Mitä tästä opimme. Kusettaminen saa luvan loppua, niin tämän keskustelun, kuin myös käytännön toiminnan osalta. En ole riippuvainen palveluistanne. Teen puukauppaa, mutta vain sillä ehdolla, että saan valita urakoitsijan, maksaa urakoitsijalle ja että kaupan ehdoista ja puun hinnasta voidaan sopia. Softa tulee metsäosastolta.

Tämä vain siitä syystä, että pystykaupanjärjestelmä on korruptoitunut järjestelmä. Sitä se on monestakin syystä, niin kuin Lauri Vaara on osoittanut ja on myös monipuolisesti perustellut.

Tekisin korjuun mieluummin omalla koneella tai yhteiskäytössä olevalla koneella, mutta se ei ole mahdollista, sillä puukauppaa käydään yleensä vain ostajan osoittamilla koneilla ja mittauksen perusteella. Järjestely on poikkeuksellinen, sillä yleensä mittaus hyväksytään myyjän mittauksen perusteella. Puukaupassa myyjän mittausta ei hyväksytä, mutta jatkojalosteiden osalta jo hyväksytään, eli palataan normaaliin järjestykseen. Järjestely on poikkeuksellinen jo siitäkin syystä, että metsänomistajat suljetaan korjuun ulkopuolelle mittauksen perusteella. Toki on muitakin syitä.

Sanoisin, että lain mukainen mittauksen valvonta, kontrollointi ja virallinen mittaus, ovat kuriositeetti, joilla vahvistetaan ostajan yksipuoliset oikeudet mittaukseen. Sanoisin jopa yksinoikeuteen.

Kyllä tämänpäivän mittausteknologia ja mitaustulosten ”vaaitusten” dokumentointi pitäisi riittää ostajapuolelle.

Melko hankala se on tehdasmittaakin  kotrolloida. Paljon hankalampi kuin minkään moton mittausta.

Puuki ja Anneli.Sitäpä tässä yritän kertoa ettei tänäpäivänä voi mitoissa vedättää niin kuin ennen.Hakataan motolla hankintaa ja tiedetään määrät jotka on tienlaitaan toimitettu.Menee tehtaalle vaikkapa 3 kk päästä puntarimitalla.Ei kukaan ala säätelemään omaksi hyväksi jo todettuja mittoja.Se on semmonen kummajainen kun luottamus olemassa,ainaki meilläpäin.

Kolme kertaa meillä on omassa hankintakaupassa käynyt niin, että kun on tullut luovutusmittauksen aika – pinomitalla kuitua, on ostomies sanonut puhelimessa, että: ”-Sinähän olet ne mitannut, miksi ne pitäisi uudestaan mitata”? Toisen kerran eri ostofirman mittamiehet tulivat tukkierää mittaamaan – Oli satanut lunta ja sen takia näkyi, että tukit oli mitattu, sanoivat:  ” -Nämähän on mitattu, onko ne laskettukin” Sanoin , että on. Äijä sanoi: ”- Anna mittalistat tänne, lähdetään laskemaan kauppasummaa”. Niin tehtiin. Kerran ostomiehen kanssa oltiin lähdössä luovutusmitalle – ensiharvennus mäntykuitua aika pieni pino kuitenkin. Kahvipöytään tuli firman työnjohtaja, joka siinä totesi, että: ”-Se on semmoinen 90 kuution pino”. (Auton ikkunasta nähnyt, kun ajoi ohi). Kirjoitettiin mittaustodistus.

Joskus on ollut luottoa molemmin puolin.