On se luottamus olemassa edelleenkin, ei se ole kadonnut minnekään, mutta jos mennään yleisten käytössä olevien normien mukaisesti, onhan siihen huomauttamista ja vaatii muutosta tehtäväksi.

Lauri Vaarin Laiskuri ei ole kunnolla toiminut koskaan. Numerotkin siinä ovat täysin lahjattomia. Koko ketju on aivan joutavaa hölinää, ei päätä ei häntää Vaarin, eikä Joovainin mökellyksessä.

Yksityismetsät tuottavat yli 80 % teollisuuden raakapuusta ja perheomistuksessa on 74 % yksityismetsistä. Sen sijaan metsänomistajien osuus puuntoimittajina on vain n. 20 %.

Jos puukauppa ja korjuu avataan kilpailulle, eihän se tarkoita sitä, että nykyinen 20 % osuus muuttuisi oleellisesti. Oleellista on se, että se mahdollisuus on olemassa ja että sitä mahdollisuutta voidaan käyttää. Onhan sen käyttö perusteltuakin, sillä esim. ensiharvennukset, energiapuu ja jatkuva kasvatus tmv. ovat tappiollisia tai huonosti tuottavia ja jos metsänomistajat voivat tällaisessa tilanteessa auttaa, niin kuin tekevät tälläkin hetkellä, niin onhan se aika merkillistä, ettei metsänomistajia voida hyväksyä tuottavaan työhön. Minä en usko, että tämä nykyinen tilanne voi jatkua kovin pitkään.

Mitenkäs Jätkä ne metsänomistajat ovat voineet tarttua kilpailuun, kun pystykaupalla (80% monopoli) metsänomistajat on suljettu kilpailun ulkopuolelle. Jotta kilpailu olisi mahdollista, se edellyttää pystykaupan lakkauttamista ja siirtymistä avoimeen toimituskauppaan, niin kuin Lauri Vaara on esittänyt.

http://www.metsakonepalvelu.fi/uutiset.html?95431

Lukaiskaapas tuo uutinen. Kyseinen korjuuyritys on Suomen suurin, koneita tilanteesta riippuen 60 kappaleen molemmin puolin. UPM arvostaa sitä, että homma toimii varmasti, ei askarrellen. Noillakin alueilla ollut yritysryppäitä, joita ovat perustaneet paikalliset yrittäjät ja kauempaakin, jotta on saatu kokoon vaadittavan kokoinen arsenaali koneita hoitamaan savotat sovitusti oikeissa aikatauluissa.