Se tarvitaan ehdottomasti sillä tämä järjetön kuusettaminen näivettää suomen metsät lopullisesti jos se jatkuu.
Mutta miten saada tietyt tahot tajuamaan tämä ennenkuin on liian myöhäistä,vai onko jo liian myöhäistä.
Miten pähkäilijä tuo sinun muka tarkentava kaava poikkesi omasta kertomastani. Se tyvitukki menee suoraan versowoodilta tälle jalostajalle joka sahaa sen ja laittaa pinnat eli höylää myös sen.
Sen jälkeen kuivattaa aivan normaalisti. Onko se jos kuivatusaika on pitkä jokin ongelma?
——–
On, pihkapuun sahuussa ei tarvita vuoden tai kahden sahausvarastoa sitomassa pääomaa. Ei kait teidänkään virmassa osteta 20 puulämmityskattilaa varastoon odottamaan jos ne joskus vuosien kuluessa saadaan pois myytyä? Aivan sama jos tahdot ostaa uuden moton tai kuorma-auton, sitä aletaan rakeentamaan tilauksen jälkeen eikä niitä varastohallin perälle tehdä pölyyntymään.
Toisaalta kuivatetun haavan saa myytyä energiapuuksikin jos ei lankkukauppa myöhemmin etene – 40€/ m3 => 20€/MWh kun tuosta puumäärästä nyttenkin 70% menee energiaksi sahurilla.
Edelleen pähkälysi ei toimi. Ei sitä yhtään enempää siellä varastossa tarvita pölyttymässä. Sitä varmasti saa sahattua ja höylättyä pienissä erissä varastoon ja pitääkin koska suuria eriä ei varmasti saa edes kotimaasta vielä ostettua. Jos minä teen kaupan vaikka siitä keskuslämmityskattilasta ja sen toimitusaika on vasta esim vuoden päästä niin en osta niitä silti kymmentä kappaletta varastoon. Miksi ostaisin?
Paras tapaus on omalta kohdaltani Aritermin 35+ joka meni kaupaksi näyttelystämme. Ostajana työkseen taloja saneeraava ja vuokraava yrittäjä. Hänen hintansa oli sen vuoden loppupuolella meille aivan ok kun saimme kuitenkin ostaa jälleen vuodenvaihteen jälkeen näyttelyehdolla uuden. No, tuli se uusivuosi ja se maksettu kattila oli edelleen siinä näyttelyssä. Ja oli siinä sitten koko vuoden.
Yrittäjän muista kiireistä johtuen ei kerinnä viedä.
Oli ilmainen näyttelykalu ja kauppakin kävi.
Haapapaneeli varmasti toimii samoin hyvänä mallina joten ei varmasti ollenkaan huono että on aina ”näyttelytavaraa” varastossa.
Ja tuolla aiemmin Tee Ström oli varmasti oikeassa tuossa pienerien maakunnasta maarittelusta. Ei tule mitään.
Mutta kun käy kauppaa useamman sadan motin erästä jonka esim itse pystyn lähimmän kymmenen vuoden sisällä toimittamaan niin uskon että kiinnostaa. Ensimmäisestä erästä ei tule paljon laatutyviä mutta seuraavista sitten alkaa jo löytyä. Ja pystyn toimittamaan tasan vuosittain. Olen tehnyt joka vuosi uusia aloja kasvamaan vuodesta 2000 lähtien. Ja se jatkuu edelleen.
Näyttää olevan hurmos lähes samassa mitassa kuin aikanaan kun happosateet olivat Suomen metsiä muutamassa vuodessa tappamassa.
Aivan suotta täällä vähemmistö mollaa Suomen toiseksi yleisintä puulajia kuusta. Ylipäätään voi todeta, että nykyisellä metsänhoidon intensiteetillä ei lehtipuu ole ainakaan katoamassa Suomen metsistä. Päin vastoin. Vaikka kuusta kyllä istutetaan hyvinkin runsaasti, niin sekametsä on seurauksena valtaosalla kuvioista.
Tästä huolimatta ja juurikin siksi itse pyrin kasvattamaan vähäiset istutuskuusikkoni puhtaina kuusikoina. Väitän, että niissä on yhtä paljon tukkia kuin jeesmiehen haavikoissa 30v kuluttua istutuksesta. Ja jos ne tukit sahataan niin saanto on karkeasti puolet suurempi kuin Jeesmiehen haavikoista saaduista tukeista. Veikkampa, että kyseisten kuusitukkien pystyhintakin on korkeampi kuin Jeesmiehen haapatukkien.
Mihin sitä haapatukkia ylipäätään tarvitaan? Saunapaneeleiksi ja laudepuiksi ja muutamaan savusaunaan? Taitaa virolainen paneeli löytyä jo joka rauta-kaupasta ja en keksi yhtään syytä miksi joku muu kuin minä ja muutama palstalainen haluaisi erityisesti ostaa Jeesmiehen tai jonkun muun suomalaisen haapapuista jalostettua paneelia. Keksiikö joku muu? Sitäpaitsi lämpökäsitelty mänty näyttää ja tuntuu ihan samalta kuin haapa ja sitä on saatavilla.
Energiapuun hinta on haavan perälauta, Jeesmies on oikeassa tässä. Täytyy kuitenkin muistaa, että olemme selkeästi menossa energiapuunkin hinnoittelussa €/m3 mallista kJ/m3 malliin. Haavalla on 30% koivua pienempi lämpöarvo ja se kuivuu selvästi hitaammin.
Jesse kysyi, tiedänkö muuta puuta, joka tuottaisi 300 kiintoa/ha 20 vuoden aikana. Tarkoitti ilmeisesti Suomen oloissa. En ole asiaan kovin perehtynyt, mutta ehkä joku pajulaji voisi yltää ja ylittääkin ko. tuoton.
Havupuut eivät todennäköisesti yllä vastaavaan kuutiomääräiseen tuottoon/ha, kuin haapa. Itse kylläkin arvostan enemmän euroja kuin kuutioita, joten valintani reheville maapohjille on kuusi ja karummille mänty. Euromääräisissä tuotoissa mänty hakkaa haavan karuilla mailla ja kuusi rehevillä mailla mennen tullen.
Itselläni on meneillään ”kuusenkasvatuskoe” pellolle. Näyttää kasvavan ripeästi. Arvioisin, että on päätehakkuukelpoinen 60 vuodessa, jolloin kokonaistuotto on n. 24.000 €/ha, eli n. 400 €/ha/vuosi. Haavalla ko. tuottoon ei pääse.
Pete oikeassa että tehokkaasti puhtaana kuusena kolmessakymmenessä vuodessa pääsee samaan tai permpaankin tukin saantoon kuusella. Mutta sitten taas kun palataan siihen oikeaan eli kahteenkymmeneen kasvatusvuoteen jota kaikki kuusifanaatikot näyttävät väistelevän. Silloin saadaan haavasta tukkia sen tyvitukin. Ja loput kuiduksi. Ja kun hypätäänkin sen kolmikymppisten yli niin taas nelikymppisenä haavasta otetaan jälleen samoin tili. Nyt sitten putosi kuusi tuottoineen alle ja roimasti. Ja hinnoistahan emme tiedä tänäpäivänä eteenpäin mitään. Tuskin kuusi nelikymppisenä kovin helposti puskee kuuttasataa mottia hehtaarille. Josta tukkia tietty prosentti.
MaalaisSepolle: Nuo tuotto-odotusarvothan ovat vain puhdasta arvailua mutta itse tein sitten haavallekkin saman:
Eli siinä ajassa 900 mottia josta 10% tukkia.
Eli 35 tukin hinnaksi ja 15 kuidun hinnaksi.
Päästään yhtäkkiä laskien 15300 tuottoon samalla ajalla.
Kuitu valitettavasti perustuu takuuhintaan joka on kuuseen kytketty.
Kuusen jatkuvasti laskeva hinta aiheuttaa epätarkkuutta mutta niin seponkin laskelmaan. Ja tuo kymmenen prossaa tukkia on ainakin tosivarovainen. En vielä kerinnä sepon laskelmaa tarkistamaan kuinka hulppeilla kuusen hinnoilla hän sen teki.
Sen verran jo nyt että itse en ole päässyt noihin lukemiin kuuskymppisen kuusikon kanssa. Muiden kasvattamiahan ne mutta sittenkin seppo on aika etevä kasvattaja ilmeisesti.
Eipä se sepon laskelma nyt mitenkään aivan mahdottoman tuulesta temmattu ole näköjään mutta sitten laskeskelin myös haavan realistisemmalla tukkiprossalla ja aika lähelle mennään.
Kaikki on suurta arvausta ja se mitä tuossa pete puhui hurmoksesta niin aika hupaa höpinää. Kyllä se hurmos on siellä enemmistön päässä koska ei sinne muunlaista järkeä juuri sovi.
Puolustautuahhan tässä on saanut koko sen ajan kun haavasta on täällä keskusteltu. Tai yleensäkkin lehtipuun kasvatuksesta. Minun kohdalla vain on helpompi omasta lajista puhua kun on tutumpi pohja. Asennevamma piilee siellä juuri ketkä hyökivät.
Arvioni perustuu peltoon istutetun kuusen nopeaan kasvuun. 10 vuotta sitten istutettu kuusen taimikko on nyt n. 5 metristä. Rinnankorkeusikä on n. 6 vuotta ja kasvu nyt n. 60 – 70 cm/vuosi. Eli ylittää selvästi Tapion kasvukäyrät. Uskoisin, että tuotto voi olla arvioitua suurempikin.
Hintoina olen käyttänyt nykypäivän hintoja. Haapahan ei kannata Itä-Pirkanmaalla kasvattaa, koska haapatukille ei ole kysyntää. Pelkän kuidun kasvattamisessa ei taas ole mitään järkeä, jos tukkiakin pystyy hyvällä saannolla kasvattamaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.