Leppä itsessään ei tuota mitään. Leppä on vain juuristossa olevien bakteerien tuotos. Lepän avulla bakteerit tuottavat aineita, jolla saadaan ilmasta ja lintujen käsin sukua leviämään.
Jokaisen bakteerin perusasia.
Luultavasti lepälläkin on monia eri bakteereita ja yksi niistä tuottaa typpeä. Joku taas tuottaa hormoneja, jotta kukinta onnistuisi. Kolmas erittää pakkasenestoainetta, jotta lehdet voi tiputtaa vihreinä.
Joku taas muokkaa pudonneet lehdet hienoksi. Joku keskustelee naapurien kanssa vaihtokaupoista. Joku estää muiden puiden leviämistä. Joku neuvottelee eri sienien kanssa yhteiselosta.
Joku pohtii myyrien ja muiden tuholaisten ehkäisystä.
Joku on huolissaan typpivarojen riittävyydestä…………..
Maaperän bakteerit päättävät sen millainen maailma meillä on.
Ajattelin kasvattaa harmaaleppää entisellä ojitetulla heinäjängällä, joka nyt on tuottamattomana. Reuna-alueet ovat metsittyneet lähinnä männyllä harvan taimikon. Lisäksi on istutettu osalle aluetta mustakuusta ja kontortaa, Reuna-alueilla on seassa hieman hieskoivua, jota porot ”kurittavat”.
Avojängällä on hyvin harvakseen ollut jo ennen ojitusta pienehköjä, ei kuitenkaan nuoria, harmaaleppiä, jotka eivät ole toivotulla tavalla alkaneet leviämään.
Vaatisiko kenties tuhkaa, joka saisi turvekerroksen ravinteet liikkeelle?
Leppää kylvämällä kasvattaneet, onko siemenen itävyys ollut hyvä. Kannattaneeko tarkistaa, vaiko kylvää reilusti? Miten olette kylväneet pientä siementä?
neljä kesää on mennyt, toinen samanmoinen kun vielä odotellaan niin sitten ensimmäiset hakerangat on tarkoitus kerätä alispuustosta. Katsotaan jääkö sinne koivua, leppää vai haapaa kasvamaan 🙂
Jos tuota kuvioa kävis pystykarsimassa oksasaksilla niin käykö sama ajankohta kaikille puille, leppä-haapa-koivu? Koepalanen kun on alle 2 hehtaaria niin sitä koluaa ihan mielenkiinnosta. Sekaisin istutin 500 hybridiä ja 500 raudusta noin 3-4 metrin välein
Jos uudistamisen puulajirajoitukset poistuvat uudessa metsälaissa, niin olen ajatellut kokeilla muutamilla erillisillä alle hehtaarin palasilla uudistamista pihlajalle, tammelle ja lepälle.
Nämä alueet kasvavat tällä hetkellä 50-65 vuotiasta kuusikkoa, huono laatu ja heikko kasvu, vaikka kasvavat tuoreilla ja lehtomaisilla kankailla.
Pihlajaa olen ajatellut 1500/ha+ kuusta 500/ha. Tammea taas ajattelin kokeilla puhtaana, 2000/ha. Onko kenelläkään tietoa kelpaako tammi hirvelle? Onko aidattava? Alueella keskimääräistä alempi hirvikanta, mutta kyllä niitä silti on. Leppää taas voisi kokeilla puoliksi kuusen kanssa 1000+1000/ha.
Tammi on niin kauan alttiina syönnille ettei ilman aitaa kannata yrittääkkään. Jos noinkin isosta kokeilusta kyse se aita on siihen pieni kustanne lisää. Tammi kelpaa hirvelle erinomaisesti.
Ei ainkaan täällä savossa tammi onnistu ilman aitausta. Muutaman tammen istuttelin tien varteen ja verkot laitoin jäniksien varalle, mutta hirvet napsi latvat poikki joka talvi.
Hirviähän täällä kolmen metästysseuran kulmassa tosin riittää kun metästys aikaan siirtyvät aina sen seuran puolelle jossa ei ukkoja torottele. Näkkyy ne hirvet olovan pi**n viisaita elikoita 😉
Taimia kun on tarpeeksi säästyy osa hirviltäkin. Tässä varmaan osasyy nuihin eteläsuomen tammimetsiin.
Ja hirvi näkyy kiertävän jo ihan normi puna valkeella huomionauhalla ympärivedetyn aukon, tosin vähän paksumpaa sais olla. Tuo bilteman nauha tuppaa lumen painosta venymään lähelle muata jos ei parin viikon välein käy hiihtämässä aukkoja ympäri ja puottelemassa lumia poikkeen, kelekkamiehetkiin näkkyy kiäntyvän ympäri kun nauha tullee vastaan 😉
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.