› Keskustelut › Metsänhoito › Lehtimetsät

  • Tämä aihe sisältää 82 vastausta, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta, sitten mulle toimesta.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 82)
1 2 3 4 … 7 8 9

  • Lehtimetsät

    Lähetetty: 2.10.2020, 18:28

    Merkitty: 

    Jopa UPM on asettanut nyt yhä uuden tavoitteen kaksinkertaistaa lehtipuuston määrän omistamissaan metsissäänkin Suomessa. Nykytutkimuksen valossa lehtipuuosuuden lisääminen parantaa metsän kasvua ja tuottoa sekä että site monipuolistaa metsälajistoa moninkin tavoin. Samalla metsän ilmastokestävyys paranee Tammet, Koivut, Pajut, Lepät

    Tekijä
    mulle
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 4.10.2020, 14:32

    ”Hirvet, kuten eläimet yleensäkin, valitsevat elinympäristönsä ravinnon ja suojan mukaan. Hirvien suosituinta ravintoa ei suinkaan ole mänty, vaikka merkittävin osa hirven talviravinnosta koostuu männystä sen hyvän saatavuuden vuoksi. Kesällä ravintovalikoima on paljon laajempi.

    Hirville puulajeista suosituimpia ovat talvella pihlajan, haavan ja pajun lisäksi kataja, sekä rauduskoivu. Mänty ja hieskoivu ovat yhtä suosittuja keskenään ja hirvi syö esimerkiksi pihlajaa, haapaa ja pajua 14 kertaa mieluummin kuin mäntyä tai hieskoivua. Kataja sekä rauduskoivu ovat 3,5 kertaa suositumpia kuin mänty ja hieskoivu. Kuusta hirvi ei käytä ravinnoksi käytännössä juurikaan. Harvennuskuusikoissa saattaa ilmetä kuitenkin kuoren kaluamista, mikäli alueella on niukasti ravintoa suhteessa hirvimäärään. Suomessa yleisistä lehtipuista leppä maistuu hirvelle huonosti.”

    http://www.riistainfo.fi/metsanhoitokeinot-hirvivahinkojen-vahentamisessa/hirven-elinymparistovalinta-ja-ravinnonkaytto/

    Tekemällä varhaisperkaus ja taimikonhoito säntillisesti saadaan männyn taimikko kehittymään nopeasti, mutta talviravinnoksi voi silti valikoitua mänty, jos maukkaampaa lehtipuuta ei ole saatavilla sopivalla korkeudella – siis niin että se ei jää lumen alle.

    Timppa 4.10.2020, 14:42

    Meillä on reilun 5 ha:n kuvio, joka hakattiin 2006.  Istutettiin 2007 kuuselle.  Vähän täydennettiin 2008 tukkimiehentäituhon vuoksi ja 700 tainta/ha 2009 myyrätuhon vuoksi (saatiin vakuutuksesta korvaus)

    Ne kuuset kasvavat hienosti, muttei näytä löytyvän käytännössä yhtään lehtipuuta.  Yleensä ei tullut ja jos tuli, niin hirvet ovat syöneet jo pieninä.

    Olen kyllä nähnyt hirvien kolomia pienehköjä haapoja.  Ovat kait hakeneet jotain kivennäistä.

    oksapuu 4.10.2020, 15:04

    Guuglettakaapa…

    hirven kaluama puu

    Planter 4.10.2020, 15:18

    Annelin ruokalista pätee myös vhp:lle. Kun kaikki ympäristön lehtipuun taimet oli syöty, siirrytään pihoille. Kaadoin varaston nurkalta osin lahon raidan. Se pukkasi mehevät kantovesat. Se oli täysin vastustamaton puska valkohännille, keskellä päivää tungettiin syömään, koko suun leveydeltä.

    vhp

    mehtäukko 4.10.2020, 15:56

    Onneksi nuo renttoset eivät ole (vielä) ristinä ja hermojen koettelemuksena.

    jees h-valta 4.10.2020, 18:04

    Onpa täällä outoja kuvitelmia hirven ravinnosta. Kyllä hybridihaavat syötiin aivan niiden turvan korkeudelta ja aivan selvät hampaan jäljet näkyi. Kevättalven ravinnon puutoksissaan kait kun siihen eksyivät. Aivan roisisti silloin hirvien jälkiä ja sontaa. Oli kyllä aivan kelpo syöjäiset pidetty. Haavalta toiselle suoraan ilman turhia kursailuita ja noin 0,3-0,6 m:n pitkittäiset hampailla jälsimisjäljet ja todella ajan kanssa. Onneksi haavat jo silloin oli senverran runkoisia ettei aivan ympäriasti saaneet syötyä. Yleensä hiukan riiskaa jäi ja haavat selvisivät suurelta osin hengissä. Muutama kuoli kevätkesästä koska ravinnon katko oli liian paha. Tämä on onneksi vielä toistaiseksi jäänyt ainoaksi kerraksi noin pahana. Yksittäisiä toki on silloin tällöin vastaan tullut muillakin palstoilla. Nyt koitan saada pikkuhiljaa siistittyä harvennuskuntoon sen syödyn alan ja silloin katsotaan millaista lahovikaa on tullut. On muuten kokemusta jopa lepän syönnistä samalla tapaa. Aivan hyvin on kelvannut ja pystystä.

    MIISU4F 5.10.2020, 17:44

    Hiano kuva PLANTER.illa =D

    Lehtipuuta lisätään minunkin työssäni sitä mukaa, kun otollisesti taimikonhoidossa voi jättää. Huom aina lehtipuun ei tarvitse olla koivu, vaan mikä tahansa lehtipuu kelpaa täyttämään FSC.n tarkoituksen, ja mielummin tosiaan matalaksi jäävää pajua, pihlajaa jättää myös toki raitaa ja haapaakin. Kasvaahan ne siitä ja on myös tulevaisuuden jättöpuita ( ei koskaan jätetä  mäntytaimikoihin haapaa). Kokonaisuudessa kuitenkin lehtipuusekoitus niin, ettei se haittaa kasvatettavaa (havupuustoa). Niin, on täällä päin rauduskoivutaimikoitakin, että siinähän se lehtipuu ..

    HYBRIDIhaavasta on tosiaan se kokemus ja vain tässä alueella, ettei kelpaa ruuaksi. On hirviä ja kauriita sekä jäneksiä jopa viettää talvisinkin  aikaa hybridihaavikossa.  Hybridihaavat myös kovan kasvunsa ansiota ovat halkeilleet, joista syystä on laho päässyt. On myös jotain koroa tai mustaa kyljissä- lahoa ja kaadetuista on saattanut puolet puun paksuudesta olla lahoa.

    Luonnosta tuolla työmaillani on se kokemus kyllä, että tavallinen haapa kelpaa erinomaisesti ja on kaluttu jopa edellisenä päivänä raivattua haapa seuraavaksi aamuksi. Sellaista moneen kertaan latvakaluttua haapavesaikkoa on joskus tuskallista raivata–on kovin *piikkistä*.

    Ei voi kuin pahoitella, että JEES.in hybridit maistuu elämille.

    jees h-valta 5.10.2020, 19:47

    Miisu, ne korot ovat mustakoroa joka on itiöinä tarttunut vioittuneeseen haavan pintaan. Siihen tosiaan voi syynä olla eläimet tai pakkashalkeamat. Todennäköisesti ne taimet ovat siellä olleet alkuperältään Virosta josta minäkin olen alkuun saanut yhden erän jossa oli mustakoro jo tuliaisina. Tai jokin ongelma joka altistaa sille mustakorolle. Sehän pääsee jo jäniksen napsaisemasta latvasta sisään puun solukkoon. Aiheuttaa pikkaisia lähinnä puun ulkonäöllisiä ongelmia ja hiukan sen vikapaikan ympärille lahovikaa. Josta esim. myrsky helposti katkaisee latvan tai sivuhaaran.

    A.Jalkanen 5.10.2020, 20:36

    Lisäys! Jees, ja Miisu: kuvaamanne haavan sienitauti saattaisi olla joko kuoripolte tai haavanroso. Lisätietoja Risto Kasasen jutussa: Uhkaavatko sienitaudit haavan ja hybridihaavan viljelyä? Metsätieteen Aikakauskirjassa v. 2004.

    Ihmisillä korona, puilla koro.

    jees h-valta 5.10.2020, 21:30

    Ainakin Metlan mukaan mustakoro. Lähetin silloin näytteen analysoitavaksi. Siitä tiesin ettei tauti tapa haavikkoa eikä taloudellinen tuhokaan ole kovin suuri.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 82)
1 2 3 4 … 7 8 9