Tuossa puhuttiin harmaalepän istuttamisesta ja kylvöstä.
Leppähän lähtee joskus hyvinkin herkästi kunhan tökkää oksan tai kepin keväällä maahan. Näin saa lepän leviämään koko alueelle. Näistä oksista ei tule kovin hyviä runkoja, mutta luonnon siementä saadaan tällä tavalla koko alalle. Siemensyntyinen on sitten jo parempaa rungoltaan.
Kumpi tuottaa enemmän kuutioita esim. 20 vuodessa, harmaaleppä, vai hybridihaapa?
Ottaen huomioon, että h-haapaa istutetaan 1500 kpl/ha ja leppää kasvatetaan siemenestä 4000 kpl/ha? ( Harventaen, kasvatusasentoon.)
Alkukesästä yleensä karsin nuo ja syksyllä leikkuuhaavat jo lähes ummessa. Seuraavana kesänä runko muuttuu oksan kohalta jo sileäksi. Lahosta en vielä varmaksi tiedä. Tarkoituksenani on jättää Parhaat yksilöt kasvamaan tukiksi, mutta tiheässä kasvatuksella yritän pitää oksat ohkasina ja latvuston kapeana, jotta haitta pääpuulajeina kasvatettaville havupuille olisi mahdollisimman pieni.
Hakkuusta taitaa olla nyt neljä vuotta ja pituutta lepillä keskimäärin 3-5m ja halkaisia >5cm. Ihan tyytyväinen olen nuihin mittoihin. Samaan aikaan aloitettu pihlaja kokeilu ei aivan yllä vielä nuihin mittoihin. 😉
Tuo ylläoleva kysymys kuutiotuotosten vertailusta on hiukan absurdi. Onhan selvää, että lepän suurempi runkoluku haapaan nähden tuottaa kuutioita enemmän.
Mutta mutta, jos kasvatettava runkoluku on molemmilla sama. Esim. 1500 kpl/ha. Kumpi on nopeampi kasvamaan?
Toinen kysymys, kumpi on kannattavampi 30 vuoden kiertoajalla? Leppä on noilla tuotoilla erittäin kannattava, ja sitä parantaa edelleen jos terveen kuusen taimikon saa alle ilmaiseksi.
Mutta miten kasvupaikka olisi valmistettava leppää varten? Jonkinlainen muokkaus olisi varmaan tarpeen, mutta miten taimet saadaan ylös heinän ja vatun seasta? Viitseliäs kai tekee heinäntorjunnan kemiallisesti ennen kylvöä, mutta jos haluaisi välttää kemikaaleja? Auttaisiko hakkuutähteiden poisto ml. kantojen nosto, joka tekisi valmiiksi kylvökohtia. Jos ei tekisi muuta muokkausta, tulisiko heinää vähemmän?
Kannattaa toki myös muistaa että lepän kasvu tuppaa hidastumaan iän myötä. Eli aivan samanlaista kasvua en tukkikokoon asti odota. Kasvupaikankin suhteenkin leppä näkkyy olovan meleko nirso. -> Toisin paikoin kasvu lähes kituliasta ja toisessa paikkoo taas kasvaa ihan ”hirmusta” vauhtia, vaikka esim. kuuset molemmissa paikoissa kasvanna kohtuu samaa tahtia.
En pelkästään lepän varaan kumminkaan mitään paikkaa uskalla laskea, vaan kaikki aukot kuitenkin istutettu kuuselle(sekaan lehtikuusta) ja kylvetty vielä kuusen ja männyn siementä laikkuihin lisäksi.
Lepät tullu kyllä ihan itestään heinän läpi ilman minkäänlaista heinän torjuntaa. Ja muokkauskaan ei välttämättä tarpeellista jos alueella ollut leppiä jo ennestään. -> lepät tullu kivikoukulla vedeltyjen laikkujen väliin, eli luultavimmin jo ison metän aikaan pudonneista siemenistä, joskin taimet nousivat vasta hakkuun jälkeisenä kesänä.
Tuo Leevin määrä h-haavallekkin on aika iso saati lepän oikeaksi kasvatusmääräksi. Rinnakkain on vanhalla peltoheitolla ja leppä jäi noin kuuden-seitsemän vuoden jälkeen vauhdista. Korkeuskasvu alkoi rauhoittua kun haapa vasta alkoi painaa.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.