› Keskustelut › Tekniikka › Laurin talot

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 89)
1 2 3 … 7 8 9

  • Laurin talot

    Lähetetty: 4.4.2017, 07:25

    Merkitty: 

    Satuitteko katsomaan illalla? Katsomossa näkyy varmaankin edelleen? Sarja on 10 osainen ja alku oli tosi ”dikitaalinen” yhdistettynä rakentamisen sijaintiin.

    Enpä kerro enempää. Rakentaminen kiinnostaa edelleen vaikka nykyinen talo on neljäs lajissaan. Kaikissa on ollut kovasti hartiapankki mukana. Tässä nykyisessäkin aloitettiin homma sahaamalla tukit ensin tontilla lankuiksi ja laudoiksi.

    Laurin taloissa avain sana on puu!

    Tekijä
    harrastelija
    Teema Tekniikka Tekniikka
  • A.Jalkanen 4.4.2017, 08:23

    Arkkitehtuurista kiinnostuneena seuraan sarjaa suurella mielenkiinnolla. Lisäksi Katsomossa on nähtävillä sarja ”Laurin oma talo”.

    sitolkka 4.4.2017, 19:28

    Sellaista mökkiä ei olekaan, jota ei koneellisella ilmanvaihdolla homeeseen saa. Nykyään taas tehdään räystäättömiä tasakattoisia laatikoita. Siinä home ja silmä lepää.

    sitolkka 4.4.2017, 19:29

    Odottakaamme keskustan vihreän ministerin nollaenergiataloja. Niistä riittää harmia tuleville sukupolville vielä pitkäksi aikaa.

    harrastelija 5.4.2017, 06:40

    Miljoonillahan saa varmaankin ilmastoinnin siihen malliin ettei hometta tule. Kun noita videoida on seurannut, niin Lauri näkyy osaavan vaatia hyvää joka toimijalta.

    Pointti tässä on se metsänomistajien kannalta, että saataisiin puurakentaminen uusiin ulottuvaisuuteen. Laurin talojen perusrakenteet ovat CLT-elementtejä. Kun sisähallissa kootaan elementti ja asennetaan hyvällä ilmalla paikoilleen, niin luulisi rakennusaikaisten vesivahinkojen jäävän vähemmälle.

    Kuhmossa rakennetaan koulua CLT-elementeistä ja ulkorakentaminen on suojattu säältä. Minua ainakin puurakentajana kiinnostaa asia kovasti ja jos CLT-omakotitalot ja kerrostalot  saadaan kilpailukykyiseksi, niin sahat tarvitsevat enemmän tukkipuuta!

    Visakallo 5.4.2017, 06:51

    Sen sijaan vuodessa parituhatta betoniasuntoa ym.kohdetta  rakentavalla NCC:llä ei mene vesien kanssa oikein hyvin. Jätkäsaaren tv:stä tutut kohteet ovat vain pieni esimerkki siiitä, mitä kaikkea yhtiön jäljiltä löytyy.

    Tolopainen 5.4.2017, 06:59

    Julkisten rakennusten elinkaari on noin 40v, tuo on sama kaikkialla Suomessa, ei rakennuksissa mitään vikaa taida olla. Hometta vain kertyy ilmastosta johtuen rakenteisiin, kun ulkolämpötila vaihtelee. Ei taida löytyä yhtään homeetonta rakennusta, kun aletaan eristevillat analysoimaan. Vanhoissa hirsitaloissa, joissa oli maakellarit oli taatusti homeita, niitä on aina ollut rakennusten sisäilmassa, vasta viimevuosina sisäilmaa on alettu analysoimaan. Ihmisillä on myös ollut aina kaikenlaisia sairauksia, joita nykymenetelmillä voidaan tutkia ja hoitaa,uusia ongelmia löytyy kokoajan. Suomen ilmasto on terveyden kannalta erittäin huono.

    MaalaisSeppo 5.4.2017, 07:14

    Ilmastoinin puutteilla on vähäisessä määrin merkitystä homeongelmiin. Lähes aina syynä ovat rakennusvirheet tai käyttö/huoltopuutteet. Jos vesi pääsee rakenteisiin, ongelmaa ei ilmastoinilla paljoa korjata.

    A.Jalkanen 5.4.2017, 09:01

    Hesarin yleisönosastossa oli tänään kirjoitus (5.4.) siitä että rakennukset tarvitsevat räystäät, jotta katkaistaan seinälle satavan veden kapillaarinen nousu seinän yläosaan ja sitä kautta rakenteisiin. Ei kai puuverhoillussa seinässä tällaista nousua tapahdu – vai mitä mieltä olette? Räystäät ovat silti meidän ilmastossa hyvät olla rakennuksessa kuin rakennuksessa. Katselin eilen Tikkurilan keskustassa, että oli rakennettu uusia kerrostaloja, joissa katon keskiosa on alempana kuin reunat. Oletettavasti sadevesien johtaminen katolta pois  on tehty huolella!

    Nykyaikaisessa koneellisessa ilmanvaihdossa on hyviä puolia. Sillä varmistetaan hiilidioksidin ja vesihöyryn riittävä poistuminen, suodatetaan ulkoa tuleva ilma (siitepölyt ja pienhiukkaset) ja nappastaan talteen lämpö poistoilmasta. Poistoilmalämpöpumppu näkyy olevan yleinen lämmitystapa uudiskohteissa nykyään. Hyvin huollettuna ok ratkaisu. Varsinkin jos se sisältäisi älyä, eli säätäisi itse itsensä lämpötilan ja muiden mittausten mukaan.

     

    rööri roope 5.4.2017, 09:17

    Jos haluatte nähdä räystäättömän rakennuksen.Menkää niiralan raja-asemalle siellä voitte ihailla sellaista.Lisäksi siinä on katon harjat reunoilla eli vedet valuu katon keskikohdalle ja sieltä viemäreihin ja lisäksi rakennelmiin.

    Pari vuotta valmistumisen jälkeen urakoitsija joutui tekee 2miljoonan euron huollon eikä ole vieläkään ok.

    Arkkitehti italialainen.Ymmärtää hoono suomi olsuhteet.Ollaan me suomalaiset idiootteja kun tuollaiset suunnitelmat hyväksytään.

    Ei se Lauri oo noita oikeesti suunnitellu vaan ammattilaiset.

    Rakennettu 1990 luvulla tuo raja-asema.Suuri ongelma kun ei ole räystäitä.Sadevedet valuu pitkin seiniä hapattaen ne.Lisäksi kosteus nousi perustuksii.kaiken lisäksi huono salaojitus.

    Rakennusvalvonta suomessa mopen asemassa siitä johtuu suurimmat ongelmat julkisissa rakennuksissa.Hyvä veli systeemi toimii julkisrakentamisessa kiitettävästi.

     

     

    Puuki 5.4.2017, 09:26

    Sitten jos ei ole ollenkaan pakkaskelejä, tuo italialaistyyppinen kattorakennelma voi toimiakin.  Aika paljon on jouduttu purkamaan ja uudelleen rakentamaan 70-luvulla Suomeenkin tulleita tasakattoja. Muistaakseni arkkitehdit oli olleet opintomatkalla Italiassa ja sieltä saivat ”kuningasidean” uudesta tavasta rakentaa kattoja.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 89)
1 2 3 … 7 8 9