Se tarvitaan ehdottomasti sillä tämä järjetön kuusettaminen näivettää suomen metsät lopullisesti jos se jatkuu.
Mutta miten saada tietyt tahot tajuamaan tämä ennenkuin on liian myöhäistä,vai onko jo liian myöhäistä.
Sitä paitsi se kasvatusaika oli se kaksikymmentä vuotta. (siinäkin jutussa mainittuna)
Enkä ole koskaan erityisesti mainostanutkaan mitään tukkihinkuja vaan otan sitä myös erikseen jos laatu on muutaman vuoden päästä alkavissa hakkuissa kohillaan. Voin jopa tarjota kyseiselle josta Tanelikin mainitsi. Täälläkin on koko puunhintakehityksen suhteen todettu esim. kuusen viidenkympin lähellä pyörivä hinta ja viidenkymmenen vuoden minimiaika tarkoittavan noin euroa/kuutio kasvatusvuodelle. Lupaan H-vallan kriitikollekkin ottaa haavasta tuon saman euron jokaisesta kasvatusvuodesta vaikka en kuuhun ole pyrkimässäkään.
”Isäntä saa pystykaupassa tukista 8 euroa kuutiolta. Versowood toimittaa puut sahalle, jossa Blad maksaa puista veroineen 40 euroa kuutiolta”
Viidennes isännälle, toinen tekijälle, kolmas ajomiehelle, neljäs rekkakuskille ja viides verottajalle…
Onhan tuo aika pääomaan sijoittamista haavan sahaus
”Tukit kuivuvat ulkona vähintään vuoden, mieluummin kaksi”
Täällä tarjosivat lahokuusestakin enemmän viimeisellä avohakkuulla mutta olen jätin lehtipuut ja laho/sellu kuuset isännän puiksi ja harrastin itse sahaustoimintaa puolen metrin välein poikittain.
Kysymys ketjun aloittajalle: Mistä päästä vallankumouksen pitäisi alkaa, puun ostajien vai tuottajien. Lehtipuun kysyntähän on vähäinen, joten hintakin on alakantissa. Miksi tuottaa lehtipuuta, kun ei sille ole kysyntää?
Itsekin olen kaupitellut suoria, oksattomia ja todennäköisesti lahottomia haapatukkeja, mutta huonolla menestyksellä. Myin ne sitten paperipuuksi hankintana. Ei silläkään ole paljon hintaa, mutta äkkiähän niitä kaataa ja pätkii, kun ovat valmiiksi ajo-uran vieressä. Alla on jo reippaasti kasvava kuusikko, jota haavat alkavat ahdistaan.
Metsässäni kasvaa liikaakin koivua. Vaikka se onkin hyvänlaatuista, aion määrätetoisesti vähentää sen osuutta, koska lehtipuun tuotto/ha on pienempi kuin havupuiden.
Kyllähän koivu on aina kelvannut ostajille Itä-Hämeen kulmilla, vähät mäntyensiharvennukset on tainneet olla niitä hankalimpia kaupattavia. Haavan menekki repsahti 90-luvulla kun tulitikkujen teko loppui Finn-Matchilla. Siihen asti hinta pyöri kuusikuidun paikkeilla, viimeiset taisivat olla jotain siinä 130 mk:n nurkilla -95. Elikkä suoraan euroiksi pyöräytettynä nykyisen energiapuun hinnoissa.
Omana periaatteena on ollut vilkaista vähän rehevyyttä ennen istutusta. Pahimmin heinettyviin maihin tuikkaan kyllä suosiolla koivua, kuusi tulee sinne alle sitten ajastaan. Jos heinä tai laho ei uhkaa niin sitten kuusta, mäntyä ei tänne ole enää aikoihin tarjottukkaan. Haapaakin siellä sopii olemaan, samoin kuin näitä vähän erikoisempiakin. Kun on joka sorttia jemmassa, niin aina löytyy jotain myytävää.
Ja pitää muistaa miten tärkeää metsien terveyden kannalta on että metsistä löytyy myös lehtipuuta.
Jatkuva järjetön kuusettaminen on todella haitallista metsäluonnon kannalta.
MaalaisSepolle kysymys: Koska kuusi tai mänty on kasvanut kolmesataa mottia hehtaarille kahdessakymmenessä vuodessa.
Haapa on ja aika monessa todistetussa kasvatuksessa.
Jonka aion itse myös todentaa.
Miten pähkäilijä tuo sinun muka tarkentava kaava poikkesi omasta kertomastani. Se tyvitukki menee suoraan versowoodilta tälle jalostajalle joka sahaa sen ja laittaa pinnat eli höylää myös sen.
Sen jälkeen kuivattaa aivan normaalisti. Onko se jos kuivatusaika on pitkä jokin ongelma?
Sellainen jalostaja joka tekee työtään pitkäjänteisesti osaa varmasti huomioida pitkän kuivatusajan.
Vielä H-vallan kriitikolle: En ole minkään erityisen tehdastoimituksen kannalla vaan ainoastaan tuossa kohtaa voi olla järkevää toimittaa hyvälaatuiset tyvitukit suoraan jalostajalle jos kaupoille pääsemme. Minun tavoitteeni on edelleen haavankin kohdalla (kuten muidenkin puitteni kanssa) ottaa rahat nopeasti uudelleen kiertoon ja alkaa kasvattaa uutta puusukupolvea.
Haavalle ei varmasti olekkaan joka puolella suomea kovin kummoiset markkinat ja niistäkään ei yleensä tiedetä. Kun ei vaivauduta edes ottamaam selvää. Aika hyvä pohjakurssi on joka puolellakin suomea tuo energiapuun hinta. Tienvarressa siitä varmasti alkaa parikymppiä saada. Ja menee oksat ja latvuksetkin samalla kurssilla. Näitä kemihierrelaitoksia lehtipuulle on Kaskisten ja Kirkniemen. Kirkniemen tilanteesta en tosin ole kuullut ihmeemmin lähivuosina. Kun meni ulkolaisomistukseen.
” Varmasti maksaa sen isoissa erissä tuottajalle suoraankin. Uskoisin.”
Lähetetty: loka 05 2012
lähettäjä: jees h-valta
Eiköhän se tule haapasahurille silti halvemmaksi maksaa Kopran firmalle siitä haapatyvestä 40 euroa motilta kuin alkaa keräämään satoa noista isäntien pellonreunanökösistä ja kiertää niitä mittaamassa puolen kevättä. Voi monena vuonna jäädä haapasahaus tekemättä jos alkaa liiaksi luottamaan ”isäntämiesten” hankinta -toimituksiin.
Näin ainakin epäilisin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.