Keskustelut Tekniikka Laurin talot

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 89)
  • Laurin talot

    Merkitty: 

    Satuitteko katsomaan illalla? Katsomossa näkyy varmaankin edelleen? Sarja on 10 osainen ja alku oli tosi ”dikitaalinen” yhdistettynä rakentamisen sijaintiin.

    Enpä kerro enempää. Rakentaminen kiinnostaa edelleen vaikka nykyinen talo on neljäs lajissaan. Kaikissa on ollut kovasti hartiapankki mukana. Tässä nykyisessäkin aloitettiin homma sahaamalla tukit ensin tontilla lankuiksi ja laudoiksi.

    Laurin taloissa avain sana on puu!

  • Klapikone

    Kyllähän rossipohjassa on hyviä ominaisuuksia. Tuulettaa radonia ja maakosteutta pois, ja voidaan tehdä haluttaessa kokonaan puurakenteisena. Ongelmia kin on, kuten kylmyys, tärinä(puurakenteisena) ja joskus myös ryömintätilan ilman liian suuri kosteus. Nämä ovat kuitenkin hyvällä suunnittelulla ja rakentamiselle ratkaistavissa.

    Rossipohja on tosiaan melko uusi keksintö, kehitettiin, kun haluttiin päästä vanhasta lahoamista aiheuttavasta maanvastaisesta perustamistavasta eroon. (Multipenkki)

    Myöskään ylipaine ei tosiaan ole rakenteille hyvä. Käytännössä saunassa ja yläkerran huoneissa on usein ylipaine. Näissä tiloissa höyryn/ilmansulun tiiveys on erityisen tärkeä.

    Planter

    ”Maasäteilyguruja” liikkui aikanaan aktiiviisesti mittailemassa säteilyä. Meilläkin kävi guru pyörittämässä langan päässä roikkuvaa kultasormusta. Jos perheenjäsenellä oli ongelmia, oli sängyn alla vesisuoni, jos ei olut ongelmia vesisuonta ei ollut. Sängyt käsketiin siirtää ja pistorasioissa kääntää pistokkeet toisinpäin.

    Vika oli kyllä siinä, että gurun päässä ei säteillyt ja fysiikan läksyt oli lukematta.

    http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01103

     

    Klapikone

    Nykyään on muuten mahdollista tehdä tuulettuva alapohja, joka on varmasti tiivis, lämmin, ei tärise ja on kokonaan puurakenteinen.

    Yleensä tärinäongelma on ratkaistu tekemällä tuulettuva alapohja ontelolaatoilla. Eriste on asennettu laatan alapintaan. Lattiapinoite ontelolaatan päälle.

    Jos betoninen ontelolaatta korvataan clt-levyllä, on rakenne teknisesti sama, mutta puisena.

    Clt-levy on myös höyrytiivis.

    Planter

    Ilmavaihdon kannalta vaihtelu yli- ja alipainetilanteen välillä on hankalin. Höyrysulussa on aina reikiä, sähkötöiden ym vuoksi. Ylipaineen vallitessa kostea ilma pääsee niistä eristeisiin ja tiivistyy kosteudeksi. Kyseisiin paikkoihin syntyy hometta. Jos ilmapoisto tekee rakennukseen alipaineen, eikä korvausilma tule hallitusti, tulee korvausilmaa kyseisten hyörysulun homeisten vuotokohtien kautta ja levittää homeitiöitä huoneilmaan.

    On aika vaikeasti hallittava tilanne, kun ilmavaihtokoneen lisäksi on käytössä takkoja, liesituuletin ja tuuletusluukkuja, jotka vaikuttavat paine-eroihin.

    Itse on huolehtinut siitä, että ainakin makuuhuoneessa on puhdas ja raikas ilma. Siellähän vietetään 1/3 elämästä. Liika hiilidioksidi ja tunkkainen ilma aiheutti aamupäänsärkyä, eikä aamulla herännyt virkeänä.  Alunperin huoneessa ei ollut minkäänlaista korvausilman tuloa. Asensin huoneeseen pienellä säädettävällä puhaltimella varustetun korvausilmaventtiilin, joka tuo, lämmittää ja suodattaa ulkoilmaa.  Kyllä yöunet paranivat huomattavasti.

     

     

    MaalaisSeppo

    Odotinkin, koska maansäteilykeskustelu viriää. Mitään titeellistä näyttöä maansäteilyn olemassaolosta ei ole saatu. Ehkä kysymyksessä onkin ns pimeä aine, jota olevan olemassa enemmän kuin havaittavissa olevaa.

    Maansäteily gurut saivatkin helpotusta useiden ihmisten vaivoihin. Ilmeisesti saivat aikaan vakuuttavalla esiintymisellään kohdehenkilöissä plasebovaikutuksen, joka johti paranemiseen. Huomattava osahan koululääketieteenkin puolen paranemisista aiheutuu plasebovaikutusesta. Nykyään samaa ilmiötä käyttävät hyväkseen huoneilmanpuhdistinkauppiaat. Hyvänä esimerkkinä on eräs puhdistin, jonka erään toimittajan mukaan sisälsi ihmisjärjelle käsittämätöntä tekniikkaa. Ko. firmakin perusti tehtaan Uuteenkaupunkiin kaupungin avustamana. Paikan valinttaan vaikutti syväsatama, josta oli tarkoitus toimittaa tuotteet maailman markkinoille.

    A.Jalkanen

    Planterin venttiili kiinnostaisi – olisi tarvetta. Meidän taloyhtiö ei saanut aikaan päätöstä korvausventtiilien hankinnasta, sillä perusteella että jos ikkunat tulevaisuudessa vaihdetaan, se on nyt tehtynä hukkainvestointi. Seinän läpi asennettava malli kävisi muuten, mutta on kallis eikä esilämmitä tuloilmaa. Liitän oheen saamani tarjouksen, kyseessä tiiliverhoiltu rivitalo, vanhat ovat mallia rakoventtiili, hinnat ilman alvia.

    Vaihtoehdot:

    1. Vanhojen venttiilien tilalle asennetaan uudet venttiilit, jolloin myös tuloilmakanavat puhdistetaan samalla kertaa. Täysin samankokoisia venttiilejä kuin entiset ei ole saatavana. Hinta-arvio 60-80 €/kpl, mikäli ulkopuolella ei tarvitse tehdä muuta työtä kuin ulkoritilöiden puhdistus.

    2. Uusien korvausilmaventtiilien asentaminen ikkunan puitteisiin ja vanhojen tuloilma-aukkojen sulkeminen. Ikkunoista saadaan näin ns. tuloilma-ikkunat, jolloin ilma kulkee puitteiden välissä, lämmiten siellä talviaikaan. Tässä ratkaisussa kannattaa ikkunoihin asentaa entisiä venttiilejä pitemmät venttiilit. Hinta-arvio 60-75 €/kpl.

    3. Termostaatilla varustetun (säätyy ulkoilman mukaan) venttiilin asentaminen uusiin läpivienteihin ja vanhojen tuloilma-aukkojen sulkeminen. Jos läpivientien tekeminen vaatii  timanttiporauksen, hinta tulisi olemaan yli 200 €/kpl.

    Timppa

    Se Mauno Pohjonen kävi meilläkin aikanaan etsimässä kaivonpaikkaa.  Hyvin varpu taipui.  Huonosti siihen kaivoon tuli vettä.  Eipä tietysti ollut mahdollistakaan moreenimaassa.

    Joskus tekivät testin maasäteilyn tutkijoille.  Merkkasivat köysillä ensimmäisen porukan löytämät ”säteilevät” paikat.  Sitten siirsivät köydet.  Kun uusi porukka tuli tutkimaan, niin yllättäen säteilypaikat olivat taas köysien kohdilla.

    Jos halutaan tehdä turvallinen rossipohjarakenne, niin kosteuden kulku maapohjasta on estettävä ryömintätilaan.  Lisäksi on maapohja eristettävä, jotta keväällä ryömintätila pysyisi mahdollisimman tasalämpöisenä ulkoilman kanssa.  Ratkaisuja on mm muovikalvo, jonka päällä kevytsorakerros.  Toinen vaihtoehto on vesihöyryä huonosti läpäisevä muovieristyslevy.  Meikäläisen miniä teki diplomityönsä ryömintätilojen kosteusoloista.  Ryömi erilaisten talojen alla.

    Markkinoilla on myös rossipohjaeristyslevy joka tukeutuu lattiapalkkeihin.  On kätevä asentaa ja höyrytiivis.  Sellaiset asennettiin, kun saneerattiin vanha mökki.

    Planter

    Kun  asuu omakotitalossa voi valita mieleisensä ratkaisun. Itse laitoin makuuhuoneeseen linkin 2030s – mallisen venttiilin. Asensin sen tuuletusluukkuun, jolloin ei tarvinnut reikää tiiliseinään.  Vähän kalliimpi kuin ”passiivinen” ventiili, mutta tämä toimii esitteen mukaisesti, ei vedon tunnetta eikä kylmää lattiaa.

    https://mobair.fi/tuotteet/

    A.Jalkanen

    Kiitos! Olisi erittäin hyvä mutta meillä ei ole tuuletusikkunoita…

    Klapikone

    Anneli: Tuo ikkunoiden välissä lämpiävä ilma on järkevä, sehän lämpiää sillä energialla, joka muuten menisi säteilemällä ulos. Eli on energiatehokas. Ei hajoavia monimutkaisia komponentteja.

    Kokemusta ei itsellä ole tästä, mutta en keksi onko siitä mitään haittavaikutuksiakaan. Kun kylmää kuivaa ilmaa otetaan ikkunoiden väliin, ei pitäisi huurrettakaan muodostua, päin vastoin.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 89)