Keskustelut Metsänhoito Lehtimetsät

  • Tämä aihe sisältää 82 vastausta, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta, sitten mulle toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 82)
  • Lehtimetsät

    Merkitty: 

    Jopa UPM on asettanut nyt yhä uuden tavoitteen kaksinkertaistaa lehtipuuston määrän omistamissaan metsissäänkin Suomessa. Nykytutkimuksen valossa lehtipuuosuuden lisääminen parantaa metsän kasvua ja tuottoa sekä että site monipuolistaa metsälajistoa moninkin tavoin. Samalla metsän ilmastokestävyys paranee Tammet, Koivut, Pajut, Lepät

  • Nuakka

    Taitaisi olla aika aloittaa parinkymmenen vuoden tauon jälkeen uudelleen koivun istutus osalle uudistusaloja, hirvipaine on ehkä vähän helpottanut, liekö kiitos karhujen ja susien joista alkaa olla havaintoja vuosittain. Ja nyt on jo oppinut aika hyvin tunnistamaan sopivat kasvupaikatkin. Koivukuidun hintakin ollut kilpailukykyinen havukuituun nähden täällä Powerfluten kupeessa. Ja tuleehan siitä ihan h-tin hyvää haketta omaan käyttöön, ja kasvaa nopeasti!

    jees h-valta

    Sopiihan sekin Toloppa kunhan vain hinnoista sovitaan. Siis suojelu. Ei se syönti niitä todennäköisesti pahasti lahovikaiseksi ole saanut. koputtelin niitä syömäkohtien runkoja josta osa vielä näkyi koska kylestyminen ei ollut vielä täysin paikannut syömäkohtia. Kovaa ja terveen tuntuista oli sydänpuu. Värivirhettä varmaan saattaa olla hiukan molemmin puolin vioittunutta kohtaa. Mutta hirvikään ei kuitenkaan vioita sitä varsinaista sydänpuuta, vain kuorta.

    MIISU4F

    Paikallisen kaupungin metsissä on hybridihaapaa siellä täällä. Aika nopeasti on lahoava, paljon tikankoloja ym. Niiden kuoret, oksat tai muutkaan osat ei kelpaa millekään eläimelle jyrsittäväksi. (tuttu on kaatanut haittapuita kaupungin luvalla- ettei ne lahotessaan kaadu esim  tielle).  Myös kaupunki teki energiapuu harvennuksen haavikoihin. Tavallisen kaatuneen haavan ja oksat eläimet kaluaa kuoresta puhtaaksi mutta ei hybridihaavan. Sitten se tekee tuhansia vesoja, eikä niitäkään syö sorkkaeläimet eikä jänöt/rusakot.

    Kumikettu

    Karjalan haavat ovat eri makuisia lounaisiin nähden. Tai hirvillä erilaiset maut.

    Olen meinannut jättää jälkikasvulle hehtaaritolkulla rauduksen laatutyveä. Se melkein vaatii kärsivällisen, tunnollisen ja varovaisen pystykarsijan oikeaan aikaan, että koivusta päästään todella kunnon tuloille päätehakkuussa.

    Jokainen niistä muutamasta tammesta, jotka olen tänne kolkkaan istuttanut, kasvaa hyvin maltilla. Menee vuosituhat ennen päätehakkuuta.

    jees h-valta

    Vai ei kelpaa millekkään eläimelle jyrsittäviksi hybridihaavan kuoret Miisu? Juurihan kait selitin että hirvet kävivät jonain talvena jälsimässä haapojen kuorta ihan urakalla. Muutaman sata runkoa pystyyn. Eikä sitten maistu. Noh, hirvien omituisuudesta en sitten tiedä, kai ne sitten syö vaikkei maistuisikaan? Mitä lahoon tulee ei ainakaan viimeksi tien pohjasta kaadetut olleet lahoja kuin joku satunnainen. ja ei vielä mitenkään laatua haittaavasti nekään. Joka ainut oksa mitä tuoreena on maahan tippunut häviää aika nopsaan. Kai ne jyrsijätkin sitten erehtyy, vaikkei maistukkaan. Kovin on Miisun kulmilla kummia hybridihaapoja kuten Kumiketulla sitten huonokasvuisia tammia. Minulla sattui silloin kun nuo haavat istutin niin vuosi pari sen jälkeen huomasin pienen tammentaimen siellä joukossa. Nyt hämmästyin kun huomasin että ei se ollutkaan haapa jonka kuivia alaoksia karsein, vaan tammi joka oli kasvanut lähes samaan tahtiin h-haapojen kanssa. Ainoastaan vahvuutta vähemmän, pituus kyllä aivan samaa luokkaa.

    Tolopainen

    Harjavalta raapasi tarinan. Hirvet eivät kalua elävien puiden runkoja. Haavatkin lienee tavallista lajiketta ei hybridiä.

    Gla

    Voi tietysti olla peuratkin asialla, kun niitä 20-kertainen määrä hirviin verrattuna.

    http://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/unohduksen-seuraus/

    A.Jalkanen

    Kaluaahan hirvi jopa kuusen runkoja saati sitten muita. Kyseessä voi olla kivennäisaineiden etsiminen, jota nuolukivien asettelu saattaa lieventää.

    Tolopainen

    Ei ainakaan meilläpäin löydy yhtään kaluttua runkoa, mitä nyt 50v olen metsiä kiertänyt yhtään hirvien syömää runkoa ei ole tullut vastaan. Ei hirvet puuta syö, ne haluaa saada ravintoa syömistään kasvinosista. Luontokin toimii järkevästi, ei siellä vallitse kaaos.

    Puuki

    Kaadetusta isoista haapapuista hirvet kaluaa kuoren pois , tuskinpa pystypuista,  tai sitten ehkä jos mitään muuta ruokaa ei olisi tarjolla.   Sarvien hankaaminen pystypuihin aiheuttaa myös puustovaurioita.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 82)