihduttaa lehdistö rungossa olevan irtonaisen veden varsin tarkkaan ja sen loputtua lehdet harmaantuvat.

    Pari vuotta sitten löin yhden pihakoivun nurin kesäkuun lopulla. Kesä oli muistaakseni sateinen. Lokakuussa karsin ja katkoin puun ottaen samalla muutaman parin sentin paksuisen kiekon kosteussuhteen määrittämistä varten.

    Mittasin kiekkojen painot keittiövaa’alla tuoreena, minkä jälkeen sijoitin ne kuivumaan vuorokaudeksi leivinuuniin, missä oli silloin illalla reilut 100 astetta. Puntaroin kiekot vuorokautta myöhemmin uudelleen.

    Parin sentin kiekon voitaneen olettaa kuivuvan rutikuivaksi vuorokauden aikana noin sata-asteisessa uunissa. Muistiinpanot eivät ole nyt käsillä, mutta muistaakseni laskin, että kiekkojen painosta 35 % oli vettä siinä vaiheessa, kun ne meni uuniin.

    Laajenpia tutkimuksia rasiinkuivatuksen vaikutuksesta puun kuivumiseen en ole tehnyt, mutta näin käsitellyistä puista tehdyt halot eivät ole homehtuneet normaalissa ulkokuivauksessa säistä riippumatta.

    Hiluxmetsuri

    Burlille kiitos koetulosten jakamisesta. Onkohan tuota vastaavaa koetta kukaan tehnyt tieteellisin kriteerein eli dokumentoidusti ?

    Eli mikä olisi optimaalinen ajankohta poltinkoivun kaadolle?

    Vaikka tällä tiedolla useimmille ei ehkä olisikaan kuin akateemista arvoa, niin sitä voisi ehkä käyttää kaupallisen polttopuuntuotannon optimoimisessa…

    arto

    Silloin kun koivu valmistuu talveen laskee vedet pois loka marraskuu huomaa hakkuilla silloin koivu kevenee. riuku koivikon harvennus. tekisin keväällä suoraan tiheyteen 800r/ha tehty useita hyvin säilyneet kerkee kesässä vahvistua riittävästi

    6 m3

    Korutonta kertomaa koivun rasiinkaadosta rehevällä pohjalla taannoin.
    Rasiinkaato heinäkuun alussa, sen jälkeen ohdake, angervo ja horsma ottivat hurjan kasvupyrähdyksen, puut sai kaivella tuon ryönän sisältä.
    Ei ollut kovin kuivaa tavaraa. 🙁

    Kolmena kevättalvena olen nyt tehnyt koivikon harvennusta maalis-huhtikuulla.
    Silloin tuoreeltaan pilkkeiksi ja haloiksi tehdyt puut ovat saaneet erinomaisen alkukuivatuksen kevätahavan voimalla. Polttopuut ovat olleet syksyllä valmista tavaraa tulisijoihin. Ei sinistymistä eikä hometta valmiisiin polttopuihin ole tullut. 🙂

    Bonuksena kevättalven savotoista on ollut olematon kantovesojen muodostuminen. 🙂
    Toisin oli tämänkesäinen koivikon harvennus kesäkuun lopussa, siellä kannot lykkää puolimetristä kantovesaa. 🙁

    Ajankohta omatoimi harvennuksille on kuitenkin paras se, jolloin tekijällä on aikaa.
    Tahtoo tuo leipätyö haitata ajankohdan valintaa, varsinkin jos ei ole metsätalousyrittäjä, eläkeläinen tai työskentele maaseutuelinkeinojen parissa. 😉

    Ammatti Raivooja

    Itte teen joulutammikuussa sitten kun lunta on liikaa raivaushommiin mutta sen verran vähän, että ei liikaa harmita harventaminen. Kyllä ne pitää jo maaliskuussa halkoa jos meinaa syksyllä polttaa. Itte teen metrikästä. Ajatan pienellä maataloustraktorilla ni vaatii vähän ajoreittien suunnittelemista ni pitää vähän nähdä sitä maastoakin.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 33)