Sanokkeepa työ viisaammat kun tuossa on tuommoista parikymppisiä lehtikuusikkoo niin mihin aikaan olisi paras karsia ja uskaltaako karsia myös eläviä oksia? Onko lahon ja värivian riski miten suuri? Lehtikuusikko on nyt noin 17m pitkää.
Lehtikuusi kai harvennetaan suurin piirtein samoin kuin koivu. Kuten Taneli totesi, alussa väleissä voisi olla vaikka siemensyntyistä koivua, eli lekulle kävisi puolet suosituksia harvempi istutus, jos halutaan välttää lehtikuusikuitupuun tuotantoa.
Lehtikuusen taimet ja istutus on hieman kalliimpaa kuin esim männyn. Lehtikuusikuidun hinta on kuitenkin ihan sama kuin männyn, kuusesta voi saada tuntuvastikin enemmän. Koivu pärjää hyvin lehtikuusikossa sekapuuna, mutta sen taimen hinta ja istutustaksa taitaa olla samaa luokkaa. Koivukuidusta saa huonompaa hintaa yleensä, kuin vaikkapa männystä. Euroopassa lehtikuusesta tehdään paljon lastulevyä ja tukkikokoinen puu on arvokasta.
Läheskään kaikki ostajat eivät hyväksy lehtikuusta havukuidun joukkoon. Lehtikuusi kun liukenee sulfaattikeitossa liikaa ja saanto keitossa on huono.
Kokemusta on, että muutaman sadan kiinnon havukuituerässä ei suostuttu hakkaamaan muutamaa kymmentä kiintoa lehtikuusta, joten pystyyn jäivät. Laitetaan aikanaan sitten vaikkapa omaan sahaukseen.
Lehtikuusi sopii kasvatettavaksi niille, joilla on varma menekki puutavaralle tai omaa jatkojalostusta.
Melko varmaa on, että runsaina määrinä markkinoille tulevalla puulla on isompi ja vakaampi kysyntä, kuin pienillä ja hajanaisilla erillä. Esim mäntytukin kysyntä on ollut kohtuullisen vakaata satoja vuosia. Vastaavasti Lapissa ei vanerikoivua edes osteta. Tuskin lehtikuusi erikoisen kysyttyä tulevaisuudessakaan on, mutta jo pelkästään ammatillisen mielenkiinnon takia suhtaudun puulajiin myönteisesti.
Harvennusvoimakkuudesta vielä sen verran, että jos 1600 kpl/ha tiheydestä vetää heti 600 kpl/ha tiheyteen, niin pilallehan se metsä tod.näk. menee.
Ylitiheät pitää harventaa tavallista varovaisemmin. Ei ole itsellä kokemusta juuri lehtikuusikon harvennuksesta, kun on omat pienet kokeiluluonteiset istutuksetkin vielä harventamatta, mutta eipä ne lehtikuusetkaan niin paljon poikkea muista puulajeista tuossa tilanteessa.
Harvennusvoimakkuudesta vielä sen verran, että jos 1600 kpl/ha tiheydestä vetää heti 600 kpl/ha tiheyteen, niin pilallehan se metsä tod.näk. menee.
Ylitiheät pitää harventaa tavallista varovaisemmin. Ei ole itsellä kokemusta juuri lehtikuusikon harvennuksesta, kun on omat pienet kokeiluluonteiset istutuksetkin vielä harventamatta, mutta eipä ne lehtikuusetkaan niin paljon poikkea muista puulajeista tuossa tilanteessa.”
Mistä repäisit tuon harvennusvoimakkuuden? Ohje on kolmasosa puumäärästä, ei runkoluvusta. Ensiharvennus pitäisi tehdä jo 10 – 20 vuoden iässä.
Lehtikuusi pysyy hyvin pystyssä vankan ja syvän juuristonsa avulla, Se pudottaa neulasensa talveksi, eli lumilastikaan ei vaivaa niin paljon kuin kotimaisia havupuita.
Lehtikuusi pitäisi kasvattaa harvassa, koska valopuuna se nauttii siitä. Toki tiheäsyistä ei lehtomaisella kankaalla harvassa kasva, mutta sitähän kyllä saa venäjältä, jos tarvetta on.
</div>
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.