Mehtäukko: Uskoisin tutkijan etiikan tarkoittavan myös sitä, että tutkijana Lauri Vaara on jäävi heittäytymään avoimeen keskusteluun julkaisemastaan tutkimuksesta. Eiköhän hänen väitöskirjansa: Toimitus- ja pystykauppapuun hintasuhteet ja puunkorjuun rationaalisuus löydy vaikka häneltä itseltään.

Eipäs ”paavo puuntuottajakaan” ota huomioon määrittelemänsä ”muun edun” lisäksi sitä, että kantohinnasta on jo vähennetty korjuun kustannukset, eli verrattaessa pystyhintaa hankintahintaan, on hankintahinnasta vähennettävä vielä korjuun kustannukset, että hinnat olisivat vertailukelpoisia. Hankintahakkaajalle tämä tarkoittaa suoraa tulonsiirtoa metsäyhtiön hyväksi.

Esim. tukilla kun pysty/hankinta lähtöhinnat ovat samat: Portti – 75 – 15 – 60 pysty/hankinta 60 – 15 – 45 portti.

Jovain unohta täysin verotuksen ylikompensaation hankintapuulle. Kuidusta voi saada hankintana 30€ kätöseen. Mutta pystykaupan 11€ :sta joutuu maksamaan verot. Jos oletetaan että metsänomistaja käyttää kalustoa  jonka kulut tulee vähennetyksi jo muussa yritystoiminnassa.

Harva näkee nenääsä pidemmälle puhuttaessa rungon oikeasta jakotavasta . Hakkuukoneiden optimointiohjelmat on rakennettu siltä pohjalta , että rungosta saataisiin arvokkaimmat osat mahdollisimman hyvin talteen ja raaka-aine katkottua siinä muodossa ja niissä määrissä , joita asiakkaiden tilauskanta edellyttää.  Kysyntä määrää mitä tehdään , ei kenenkään yksittäiset mieltymykset , kuten hankintahommissa näyttää edelleen olevan tapana .

Hakkuukoneenkuljettaja toimii kuten varastomies . Hän hakee metsästä koneen avustuksella asiakkaan tilaamaa tavaraa asiakkaan haluamassa muodossa ja määrän , jonka asiakas on tilannut . Vaatimukset löytyvät työohjelmasta . Näitä tunnollinen työntekijä pyrkii noudattamaan. Jos toimitaan toisin, aiheutetaan vahinkoa asiakkaalle . Kun asiakas saa juuri sitä , mitä on tilannut, on toiminta kannattavaa ja kyky maksaa raaka-aineesta säilyy.

Puunmyyjän ja -ostajan intressit eivät oikein kohtaa. Metsänomistaja myy tukkipuuta rajatulta alueelta. Tarkoitus on, että kaikki se puu, joka täyttää tukin mitta – ja laatuvaatimukset maksetaan tukin hinnalla.

Jos tämä ei kuitenkaan käy ostajan apteille, niin mielestäni ostajan pitää maksaa puunmyyjälle koituva tappio. Nykymenetelmä on suoranainen ryöstö.

Toki kuski voisi – jos osaisi ja viitsisi hieman käyttää sitä kalustoa, joka normaaleilla ihmisillä sijaitsee korvien välissä, tehdä ainoan oikean ratkaisun.

Kun nerot ovat kehitelleet nerokkaan mittaus- ja laskentaohjelman, niin se pitäisi ohjelmoida niin, että se mittaisi senkin tukkiosuuden, joka menee kuituun ja pikkutukkiin. ja tilitys tukin hinnalla.

Muuten tulee aika, jolloin metsänomistajan on toisinaan näytettävä konemiehelle poistumissuuntaa haulikolla polkua valaisten.

Jätkä: Puunmyyjän ja -ostajan intressit eivät oikein kohtaa. Metsänomistaja myy tukkipuuta rajatulta alueelta. Tarkoitus on, että kaikki se puu, joka täyttää tukin mitta – ja laatuvaatimukset maksetaan tukin hinnalla.

Jos tämä ei kuitenkaan käy ostajan apteille, niin mielestäni ostajan pitää maksaa puunmyyjälle koituva tappio. Nykymenetelmä on suoranainen ryöstö.

Tuo on ihan totta mitä jätkä kirjoitti. Tilanne tulee silloin vastaa jos tukki ei katkota mimini vahvuuteen. Mutta sitten tuleekin se ongelma mistä virhe johtuu. Olen täällä monta kertaa kertonut kuinka moto tukin laskee ja se pääsee aina minimi vahvuuteen jos se annetaan vapaasti näin tehdä. Usein ongelma ei ole aptissakaan kunhan vain katkontamittoja on tarpeeksi ja usein näin on. Enemmänkin ongelma tulee siitä että koneen apteerausta joudutaan muuttamaan puun laadun vuoksi. Usein vian kohde vaikuttaa niin edeltävään pituuteen kuin vian jälkeiseen pituuteen ja jne.

Usein täällä kun pohditaan katkontaa niin tuntuisi että lähtökohtaisesti jokaisen metsä on aina virheetöntä ja kelvollista tukkia saadaan koko tukkimitalta. Näinhän tilanne ei ole. Uskoisin että  ainakin yli 95% katkonnasta johtuvista virheistä, joilla ei päästä minimipaksuuteen tukin osalta johtuu metsän huonosta laadusta ja siitä aiheutuneista katkonnan muutoksista.