Keskustelut Puukauppa LENKOUDEN VARJOLLA HYLÄTÄÄN TUKKEJA

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 33)
  • LENKOUDEN VARJOLLA HYLÄTÄÄN TUKKEJA

    Puukauppasopimuksiin on vakiintunut lenkouden määritelmä: ”Lenkous ei saa ylittää yhtä senttimetriä 1 runkometrin matkalla, kun ensin 1 m tyvestä on huomiotta.”

    Otin suoran 1 m riman, johon laitoin 1 cm pitkän ruuvin. Kun rima keikkuu ruuvin varassa rungon lengossa kohdassa, rungon on kelvattava tukiksi. Jos ruuvi jää ilmaan riman päiden varaan, runko on hylättävä lenkona.

    Kun vaadin meillä katkonnan tämän sopimukseen kirjatun säännön mukaan, erään suokuvion tukeista hylättiin sahalla 17 %. ”Maan tavaksi” on muodostunut, vastoin sopimusta, hylätä kaikki vähänkin lengoilta näyttävät rungot. Suomen metsänmyyjät hävivät tässä väärinkäytöksessä kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.

    Aihe on niin arka, että metsälehtikään ei uskaltanut tehdä tästä juttua alkulupauksestaan huolimatta. Metsänomistajien omatkin organisaatiot MHY:t ja MTK ovat hiljaa. Ei uskalleta puolustaa selvää sääntöä. Näin ylläpidetään vääryyttä.

    Metsänomistajat: Tehkää 1 m rima 1 cm pitkällä ruuvilla, menkää hakkuulle ja vaatikaa oikeuksianne sekä kovistelkaa omia järjestöjänne !

  • suorittava porras suorittava porras

    Tuo ”kokeneen”mainitsema ero saattaa selittyä sillä ,että leimikon ovat olleet erilaisia. Sellufirmat ostavat huonompiakin leimikota ja sahat vain parhaita. Luonnollisesti parempilaatuisesta puusta irtoaa tukkiakin enemmän.

    Jokainen voi tahollansa pohtia ,kummasta tukkisaanto muodostuu paremmaksi? Hoitamattomana ja harventamattomana kasvaneesta leimikosta vai suositusten mukaan kasvatetusta metsästä. Valitettavasti metsänomistajan odotukset tahtovat olla molempien suhteen yhtä toiveikkaat.

    Metsuri motokuski

    Silloin kun vielä hakkasin motolla niin opin sellaisen säännön itselleni että kun tukki näyttää koppiin lengolta niin silloin se on myös liian lenko.

    Sen verran paljon tuli tukkeja katseltua että kun tuon säännön muisti niin raakit pysyi kohtuullisena.

    Kokenut kaiken tietää

    Vähän aiheen ohi, mutta oletteko ajatelleet hankintatukin tekoa kannattavuusmielessä hankintatyön arvon kautta. Eli tehdään hankintaa sen verran, että hankintatyön arvo on verovapaata. Koivutukin tienvarsihinta 55 euroa, kuidulla 52. Kuidun valmistuksen verotusarvo n 7,5 euroa korkeampi kuin tukin, ja veroaste n. kolmannes. Jos valmistuksen arvojen ero olisi 9 euroa, eikö tukista ja kuidulla käteen jäävä summa olisi sama? Eli tukista jää käteen euron luokkaa kuitupuuta enemmän? Ei taida kattaa mittailua, lumpittamista, tyvien siistimistä, oksien laskeskelua. Toki siitä tukista olisi varmaan enemmän saanut jos olisi isompi erä ollut.

    Rukopiikki

    Muokkaamattomaan maahan kuokalla istutetut paljasjuuriset männyt on kasvaneet hyvää suoraa puuta. Huolellinen istutus on tärkeää niiden kanssa. Auran paltteissa tuppaavat lenkoutumaan. Palte painuu toiselta reunalta enemmän ja toisella reunalla paltetta on myös erilaiset kosteus ja lämpöolot, jolloin istutettu taimi kasvaa helposti toispuoleisen juuriston mikä altistaa lenkoudelle.

    mehtäukko

    Poimintoja

    Petrin kommenttiin…”kärpäseksi kattoon hakkuukoneeseen leimikolle, jolloin katkontaan on vielä mahdollista vaikuttaa..” ei ole luvallista pystykaupoilla. Ja siitähän ei tule mitään, jos kaksin silmäparein aletaan opetella ja ratkoa laatuvaatimuksia. Ne on oltava kuskin selkä-ytimessä ja kaalissa ennen työhön ryhtymistä.

    ”…poka-aikakaudelta metsätyönjohtajana ollut mies. Apteerauksen arvostelua hän ei oikein ymmärtänyt. ” Katkottua runkoa on myöhäistä arvostella”,  pitää osittain paikkaansa. Mutta että tukkipinosta pystytään vuoren varmasti päättämään katkonnan oikeellisuus, -siihen tarvitaan fakiiri.

    Kokenut kaiken tietää

    Kourakasoista se arvostelu viimeisttään olisi tehtävä. Eli paremminkin silloin kun rungon voi voi vielä laittaa pitkäksi kourakasasta. Työlästähän sekin on, ainakin avohakkuulla. Harvennuksella saattaa onnistua tai sitten ei. Parempi vaatia kokemuksen perusteella oikea kuski hakkaamaan, ja myydä oikealle ostajalle, jos tukkisaanto on leimikolla tärkeä. Naapureiltakin kannattaa kokemuksia kysellä, ja käydä eri urakoitsijoiden ja ostajien leimikoita katselemassa, kyllä niistäkin voi onkeensa ottaa.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Omat kokemukset nykyisistä tukin  laatuvaatimuksista käytännössä menneisiin aikoihin verraten hakkuussa ovat tukkisaannon  suhteen myönteisiä metsänomistajalle. Jos laatuvaatimuksia tiukasti noudatettaisiin, olisi kuitukasat ainakin rehevien männiköiden hakkuissa aivan toista kokoluokkaa.

    Mitä hankintatukin teon kannattavuuteen, se ei lyö leiville sinänsä ollenkaan. Mutta metsänhoidollisen lopputuloksen ja hakkuun ajoituksen sopivaan ilmanalaan hyödynnyksen kautta tulee mahdollinen plussa.

    tomi.raiskio.tr tomi.raiskio.tr

    Sahoilla missä on ”robotti” laaduttamassa. Niin esim. Latva lpm 20cm tukki, ja yleensä robocopissa ”rosentit” 90. Niin tämä tarkoittaa sitä että jos tukkikappaleen läpi menee 18cm putki ilman että tulee kyljestä läpi niin on kelvollinen sahattavaksi.

    tomi.raiskio.tr tomi.raiskio.tr

    Itse en möisi kapulaakaan mäntytykkia, jos toimituspaikkana on eräs Honkalahden sahafirma. Puu ostetaan ”normilaadulla” mutta käytännössä sinne kelpaa vain oksaton rungonosa. Tekijät tuntee tämän nahoissaan huimina raakkirosentteina.

    Pjontto

    On olemassa yksi saha jossa ei sovelleta 1cm:n sääntöä

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 33)