Teollisuus ei ota vastuuta korjuun kustannuksista, on ottanut vain järjestämisvastuun ja koska korjuun kustannukset vähennetään metsänomistajilta, teollisuudelle ei jää vastuuta myöskään lopputuotteen hinnasta. Ei ainakaan korjuun kustannusten osalta, jotka eivät ole rasittamassa lopputuotteen hintaa. Teollisuuden toivoisi ottavan  vastuuta muutenkin, sillä logistiikan kaikenpuolinen erinomaisuus ei riitä, sillä korjuun kustannusten miinustamisen jälkeenkin, teollisuuden pitäisi pystyä huolehtimaan kustannuksista.

Niin, suomalaisen korjuun tehostamisesta on vastannut suurelta osin Metsäteho, joka on metsäyhtiöiden avustama yhtiö. Se on kehittänyt korjuumenetelmiä tehokkaammin kuin mikään muu organisaatio tällä maapallolla. Ja se on närästänyt myös yrittäjiä, koska yritykset ovat voineet kertoa, miten toimintaa tehostetaan. Eli nyt Jovain haukkuu ihan väärää puuta.

Korjuun kustannuskriisi yrittäjien puolella johtuu suurelta osin kaluston ylikapasiteetista, koneiden tehokkuus on noussut merkittävästi viimeisen 15 vuoden aikana, mutta yrittäjien ja koneiden määrä ei ole vähentynyt samassa suhteessa.

Ihan varmasti riittää korjuuhommia myös sille kuka niitä haluaa tehdä. Uskon että metsäteollisuus ei maksa siitä korjuuosuudesta yhtään enempää kuin metsäkoneyrittäjille. Jos joku samalla taksalla haluaa metsänsä hakata niin tuskimpa estettä on. Meillä ainakin kaikki sahafirmat sekä UPM ostaa tienvarresta kaiken puun mitä sinne toimitetaan.

Tais olla 67 tai 68 kun hillakilosta maksettiin 65 markkaa kotoa haettuna.Nyt 7-8 e myyjän toimipisteeseen toimitettuna.

Korruptiotako vaiko yleinen kehityksen kulku?.

Tuossa peltotraktoriurakoinnissa on aina kyse aikataulutuksesta, eli Touhut pitäisi touhuta talvella, kun jäätynyt puu antaa mahdollisuuden tehdä puunkorjuu vähän pitkässä juoksussa. Maantiekuljetus edellyttää myös täysiä kuormia.

Kun metsänomistaja haluaa kustantaa puunkorjuukustannukset, niin peltotraktoriurakoitsijalla pitää olla mahdollisuus odotella niitä rahoja ja varautua siihen, ettei niitä tulekaan.

Jos seuraa noita yrittäjiä, niin peltotraktori tulee vaihtumaan nopeasti metsäkoneeseen ja ajot järjestymään alueurakoitsijan kautta.

Kuitenkin jo nyt on aika, jolloin hakattua puuta ei voi jemmailla montakaan viikkoa, vaan se olisi saatava tehtaalle.

Kannattaisi kuitenkin tutustua esim työtehoseuran tutkimuksiin (ei Lauri-Vaarin ”tutkimuksiin”), joista ehkä selviäisi, paljonko peltokoneilla puuta ajetaan normaalisavotalta. Ja paljonko pitäisi ajaa, että saisi touhun kannattavaksi pitkässäkin juoksussa. Maatalous – hakkuukone on vielä mitättömämpi tuotokseltaan ja sen työn jälki on kehnon puoleinen.

Metsänomistaja voi ja saa tehdä valintaa koneurakoitsijan suhteen, tosin voi korjuuaika samalla siirtyä hieman, koska yksi kuljettaja / urakoitsija ei välttämättä ehdi koko suomen metsiä käsittelemään kireässä aikataulussa.

Kannattavuusongelmaan on se lääke, päästä osalliseksi puun korjuusta. Ei vastuulliseksi, vaan osalliseksi puunkorjuusta, metsäosaston alaisuudessa.

Jätkä on se metsäkone keksitty metsänomistajankin käyttöön, on vaan olemassa se este pystykauppa, jolla metsäkoneiden metsänomistajakäyttö on estetty.

Te vasemmistolaiset haluatte mieluummin haukkua metsänomistajia traktoreilla tai muulla siihen liittyvällä, ennemmin kuin olette valmiit sopimaan yhtään mistään. Pidätätte oikeuden itsellänne ja onhan tämä sellaista raukkamaista politiikkaa metsänomistajia kohtaan.

Teillä vasemmistolaisilla on ihmeellisiä käsityksiä oikeudesta metsätalouden tuottoihin. Eihän kysymys ole metsänomistajien pyrkimyksestä korjuukustannusten kustantamiseen, muussa kuin teidän omissa tavoitteissanne. Perustuvat tällaiseen yhteisomistukseen, kollektiivitalouteen ja metsävarojen kansallistamiseen, omien tavoitteidenne mukaisesti. Näille tavoitteille nykyiset puukauppatavat ovat olleetkin erinomaisen hyvin toimiva toiminta-alusta.