Harmillinen tapaus todellakin metsänomistajan kannalta , joka joutui kärsimään virheellisestä arviosta. Tekstistä kävi tosin ilmi , että maastoon ei oltu jalkauduttu riittävästi ja tapauksessa kaupan kohteena ollut metsä (puut) oli saanut kasvaa hoitamattomana omissa hoteissaan . Olosuhteet ovat siis olleet erityisen otolliset virhearvioinnille . Vanhaa sanontaa käyttäen ei ole nähty metsää puilta .
Mielenkiintoista on kuitenkin se , että arvioinnin epäonnistumisen vuoksi ei olla niinkää arvion tekijän kimpussa , vaan ollaankin rustaamassa rikosilmoitusta puiden ostajaa vastaan .

On omalle kohdallekin sattunut useitakin tapauksia, joissa arvio on heittänyt sen 50% suuntaan ja toiseen verrattuna mitattuun lopputulokseen . Suurin heitto tapahtui , kun harvennusleimikon arvioitu hehtaarikertymä kolminkertaistui. Tässä tapauksessa metsästä oli huolehdittu keskimääräistä paremmin . Hetaarikertymien puolittumiset johtuvat pääasiassa siitä , että metsän kasvatukseen suunnatut panostukset ovat jääneet
laihoiksi . Yhtään toimihenkilöä en ole kaikesta huolimatta kuullut joutuneen erotetuksi toistuvienkaan arviointivirheiden takia.

Tuossa esimerkkitapauksessa on varmasti luotettu vanhaan metsäsuunnitelmaan , joka on jäänyt päivittämättä . MHY:lläkin on ollut tarvis karsia kustannuksia . Tässä on tingitty kilometrikustannuksista ja päivärahoista. Lopputulos onkin luettavissa Metsälehdestä ja moton mittaustulosteesta.

Henkilö , joka tietää metsän todellisen tilan , on entistä useammin motokuski . Muita palstalla harvoin näkee havaintoja tekemässä. Kun eri organisaatioita ”laihdutetaan”kiihtyvällä vauhdilla , ei jäljelle jääneillä toimihenkilöillä useinkaan ole edes aikaa koluta kaikkia leimikoita riittävän perusteellisesti .

Jutusta jäi epäselväksi se, epäileekö myyjä puuta olleen enemmän kuin virallinen määrä vai oliko vain arvio tehty väärin.

Toistuvat virhearviot ovat tietysti huono juttu, mutta tämähän oli yksittäistapaus. Minulle on käynyt kuten jutun henkilölle eli arvio on mennyt pahasti pieleen. Heittoa oli saman verran, mutta virheen etumerkki oli toinen. Arvion tekijää en silti syytä, koska itse tein saman virheen. Sekalaista puustoa sisältävät vaihtelevat kuviot ovat vaikeita arvioitavia.

Lainaus:
”Jutusta jäi epäselväksi se, epäileekö myyjä puuta olleen enemmän kuin virallinen määrä vai oliko vain arvio tehty väärin.”

Viimeistä edellisestä kappaleesta käy ilmi , että metsänomistaja on ottanut valokuvan pinosta , joka olisi pitänyt olla kuljetuspöytäkirjojen mukaan jo kuljetettu pois tilanteessa , jolloin kuva on otettu. Järeiden tukkipölkkyjen vähäinen määrä verrattuna leimikon suurimpiin kantoihin
on jäänyt myös askarruttamaan . Nämä seikat ovat johtaneet ajatuksiin rikosilmoituksen tekemisestä .

Tapahtumiin löytyy todennäköisesti luonnollinen syy , mutta jälkikäteen asiaa on erittäin vaikeaa selittää pahasti pettyneelle metsänomistajalle.

Ensiksi olisi syytä selvittää , onko kuljetuspöytäkirjoja luettu oikein ja toiseksi , onko kyseessä karulla paikalla kasvultaan lyhyeksi jäänyt puusto . Niiden tyvi/kanto voi olla hyvinkin suuri , mutta rungon nopea kapeneminen näkyy vähäisenä latvaltaan järeiden pöllien määränä .

Kuva palstasta ennen hakkuuta olisi tässä tilanteessa ”kova sana”. Olen ottanut tavaksi kuvata omat kohteeni aina , kun hakkuuohje ja palstan olosuhteet poikkeavat toisistaan . Lukemani artikkelin jälkeen harrastan kuvausta vieläkin aktiivisemmin.
Puukauppoja suunnittelevia kehottaisin tekemään samoin ja myös raivaamaan palstat kunnolla ennen puukauppoja . Odotukset ja arviot osuvat sen jälkeen paremmin kohdalleen . Toisaalta on olemassa dokumentit , jos jotain menee oikeasti pieleen.