› Keskustelut › Puukauppa › Leimikon arviointi, Arvaustako?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 37)
1 2 3 4

  • Leimikon arviointi, Arvaustako?

    Lähetetty: 24.4.2014, 19:19

    Tämän päivä metsälehdessä oli taas yksi juttu, pieleen menneestä metsäkaupasta. Todennäköisesti suurin ”syyllinen” tällä kertaa oli leimikon tekijä.

    Onko leimikon tekijällä tai muulla arvioijalla koskaan mitään muuta pelissä kuin maine? Entä onko arviointi tosiaan noin toivottoman vaikeaa? Jos on niin silloinhan meillä putoaa pohja pois kaikelta suunnittelulta yms.

    Toisaalla tässä osiossa on minunkin kokemukseni arvioinnin vaikeudesta.
    Oli runsaan 25ha alue, joka muodostui monesta hyvinkin erilaisesta kuviosta. Oli neljä samaikäistä metsäinsinööriä (miehiä) kylläkin eri kouluista, arviot vaihtelivat harvennuksessa, jossa tuli pääasiassa energiapuuta, 1610 kiinnon ja 720 kiinnon välillä. Kaikilla oli käytettävissään samat, tuoreehkot, metsäsuunnitelmatiedot.

    Kysymys kuuluu, millä tarkkuudella tälläinen arviointi on yleensä mahdollinen? Menettääkö metsäinssi virkansa, jos arvio toistuvasti 50% virheellä?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Tekijä
    Korpituvan Taneli
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Korpituvan Taneli 26.4.2014, 09:21

    Juu juu, Pähkäilijä. Olen minäkin tehnyut kirjoituspöytätyönä kaupan, mutta siitä ei ollut nyt kysymys. Näissä tapauksissa mitään leimikkoarviota ei tehdäkkään, vaan pannaan paperille esim metsäsuunnitelman vanhentunut tieto tai muuta vastaava.

    Esim. tässä kyseisessä tapauksessa oltiin metsässä ja myyjä nimenomaan halusi arviota. Arvion tekijä vielä jälkeenpäin sanoi arvioineensa alakanttiin. Totuus oli kuitenkin että arvio oli 50% yli. Näiden tehtyjen arvioiden perään minä tässä kyselen, ei välitetä nyt niistä tapauksista, joissa mitään arviota ei ole edes tehty.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Metsuri motokuski 26.4.2014, 12:28

    Itse kun olen noita arviota katsellut ja seurannut toteumaa niin pääosin ensiharvennuksen arvio on 50 mottia / ha, jos on tiukkaa niin 60 – 65 mottia / ha. Kakkosharvennus menee jo sitten sadan paikkeille ollen siinä 80 – 120 motin hujakoilla. Aukot vaihtelavatkin sitten tosi paljon kun puuston koko eri aukoissa vaihtelee suuresti. Olen joskus hakannut aukon ja toteuma on ollut alle 100 mottia / ha.

    Ihmetelen jos harvennuksen arvio heittää 50 % kun noilla arvoilla sen saa jo 20 % sisälle,

    Jansson 26.4.2014, 12:47

    Kyllä se on mielestäni huolimattomuutta jos varsinkin kiinteistökaupan yhteydessä metsän arviointi puuston osalta heittää esim. 20%. Miten sen ammattilainen voi selittää edes itselleen.
    Omakohtainen kokemus kaupasta jossa yhdellä kuviolla heitto puuston kokonaismäärässä 33% (huonoon suuntaan).
    Pitäisikö tehdä Lahtoset? Miksi metsäkiinteistön kauppa (päätehakkuukuvioiden kohdalla etenkin) olisi jotenkin eri asia kuin jonkun muun hyödykkeen?

    Korpituvan Taneli 27.4.2014, 10:05

    Roisto reipas:
    ”Metsäsuunnitelma ei ole hakkuusuunnitelma ja päinvastoin. Eikä kiinteistöarvio. Sisältöä on muokattu ”

    Niin ja minkäänkö niistä ei tarvitse olla edes noissa 20% rajoissa oikea, niinkö? Sen käsityksen vastauksestasi saa.

    Alkakaa nyt jo hyvat ”ammattilaiset” heittämään kehiin konkreettisiä + – prpsenttejakin aiemmin esittämiini kysymyksiin. Kuvitellaan että kysymys on kiinteistöarviosta, sille kai ainakin jonkinlaiset raja-arvot voi asettaa?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Metsuri motokuski 27.4.2014, 13:36

    Niin aluperinhän oli kaiketi kyse leimikon arviosta ja toteumasta. Se mikä on tilan metsäarvio niin onkin hieman toinen juttu. Minusta metsätilan metsäarvio on jo paljon tärkeämpi tieto kuin leimikon arvio. Leimikothan voivat olla hyvinkin eri lohkoja ja leimikko saatta jopa sisältää osia eri kuivioista. Ilmeisesti Taneli kyseli vain leimikon arvion ja toteuman suhdetta.

    Gla 27.4.2014, 13:37

    Metsuri motokuski: ”Kokonaispuuston hakkuuarviolla ei ole mitään merkitystä.”

    9 ha hakkuussa on kiinni merkittävä määrä rahaa ja sen budjetoinnilla ei ole sinun mielestä mitään merkitystä? Entä jos arvioidaankin vastaavalla tarkkuudella metsätilan arvoa?

    Tanen kysymys on minusta täysin oikeutettu.

    Gla 27.4.2014, 13:43

    Et siis ymmärtänyt.

    Omistajalla on todennäköisesti jokin ajatus siitä, mitä rahoille tehdään. Jos 9 ha leimikosta tuleekin vain puolet oletetusta, menee suunitelmat uusiksi. Kerropa itse moton omistajalle, että käyttökustannukset arvioit seuraavan vuoden ajalle olevan x €/m3, mutta toteutuma onkin 2x/m3. Toteatko pokkana, että ei arviolla mitään merkitystä ole, ainoastaan toteutumalla?

    Metsuri motokuski 27.4.2014, 16:25

    Olet GLA oikessa. Lähdinkin siitä lähtökohdasta ettei kovin suuria hankintoja suunniteltaisi ennen toteuman toteutumista. Voi olla niinkin että rahalle on käyttöä jo valmiiksi ja hankinta tehdään suunnitelman pohjalta. Aika riskirajoilla silloin mennään.

    Meillä on olut sellaisia hakkuita useastikkin että hakaataan esim. 350 mottiajoista tukkia 150 mottia. Heti kun määrä täytyy hakuu loppuu. Leimikkoa suurrennetaan tarvittaessa sen mukaan.

    Tuo moto esimerkki oli hyvä. Minusta se ei ollut esimerkki vaan ihan tätä päivää. Koneet ovat koneita.

    suorittava porras 27.4.2014, 21:33

    Tätä Tanelin avausta voisi vähän laajentaa . Leimikon arviointiin kuuluu muutakin , kun arvio puumääristä . Myös korjuukelpoisuus , korjuuajankohta ja toimenpiteen kiireellisyys vaativat suunnitelman ohella arvion palstan senhetkisestä tilasta . Joskus joutuu toteamaan , että arvioinnin asemasta on tehty arvaus.

    On ostettu kesäleimikko , joka lopulta osoittautuu talvikohteeksi . Joskus on kohdalle osunut taimikko , joka on ostettu ensiharvennuskohteena . Tilanne on paljastunut vasta , kun korjuu on aloitettu . Kakkosharvennuksena hakkuuohjelmaan merkityn kohteen poistettavien puiden keskijäreys on alle 50 litraa (pitäisi olla 150 litraa)…ja yleisin arviointivirhe on , että raivaustarvetta ennen hakkuuta ei ole …tai ainakin näin korjuuohjeessa sanotaan.

    Leimikkokokonaisuuksiin ujutetaan myös kuvioita , jotka tehdään vain ”soveltuvin osin”. Tällä perusteella voi jopa yli puolet kuvion pinta-alasta jäädä korjaamatta.
    Jos jälkimmäisessä tapauksessa puumäärä on kaiken lisäksi arvioitu yläkanttiin , voi kauppa kutistua huomattavastikin.

    Yhteisenä nimittäjänä yllä mainituissa tapauksissa on , että kaksi toimijaa on touhunnut saman leimikon suunnittelussa . Käytännössä luottamus toiseen on ollut niin vahva , että kumpikaan toimija ei ole perehtynyt leimikkoon riittävällä tarkkuudella . On uskottu , että se toinen hoitaa /on hoitanut arvioinnin.
    Eli MHY tarjoaa leimikon myyntiin metsätaloussuunnitelman tietoihin nojaten ja ostava yhtiö luottaa saamiinsa tietoihin vaivautumatta edes tarkistamaan tilannetta.

    Tästä ”luottamuksen ilmapiiristä ” voi olla kyse avauksessa mainitussakin tapauksessa . Rikospäilyksen kärki kohdistuu kuitenkin mitä todennäköisemmin väärään kohteeseen .

    huski 28.4.2014, 07:55

    Kyllä ostomiehiä käy sääliksi tuntuu niin kun niitä ei olisi enää ollenkaa,täytyy ollä tosi hyvä tukkileimikko että sellaisen voisi tavata , täällä taimikko urakoinnin puolella olen hoitoesimiehen nähnyt 3 vuoden aikana 9 kertaa metsässä urakointi kohteella /(eli taitaa mulla mennä hyvin)

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 37)
1 2 3 4