Keskustelut Puukauppa Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

Esillä 10 vastausta, 601 - 610 (kaikkiaan 687)
  • Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

    Olen niin kömpelö täällä internetin maailmassa, että aiemmin aloittamassani viestiketjussa en osannut laittaa oikeaa linkkiä, jolla Lauri-laskelma avautuu verkossa. Keskustelijoille jäivät puutteellisiksi minun perusteluni kustannusten tuhlaukselle. Oikea linkki laskuriin on tämä:

    https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9FyrxLlMfDZza81Q.

    Laskurilla on verrattu maatilan maataloustraktorilla tehdyn korjuun kustannuksia vuoden 2013 puunkorjuun kustannuksiin.

    Kun aiemmassa viestiketjussa on vaadittu perusteluja niin Lauri-laskurin tuloksista niitä löytyy.  Aloitan uuden viestiketjun perusteluista keskustelemista varten.

    Jos joku vielä viitsii lukea seitsemän sivun perustelut pystykauppojen korruption lopettamiselle, niin linkki on tämä: https://1drv.ms/w/s!AidL2g8PYhQ4gr9JnYreZ7i0G2okkA

    Puunkorjuun säännöt ovat markkinataloudessa hyvin yksinkertaiset. Kustannustehokkaan puunkorjuun lähtökohta on yrittäjien kilpailu korjuutyön maksajan suosiosta. Koneyrittäjä valitsee koneen, joka maksimoi yrittäjän nettotulot ja puunmyyjä valitsee koneyrittäjän, jonka korjuutyö on halvinta ja korjuun laatu tyydyttää tilaajaa.

    Nämä säännöt eivät toimi puun pystykaupassa. Koneyrittäjä ei saa itse valita korjuukonetta eikä puunmyyjä urakoitsijaa. Koneet ja urakoitsijat määrää yhtiön metsäosasto. Se on sitä korruptiota.

    Lauri Vaara

  • Tolopainen

    Jos commodore 64:lla tekee taulukoita ei ne oikein hyvin pelitä nykyisillä laudoilla. Ei nuo taulukot todellakaan enää ketään kiinnosta.

    Jätkä

    Tollo:”-No paljonko enemmän saisin tässä uudessa puukauppatavassa rahaa, jos tekisin ensi talvena hehtaarin päätehakkuun, josta kertyisi 200 kiintoa tukkia ja 50 kiintoa kuitua. Ajomatka tielle keskimäärin 500m, puusto kuusta ja mäntyä sanotaan fifty sixty. Ajaisin puut tienvarteen tällä kuuluisalla maataloustraktorilla verottomalla polttoaineella, koska ajo tapahtuisi maastossa. Jos joutuisi ajamaan metsätietä pitäisi toimitusmyynnissä ilmeisesti käyttää dieseliä.”

    No paljonko enemmän saisin tässä uudessa puukauppatavassa rahaa,              Se on aikalailla riippuvainen siitä, mihin haluat verrata, Pelin säännöt on sinun handussa.

    Jovain

    Kauppatavan muutoksen jälkeen on mahdollista tienata korjuun kustannukset metsätalouden tuloksi. Siinä se on tärkein ja metsänomistajien keskuudessa huomattavaa halukkuutta siihen on. Nykyisessä pystykaupassa se ei ole mahdollista, sillä yksinkertaisesta syystä, että metsänomistajia ei ole hyväksytty pystykauppaan puun toimittajina. Siitä syystä ja metsätalouden tulon muodostuksen kannalta pystykaupan lakkauttaminen on välttämätöntä, ja siirtyminen avoimeen toimituskauppaan poistaa pystykaupan korruptoituneet ja metsänomistajavastaiset kytkennät.

    Siirtymällä avoimeen puukauppaan ja korjuuseen, jossa metsänomistajat ovat mukana, siirrytään tilitysmallista laskutusmalliin, jossa markkinat hoitaa korjuun kilpailutuksen. Tällä hetkellä metsäosasto kilpailuttaa vain konemiehiä keskenään ja ottaa metsänomistajilta hyödyn itselleen.

    Välittömiä hyötyjä ovat esim: Voit kilpailuttaa metsäosastoa korjuun palveluissa ja jos otat korjuun palveluna metsäosastolta, saat korjuun kustannukset vähennyksenä ja alvin palautuksena. Nykyisellään metsäosasto on pidättänyt nämä metsänomistajille kuuluvat erät itsellään. Hyväksytään metsänomistajien tarjoama mitta luovutusmitaksi, joka on metsänomistajien toiminnan kannalta välttämätöntä myös motomitan osalta.

    Visakallo

    Mielellään kuulisin Jovain, miten teollisuus määrittelee sen puun brutttohinnan, mistä aletaan vähentämään eri kulueriä. Aikaisemmin puhuitte metsänomistajan puun hinnasta, josta teollisuus vähentää kaikki kulunsa.  Minun on rehellisesti sanottava, etten pysy ajatustenne perässä.

    Jätkä

    Täyttä puppua koko litania. ALV on tilitettävä aina, teit mitä teit. Verovähennykset edellyttävät kustannuksia, jotka on maksettava.

    Yhtä hyvin voidaan tulkita, että metsäosasto kilpailuttaa puunmyyjät. Joka tapauksessa tuollainen touhu jättää omatoimisille puuntoimittajille käteen vain kaikki hanklat korjuusavotat, joista ei millään laskutavalla edes Lauri.Vaari pääse Plussaa merkkaamaan laskelmansa tuloksen eteen.

    suorittava porras

    Jovainin kommenttiin….

    Jep…jep. Teepä sama toimintamallin muutos vielä lihan ja maidon toimitusten suhteen ?.

    Jotta tästä joutavan asian jauhamisesta päästäisiin eroon , voisi Metsälehti tehdä gallupin siitä , kuinka moni metsänomistaja on tyytyväinen nyky malliin puukaupoissa ja kuinka moni olisi valmis siirtymään malliin ”Vaara”.

    savo’ttamies

    Metsänhoitotöissä tuo LV.n malli toimii. Metsänomistaja saa tietää mitä istutus tai taimikonhoito vieraalla tietettynä maksaa. Kaikki täälläkin sanoo, että ne työt metsänomistajan kannattaa tehdä itse.

    Puuta myydessä ei tiedetä kuin hankinta- ja pystyhinnan ero, ei sitä paljonko on puunostajan todelliset korjuukulut.

    Eikä tähän asiaan taida olla tutkijoillakaan lupa puuttua, sanotaan vaan miten kannattamatonta puunkorjuu on metsänomistajan omana työnä.

    Melkonen ristiriita vieraalla teetettyjen hoitotöiden ja hakkuutöiden kustannusten välillä.

     

     

    Visakallo

    Kyllä minä ainakin olen aika monta mototyön ja lähikuljetuksen laskua itse maksanut suoraan urakoitsijoille ja saanut puista rahat metsäyhtiöiltä. En ymmärrä, mikä tässä asiassa oikein mättää?

    Puuki

    Juttu jatkuu, mutta otetaan esimerkki kuitenkin rautalankamallilla :

    Myydään pystykaupalla motti puuta  10 € hinnalla ja verrataan tienvarsihintaan 30 €.

    10 € + alv = 12, 40 € , josta veroa menee 0,3 x 10 = 3 € + alv 2, 40 € , jää nettona 7 €.

    30 € +alv 7.20 € ,  josta vähennetään maksetut korjuukulut 20 €  + alv 4, 80 €  =

    30  – 20 = 10 € ja alv :  7,20 € – 4, 80 € = 2,40 €  , jää nettona 7 € .

     

    Eli sama lopputulos. Ainut muutoksen tarpeessa  oleva asia olisi motomitan hyväksyminen luovutusmitaksi kaikilla. Eikö niin ?

    Jos keskihinta tr-korjuulle on se laskurin osoittama n. 14 € /motti, niin muuta konkreettista muutosta ei olisi, kuin joidenkin halukkaiden ja kykenevien mo:en omatoiminen korjuu vähentäisi heidän omia korjuukulujaan ja toisi työmahdollisuuksia, jos töitä riittäisi tai jos omissa metsissä riittäisi puitavaa.

    savo’ttamies

    Visakallio,  menikö tilityshinta metsäyhtiöltä niin että… ..hankintahinta ja siitä vähensit  korjuukulut motoyrittäjälle…vai pystyhinta plus korjuukulut motoyrittäjän osalta, eli sait todellisen tienvarsihinnan puistasi

    LV.n esittämän mallin mukaan vai nykykäytännön mukaan

Esillä 10 vastausta, 601 - 610 (kaikkiaan 687)