› Keskustelut › Puukauppa › Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

Esillä 10 vastausta, 581 - 590 (kaikkiaan 687)
1 2 3 … 58 59 60 … 67 68 69

  • Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

    Lähetetty: 8.4.2017, 20:41

    Olen niin kömpelö täällä internetin maailmassa, että aiemmin aloittamassani viestiketjussa en osannut laittaa oikeaa linkkiä, jolla Lauri-laskelma avautuu verkossa. Keskustelijoille jäivät puutteellisiksi minun perusteluni kustannusten tuhlaukselle. Oikea linkki laskuriin on tämä:

    https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9FyrxLlMfDZza81Q.

    Laskurilla on verrattu maatilan maataloustraktorilla tehdyn korjuun kustannuksia vuoden 2013 puunkorjuun kustannuksiin.

    Kun aiemmassa viestiketjussa on vaadittu perusteluja niin Lauri-laskurin tuloksista niitä löytyy.  Aloitan uuden viestiketjun perusteluista keskustelemista varten.

    Jos joku vielä viitsii lukea seitsemän sivun perustelut pystykauppojen korruption lopettamiselle, niin linkki on tämä: https://1drv.ms/w/s!AidL2g8PYhQ4gr9JnYreZ7i0G2okkA

    Puunkorjuun säännöt ovat markkinataloudessa hyvin yksinkertaiset. Kustannustehokkaan puunkorjuun lähtökohta on yrittäjien kilpailu korjuutyön maksajan suosiosta. Koneyrittäjä valitsee koneen, joka maksimoi yrittäjän nettotulot ja puunmyyjä valitsee koneyrittäjän, jonka korjuutyö on halvinta ja korjuun laatu tyydyttää tilaajaa.

    Nämä säännöt eivät toimi puun pystykaupassa. Koneyrittäjä ei saa itse valita korjuukonetta eikä puunmyyjä urakoitsijaa. Koneet ja urakoitsijat määrää yhtiön metsäosasto. Se on sitä korruptiota.

    Lauri Vaara

    Tekijä
    Lauri Vaara
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Jovain 12.5.2017, 06:52

    Tehokasta pystykauppaa, riippumatta siitä, mikä on metsänomistajan etu, sillä metsänomistaja maksaa kustannukset aina tehtaan portille asti. Eihän tätä edes metsänomistajalta kysytä, sitäkään löytyykö vaihtoehtoa, että kilpailutettaisiin. Ei taida löytyä, mutta onhan se vaihtoehto metsänomistajille varattu, hankinnalla kituuttaa.

    harrastelija 12.5.2017, 06:54

    Tuossa alkuviikolla kun kauppaa hierottiin, niin keskusteltiin myös hankintasavotasta tai toimitussavottako se on fiksummalla nimellä? Olisiko siinä kumminkin se ero, että hankitapuut tulevat tien varteen ja toimituspuut portin sisäpuolelle?

    Ostajan mukaan molempia on n. 1/4 ostoista. On olemassa isompia metsän omistajia, jotka pystyvät tekemään metsässä ja rekalla tuomaan puut tehtaalle. Pienehköllä mo:lla varsinkin etäsellaisella on aika vaikea olla puun toimittajana.

    Kaupan yhteydessä jälleen korostui puun tarpeen hektisyys. Nyt tarvittiin mäntytukkia jo kesäkuussa sahalle! Muutaman sataha:n omistajana en kyllä pysty tähän vauhtiin toimijaksi! Aikaisemminkin varsinkin tukkien osalla on joutuisimmassa vauhdissa rekka on lastannut sitä mukaa, kun ajokone tuo tien varteen. Hyvä ettei ajokoneesta ole suoraan lastattu rekkaan!

    Pystykaupassahan ostaja käyttää metsää varastona mistä voi ottaa silloin, kun tarve tulee. En usko, että tästä hidastetaan tulevaisuudessa, tahti on koventunut koko ajan.

    Jätkä 12.5.2017, 07:41

    Joovaan: ”-Tehokasta pystykauppaa, riippumatta siitä, mikä on metsänomistajan etu, sillä metsänomistaja maksaa kustannukset aina tehtaan portille asti. Eihän tätä edes metsänomistajalta kysytä, sitäkään löytyykö vaihtoehtoa, että kilpailutettaisiin. Ei taida löytyä, mutta onhan se vaihtoehto metsänomistajille varattu, hankinnalla kituuttaa.”

    Jospa vaivautuisit selittämään, koska metsänomistaja on maksanut pystykaupassa korjuukustannuksia tehtaan portille asti.

    Jos et pysty aukottomasti sitä näyttämään toteen, olet osoittautunut Paskanjauhajaksi, jollainen toki oletkin. Voisin lyödä vetoa, että juttusi osoittautuvat täysin perättömiksi ja puunjalostusteollisuudella, kuten myös puunmyyjillä, olisi oikeus haastaa sinut lakitupaan perättömistä väitteistäsi.

    Jovain 12.5.2017, 13:51

    Jätkän kannattaa perehtyä pystykaupanjärjestelmään ja aloittajan linkkiin pystykaupan korruptiosta, jossa kerrotaan: ”Yhtiö perii kustannukset vähentämällä ne puun bruttohinnasta (tehdashinnasta). Puun myyjä ei tiedä vähennyksen määrää eikä puun bruttohintaa. Hän saa tietää vain jäännöksen, jota nimitetään puun kantohinnaksi”.

    Minä en ainakaan usko, että alan tutkija lähtee julkaisemaan perättömiä ja ovathan julkaisut asiantuntijoiden tarkastamia ja hyväksymiä.

    Jätkä 12.5.2017, 14:17

    On tutkijoita ja on ”tutkijoita”. Lauri-vaarin kaikki mielipiteet ja jopa tutkimustulokset ovat jäänteitä ajalta 60 -70 luku.

    Jo siitä pitäisi alkaa varoitusvalon palamaan, että käytännössä ne (se), joka on innostunut hänen ”tutkimustuloksistaan ja laskelmistaan”  on jäänyt yksin innostuksensa kanssa. Syy on selvä: Jo terve järki ja käytäntö ovat osoittaneet, että Lauri-Vaarin Laiskelmilla ei ole mitään pohjaa.

    Lisäksi väitteesi siitä, että puunmyyjät olisi pelattu kilpailusta pois, ovat vailla totuutta. Paskanjauhamisella teette vain itsenne naurunalaisiksi, puuttuu vain se, että tulisit esiin omalla nimelläsi ja asemallasi tässä yhteiskunnassa.

    Jos sinulla olisi jotain konkreettista esittää, olisit jo ajat sitten omalla naamallasi julkisuudessa. Pääsisit televisioon ja sinut olisi hyväksytty varsinaiseksi messiaaksi, mutta nyt sinä olet vain höyrähtänyt pelle.

    A.Jalkanen 12.5.2017, 14:18

    Tutkijoiden tehtävä on tuottaa tietoa ja mahdollisesti suosituksiakin, mutta kuten tiedetään, nämä eivät siirry sellaisenaan käytäntöön. Viime kädessä polittinen tahtotila ratkaisee tutkimusten vaikuttavuuden. Tässä tapauksessa painetta metsänomistajien taholta ja sen myötä poliittista tahtoa vakiintuneen kauppatavan muuttamiseen ei näyttäisi olevan. Tämä johtunee siitä, että metsänomistajilla on riittävästi tietoa puunkorjuun todellisista kustannuksista, eli he tietävät ettei mitään pikavoittoja ole tarjolla  ja toisaalta nykymalli on heidän kannaltaan helppo ja kätevä.

    Lauri Vaara 12.5.2017, 16:08

    Jätkä tuossa edellä kiistää Jovain’in väitteen, että metsänomistaja maksaisi puunkorjuun kustannukset aina tehtaan portille asti. Tällaisesta väitteestä voi haastaa lakitupaan.

    Ensimmäinen haastettava olisin luonnollisesti minä väitteen alkuperäisenä esittäjänä. Sitten olisi haastettava myös Helsingin Yliopisto, joka on tukenut väitettä väitöskirjan hyväksyjänä.

    Tosiasia on, että pystykauppa otettiin 1960-luvulla puukaupan päämuodoksi korjuukustannusten piilottamiseksi maksajalta eli puunmyyjältä. Pystykaupassa metsäyhtiö perii korjuun kustannukset puun myyjältä juuri niin kuin Jovain edellä siteeraa; yhtiö vähentää kustannukset etukäteen puun bruttohinnasta eikä myyjälle kerrota vähennyksen määrää eikä puun bruttohintaa. Hän saa tietää vain jäännöksen. Puun myyjälle valehdellaan, että metsäyhtiö maksaa korjuun kustannukset.

    Kun otetaan omaan käyttöön toisen rahaa toisen sitä tietämättä, kysymyksessä on ryöstäminen. Pystykauppa on puunmyyjien ryöstämistä, sillä metsäyhtiö ottaa puunmyyjien rahaa omaan käyttöönsä miten paljon hyvänsä ja maksaa rahalla mitä kustannuksia tahansa. Rahalla on maksettu metsureille rakennettujen asuntojen ja yhtiöiden virkistyskämppien kustannuksia ym.

    Korjuukustannusten piilottamisen ja maksajan valehtelemisen tarve tulee metsäyhtiöiden julman kalliista korjuusta, minkä Lauri-laskuri tuo näkyviin. Jos pystykauppojen sijasta puunkorjuusta tehtäisiin erilliset korjuusopimukset, talouselämä hyötyisi 3 x 300 milj. eurolla. Ensimmäinen 300 tulisi korjuukustannusten alentumisesta, toinen 300 avohakkuitten vähentymisestä ja puun kaukokuljetuksen kustannusten alenemisesta ja kolmas 300 maatilayritysten korjuu-urakoinnin alentamasta valtion tuen tarpeesta.

    Rane2 12.5.2017, 16:59

    Tässä on Laurilla joku väärinkäsitys.Puun myyjä myy pystykaupassa  pystyssä olevaa puuta ja siitä hänelle maksetaan.Tukista ja kuidusta puhutaan mittauksen takia.

    Hankintakaupassa puun myyjälle maksetaan myös korjuusta ja lähikuljetuksesta.

    Toimituskaupassa maksetaan lisäksi kuljetuksesta tehtaalle tai sahalle.

    Metsäyhtiöt maksaa kustakin kauppalajista sen mieluisuuden mukaan ja tietysti mahdollisimman vähän.Akateemisen tutkijan tulisi käyttää termiä ”ryöstö” todella harkiten.

    Puuki 12.5.2017, 17:45

    En oikein ymmärtänyt miten korjuuskustannusten alenenemisesta saataisiin pois 300 milj. €, kun laskurin mukaan tulisi  korjuu maksamaan keskimäärin 14, 02 € / m³ maataloustraktorivetoisesti. Se on melkolailla saman verran kuin mitä nykyisinkin korjuu maksaa ; ~ 8 – 20 € / m³ .  Keskiarvon saisi tarkemmin jos olisi tiedossa hakatun puun keskikoot, mutta tuossa haarukassa se pyörii.

    sitolkka 12.5.2017, 17:47

    Missä se iso pihvi on josta tässä kaikille riittää jaettavaa. Kertokaa jo? Vallanko rikastumaan korjuulla pääsee.

Esillä 10 vastausta, 581 - 590 (kaikkiaan 687)
1 2 3 … 58 59 60 … 67 68 69