Keskustelut Puukauppa Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

Esillä 10 vastausta, 631 - 640 (kaikkiaan 687)
  • Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

    Olen niin kömpelö täällä internetin maailmassa, että aiemmin aloittamassani viestiketjussa en osannut laittaa oikeaa linkkiä, jolla Lauri-laskelma avautuu verkossa. Keskustelijoille jäivät puutteellisiksi minun perusteluni kustannusten tuhlaukselle. Oikea linkki laskuriin on tämä:

    https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9FyrxLlMfDZza81Q.

    Laskurilla on verrattu maatilan maataloustraktorilla tehdyn korjuun kustannuksia vuoden 2013 puunkorjuun kustannuksiin.

    Kun aiemmassa viestiketjussa on vaadittu perusteluja niin Lauri-laskurin tuloksista niitä löytyy.  Aloitan uuden viestiketjun perusteluista keskustelemista varten.

    Jos joku vielä viitsii lukea seitsemän sivun perustelut pystykauppojen korruption lopettamiselle, niin linkki on tämä: https://1drv.ms/w/s!AidL2g8PYhQ4gr9JnYreZ7i0G2okkA

    Puunkorjuun säännöt ovat markkinataloudessa hyvin yksinkertaiset. Kustannustehokkaan puunkorjuun lähtökohta on yrittäjien kilpailu korjuutyön maksajan suosiosta. Koneyrittäjä valitsee koneen, joka maksimoi yrittäjän nettotulot ja puunmyyjä valitsee koneyrittäjän, jonka korjuutyö on halvinta ja korjuun laatu tyydyttää tilaajaa.

    Nämä säännöt eivät toimi puun pystykaupassa. Koneyrittäjä ei saa itse valita korjuukonetta eikä puunmyyjä urakoitsijaa. Koneet ja urakoitsijat määrää yhtiön metsäosasto. Se on sitä korruptiota.

    Lauri Vaara

  • Metsuri motokuski

    Jätkä: Myös kuitupuuleimikossa, kun kuljettaja on laiska ja Tollo, kone tekee vain tavoitepituutta, – olkoon se vaikka 6 metriä. Jos rungosta / latvasta ei tule 6 metristä, ranka jää metsään. Ihmettelen, että miesmurhia ei ole tapahtunut metsissämme tuollaisesta Tolloilusta.

    Välillä tuo jätkä kirjoittaa ihan asiaa, mutta sitten taas homma repee käsistä ja tulee ihan puuta heinää, jota ei nyt ”metsäalan ammattilaisen ” kynästä uskoisi lähtevän. Yllä oleva esimerkki on taas siitä huonommasta päästä joka ei pidä paikkansa.

    Jätkä

    Ei vai?

    En kirjoittanut sinusta, vaan niistä lukemattomista savotoista, joiden puunmyyjä on ollut joko tyytymätön, taikka erittäin tyytymätönesim katkontaan.

    Olen seurannut tiiviisti esim erästä kanta-Hämäläistä metsänomistajaa, joka 20 vuoden tarkkailujaksolla on joka vuosi myynyt vähintään kerran. Kertaakaan hän ei ole ollut hakkuujälkeen tyytyväinen syystä tai toisesta. Olemme tallustelleet alueita ja katselleet pinoja, enkä voi olla eri mieltä hänen kanssaan.

    Kahta kertaa ei ole sama konekuski ollut savotassa, eikä sama konekaan.

    Jäävien puiden valintakin näyttää menevän aika poskelleen, mutta se on oikeasti eri juttu.

    Rane2

    Jätkä:”Käytännössä katkonnallakaan ei ole ”paskankaan merkitystä”, koska moto mittaa kuutiot, ei arvioi juoksevuutta tms. Ainoa asia, mihin pitää  kiinnittää huomiota, on se, joutuuko kuituun tai pikkutukiksi oikeaa tukkia.”

    Mitä Jätkä tarkoitat ettei arvioi juoksevuutta?

    Jätkä

    Jos tukkia mitattaisiin latvaläpimitan mukaan, on aika tärkeä kriteeri puun myyjän ja tekijänkin kannalta juoksuttaa pituutta, jos runko on juokseva. Nykymittaustausmenetelmillä se on menettänyt täysin merkityksensä. Jos pölkky on kartiokas, sen jokainen litra mitataan, jos se on juokseva, se ei saa enää automaattisesti lisälitroja keskiarvojen mukaan.

    Mittalaitteet vain mittaavat ja laskevat mittaustuloksen.

    Tolopainen

    Kun ei ole ammattitaitoa arvioida asioita matemaattisesti keksitään omia käsitteitä, jotta päästään haluttuun lopputulokseen, suoraan Laten oppeja.

    Rane2

    Niin,jos oikein ymmärsin tarkoitat että ennen kun tukit mitattiin latvasta laanilla niin keskiarvoa jouksevammilla tukeilla voitti.Mutta silloin tietenkin keskiarvoa kartiokkaammilla hävisi.

    Ei sitä että moto mittaa kaikki kuutiot voi  laskea haitaksi menetelmälle vaan sehän vain tuo varmuutta puukauppaan .

    Tolopainen

    Jos mitataan 5m pitkä tukki, jonka latvamitta on 20cm, paljonko tilavuuseroa saadaan, jos tukki on juokseva tai kartiokas.

    savo’ttamies

    Jätkä…ei nykynuoret, jotka ei ole sahan kanssa tukkeja katkonu , ymmärrä tukin oikesta jakamisesta paksuuden mukaan yhtään mitään.

    Moto, joka kuutioi 10 sentin välein , ei sillä mitään merkitystä olekkaan puun myyjälle. Ihan sama, onko tukkipölli tyveltä 25 cm ja latvalta 15 ja pituutta se 55…tuollasen saa kyllä männyn latvaosasta tehtyä, jos tyveltä kaks ensimmäistä tukkia katkastu väärin..vaikka liian lyhyeks.

    Jätkä

    Sehän on noin, kuinka savo’ttamies sanoo.

    Tuo kartiomaisuus ei ole oikein kova päänsärky ostajalle, koska ainakin nuo sellufirmat tekevät tilin pintahakkeesta, ei niinkään sahatavarasta, varsinkaan sellaisesta päin persettä katkotusta.

    Puuki

    Katkonnalla on merkitystä, koska se tarkoittaa juuri sitä mihin mittoihin tukit ja kuidut katkotaan.

    Ennen motomittausta tukkien muodon vaikutus tilavuuteen otettiin huomioon keskipituuden mukaan muuttuvilla kertoimilla, jotka oli erilaiset E- ja Pohjois-Suomessa.  Leimikkokohtaiset heitot tuli heikommin huomioitua kuin mitä motomitassa tulevat.

Esillä 10 vastausta, 631 - 640 (kaikkiaan 687)