Keskustelut Puukauppa Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

Esillä 10 vastausta, 591 - 600 (kaikkiaan 687)
  • Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

    Olen niin kömpelö täällä internetin maailmassa, että aiemmin aloittamassani viestiketjussa en osannut laittaa oikeaa linkkiä, jolla Lauri-laskelma avautuu verkossa. Keskustelijoille jäivät puutteellisiksi minun perusteluni kustannusten tuhlaukselle. Oikea linkki laskuriin on tämä:

    https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9FyrxLlMfDZza81Q.

    Laskurilla on verrattu maatilan maataloustraktorilla tehdyn korjuun kustannuksia vuoden 2013 puunkorjuun kustannuksiin.

    Kun aiemmassa viestiketjussa on vaadittu perusteluja niin Lauri-laskurin tuloksista niitä löytyy.  Aloitan uuden viestiketjun perusteluista keskustelemista varten.

    Jos joku vielä viitsii lukea seitsemän sivun perustelut pystykauppojen korruption lopettamiselle, niin linkki on tämä: https://1drv.ms/w/s!AidL2g8PYhQ4gr9JnYreZ7i0G2okkA

    Puunkorjuun säännöt ovat markkinataloudessa hyvin yksinkertaiset. Kustannustehokkaan puunkorjuun lähtökohta on yrittäjien kilpailu korjuutyön maksajan suosiosta. Koneyrittäjä valitsee koneen, joka maksimoi yrittäjän nettotulot ja puunmyyjä valitsee koneyrittäjän, jonka korjuutyö on halvinta ja korjuun laatu tyydyttää tilaajaa.

    Nämä säännöt eivät toimi puun pystykaupassa. Koneyrittäjä ei saa itse valita korjuukonetta eikä puunmyyjä urakoitsijaa. Koneet ja urakoitsijat määrää yhtiön metsäosasto. Se on sitä korruptiota.

    Lauri Vaara

  • Jätkä

    Kyllä suomessa sitten Lauri-Vaarin teorian mukaan on helvetin paljon noita ryöstäjiä.

    Otetaan vaikkapa Uudenkaupungin autojen kokoonpanotehdas. Se ryöstää kohta muutaman tuhannen ihmisen työpanoksen maksaen heille mitä haluaa. Voitot kääritään taskuun ja viedään ulkomaille.

    Samaa tehdään Turun telakalla.

    Näköjään Lauri-Vaari itse naulasi itsensä  yliopistoineen syytettyjen penkille valehtelusta ja vääristelystä.

    Millaisella organisaatiolla Lauri – Vaari poikapuolensa Joovaanin kanssa on puta korjannut todella halvalla omista ja vieraiden metsistä? Olisi kiva nähdä kustannukset tehtaan portille toimitettuna ja paljonko on jäänyt kantohintaa – Olettaen, että ei ole valehdeltu yhtään? Kyseessä on toki useamman kymmenentuhannen kuution puumäärät.

    kuusessa ollaan

    Miten metsäteollisuus eroaa muusta teollisuudesta raaka-aineen hankinnan suhteen?

    Olen useamman kerran tätä ihmetellyt. Ei ulkopuolinen taho voi kertoa yritykselle vapaassa kilpailussa, miten sen on raaka-aineensa hankittava. Jos hommassa on valtion tukia, silloin ymmärrän.

    Tässä tuntuu olevan jonkinlainen erikoinen metsäteollisuuden erikoisaseman kuvittelu mielessä. Jos sitä on joskus ollut, on se kauan sitten kadonnut.

    rame

    Tottakai massimiehet ostaa päivän hintaan kun kerran rahantarpeessa olevia tahoja löytyy jotka myyvät, on se sitten valtio tai yksityinen joka ostanut velkarahalla tai kulunki muuten vaan suurempi kuin tulopuoli.

    Puun hinta ei nouse ellei kysyntä vilkastu, muuta konstia ei ole.

    Timppa

    Mikähän ”totuus” on se, että pystykaupat otettiin vallitsevaksi kauppatavaksi 1960-luvulla.  Kyllä ainakin Keski-Suomen metsät hakattiin jo 1800-luvulla metsäyhtiöiden toimesta ylivoimalta valtaosalta.  Mittaustapa oli kyllä silloin metsänomistajalle huono.   Nimittäin maksu tuli usein hehtaarikohtaisena.

    En kyllä ymmärrä miten tuossa Laurin mallissa korjuukustannukset vähenisivät.  En nimittäin usko, että saisin korjuuyrittäjän halvemmalla töihin kun suuri firma, joka tarjoaa ympärivuotisen työn.  Päin vastoin.   Korjuuyrittäjän tarjous- ja hallintokustannukset nousivat moninkertaisiksi ja niille on vain yksi maksumies.  Siis minä työn tilaajana.

    Ei tietenkään tulisi säästöä avohakkuiden vähentyessä.  Biologia ja markkinat määräävät hakkuutavan.  Biologia ja matematiikka kertovat, että avohakkuut ovat taloudellisemmat.  Vaikka eivät olisikaan, niin  nykyinen nopearytminen markkina pakottaisi avohakkuisiin, sillä silloin saadaan juuri ostajan saaman tilauksen  mukaan katkottua puuta nopeimmalla tavalla.  Jos ei saataisi, niin puun arvo olisi nolla ostajan puuttuessa.

    Maataloustraktorit eivät sovellu metsätöihin.  Vaikka soveltuisivat niin, lypsykarjatilalla on niin paljon työtä, ettei kukaan ennätä  enää merkittäviin urakointeihin.   Jollain viljatilalla saattaisi toki olla aikaakin, mutta eipä jostain Etelä- tai Lounais-Suomesta kukaan lähtisi jonnekin Savon perukoille koneitaan särkemään.

    Jos siirryttäisiin tuohon Laurin malliin, niin kustannusvaikutus saattaisi olla suuruudeltaan vaikka tuo 900 miljoonaa.  Valitettavasti etumerkki olisikin toinen kuin Lauri esittää.

    Tietysti kannattaa taas kerran todeta, että mitä Lauri Vaaralle kenellekään kuuluu se, että metsänmyyjä haluaa tehdä kaupat selkeällä ja riskittömällä tavalla pystykauppana.

    mehtäukko

    Nyt kun oikea asiantuntija on saatu paikalle, kysynkin uudelleen:

    -kun maamme puunkorjuumäärä on esim. 65milj. m3,kuinka todistatte sen korjuun olevan mahdollista talvikuukausina rattorit työllistäen?

    -kuinka todistatte rattoreiden edullisuuden,kun niillä puista jää metsiin korjuu-olosuhteiden,remonttien, ajan riittämättömyyden sekä kuskipulan takia?

    -minne perustatte ne valtavat lumivarastot,joista jatkokuljetukset ovat mahdollisia?

    -kuinka maailmankaupan vaihtelevat tukin mitat sopivat talvikorjuuseen?

     

    Lauri Vaara

    Onkohan täällä keskustelupaltalla sabotaasia, kun taas havaitsen, että viestiketjun aloituksessa antamani linkki ei enää toimi. Tässä uusi linkki:

    https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9kcJLAz744UeIgjg

    Lauri Vaara

     

    Jätkä

    Laskeppa Lauri piruuttasi, kuinka paljon tulevaan Äänekosken lumivarastoon pitää jemmata keskitalvella tuoretta puuta lumeen haudattavaksi, että se riittäisi vaikkapa 5 kuukaudeksi tehtaan pyöriessä täydellä kapasiteetilla.

    Aika hartaasti saa lumitykitkin puhaltaa, että puuvarasto pysyy kunnossa syksyyn asti.

    Eikä se ole ainoa, vaan lumella on peitettävä monta miljoona kuutiota, tukithan voi upottaa järviin, paitsi ne, joita ei saa uittaa ostajan laatuvaatimusten takia.

    Jovain

    Poliittisesta tahtotilasta ei voi olla niin varma, ei myöskään tavasta tehdä pystykauppaa, onhan se vaihtoehto olemassa.

    Korjuun kustannukset peritään puunhinnasta. Halvasta menee jätkällä, on perimässä korjuun kustannukset tois kertaan. Eipä siinä paljon kantohintaa ole jäämässä?

    Tolopainen

    No paljonko enemmän saisin tässä uudessa puukauppatavassa rahaa, jos tekisin ensi talvena hehtaarin päätehakkuun, josta kertyisi 200 kiintoa tukkia ja 50 kiintoa kuitua. Ajomatka tielle keskimäärin 500m, puusto kuusta ja mäntyä sanotaan fifty sixty. Ajaisin puut tienvarteen tällä kuuluisalla maataloustraktorilla verottomalla polttoaineella, koska ajo tapahtuisi maastossa. Jos joutuisi ajamaan metsätietä pitäisi toimitusmyynnissä ilmeisesti käyttää dieseliä.

    mehtäukko

    ”..Onkohan täällä keskustelupaltalla sabotaasia,kun…”

    On näköjään sellaista valikoivaa kiertelyä ja kaartelua ettei edelleenkään saa vastauksia korruptoituneeseen aiheeseen!? Ja kun ei saa vastauksia, onko asialla käytännön soveltuvuutta? EI.

    Kaavoilla ja käppyröillä on tässä tapauksessa  samanpainoinen merkitys, kuin että alkaisi väittää uppotukkien merkityksestä muikun kutukäyttäytymiseen syvänmeren kalastuksessa.

Esillä 10 vastausta, 591 - 600 (kaikkiaan 687)