Kejun aloittaja kaipasi mielestäni neuvoja riukuuntuneen koivikon harvennukseen, kun tavoiteena on varmistaa koivikon hyvä kasvu jatkossa.

Eli ei kaivannut neuvoja polttopuusavottaan. Polttopuusavotan ja riukuntuneen koivikon harvennuksen optimointi onkin hankalampi juttu. Kannataako kaataa kesällä rasiin, jolloin saa hyviä polttopuita, mutta lumituhoriski seuraavana talvena on suurempi kuin kevättalvihakkuussa, jolloin taas polttopuut ehkä eivät tule yhtä hyvälaatuisiksi kuin kesähakkuussa?

Itse kyllä hakkaisin riukuuntuneen koivikon kevättalvella myös polttopuiksi. Jos puut pienii tuoreina maaliskuussa aurinkoiseen, sateelta suojattuun paikkaan, niin kyllä palavat hyvin jo seuraavana syksynä. Jos koivikko ei ole riukuuntunut, niin hakkuuaika riippuu puiden käyttötarkoituksesta ja maaston ajokelpoisuudesta.

Koivikot ovat mielestäni hankintametsurin näkökulmasta erinomaisia kohteita tehtäväksi kesällä useastakin syystä. Ensinnäkin harrastelijametsureilla koivikko tulee helpommin tehtyä riittävän harvaksi, kun puissa on lehdet. Tietenkin jos puusto on riukuuntunut, kuten viestiketjun aloittajan tapauksessa, pitää jättää normaalia sakeammaksi.

Kesähakkuulla ei koivikossa tarvitse tehdä kantokäsittelyä toisin kuin useimmissa havupuuvaltaisissa leimikoissa. Jos on tarkoitus harvennella myös männiköitä ja kuusikoita, ne kannattaa ajoittaa syksyyn ja talveen. Lisäksi koivikot ovat talvisaikaan yleensä runsaslumisempia kuin varsinkin kuusikot, mikä vaikeuttaa työskentelyä.

Jos on meininki varjella kuusialikasvosta, kesä on tässäkin mielessä metsurityönä tehtävässä harvennuksessa hyvä ajankohta. Lumihanki toki suojaa pieniä kuusentaimia, mutta pidemmät taimet särkyvät helposti varsinkin kovilla pakkasilla. Alkukesästä taas kuusten latvakasvaimet putoavat herkästi kaatuvan puun hipaisusta.

Tältä pohjalta olen omat koivikkojen hankintasavotat pyrkinyt ajoittamaan loppukesään ja alkusyksyyn. Ajo on yleensä tehty saman tien sikäli kun maaperän kantavuus on sen mahdollistanut. Rauduskoivikot on yleensä kohtuullisen kantavilla rinnemailla ainakin Savossa. Koivu ei ole erityisen pinnallinen juuristonsa suhteen erityisesti verrattuna kuuseen, mikä pienentää sulan maan aikaan tehtävän lähikuljetuksen juuristovaurioriskiä. Lisäksi koska koivikko joka tapauksessa pitää harventaa harvaksi, ei ole syytä nuukailla ajouraleveydessä, mikä edelleen pienentää juurivaurioriskiä.

Pahus ettet mennyt sinne kahta viikkoa aikaisemmin tai vaikka jo heinäkuun alussa, jos polttopuita meinaat niistä tehdä. Rasiinkaato on mainio menetelmä, kuten viestiketjussa on monet kirjoittaneet. Vastoin yleistä käsitystä varsinkin koivu on kuivimmillaan keski- ja loppukesästä, mikä näkyy mm. kuivimmilla mailla jo heinäkuussa kellastuvina lehtinä. Kun vuodenkiertonsa aikana kuivimmillaan oleva koivu tai mikä tahansa muu lehtipuu kaadetaan rasiin, haihduttaa lehdistö rungossa olevan irtonaisen veden varsin tarkkaan ja sen loputtua lehdet harmaantuvat.

Pari vuotta sitten löin yhden pihakoivun nurin kesäkuun lopulla. Kesä oli muistaakseni sateinen. Lokakuussa karsin ja katkoin puun ottaen samalla muutaman parin sentin paksuisen kiekon kosteussuhteen määrittämistä varten.

Mittasin kiekkojen painot keittiövaa’alla tuoreena, minkä jälkeen sijoitin ne kuivumaan vuorokaudeksi leivinuuniin, missä oli silloin illalla reilut 100 astetta. Puntaroin kiekot vuorokautta myöhemmin uudelleen.

Parin sentin kiekon voitaneen olettaa kuivuvan rutikuivaksi vuorokauden aikana noin sata-asteisessa uunissa. Muistiinpanot eivät ole nyt käsillä, mutta muistaakseni laskin, että kiekkojen painosta 35 % oli vettä siinä vaiheessa, kun ne meni uuniin.

Laajenpia tutkimuksia rasiinkuivatuksen vaikutuksesta puun kuivumiseen en ole tehnyt, mutta näin käsitellyistä puista tehdyt halot eivät ole homehtuneet normaalissa ulkokuivauksessa säistä riippumatta.

Silloin kun koivu valmistuu talveen laskee vedet pois loka marraskuu huomaa hakkuilla silloin koivu kevenee. riuku koivikon harvennus. tekisin keväällä suoraan tiheyteen 800r/ha tehty useita hyvin säilyneet kerkee kesässä vahvistua riittävästi

Itte teen joulutammikuussa sitten kun lunta on liikaa raivaushommiin mutta sen verran vähän, että ei liikaa harmita harventaminen. Kyllä ne pitää jo maaliskuussa halkoa jos meinaa syksyllä polttaa. Itte teen metrikästä. Ajatan pienellä maataloustraktorilla ni vaatii vähän ajoreittien suunnittelemista ni pitää vähän nähdä sitä maastoakin.