› Keskustelut › Puukauppa › Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

Esillä 10 vastausta, 531 - 540 (kaikkiaan 687)
1 2 3 … 53 54 55 … 67 68 69

  • Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

    Lähetetty: 8.4.2017, 20:41

    Olen niin kömpelö täällä internetin maailmassa, että aiemmin aloittamassani viestiketjussa en osannut laittaa oikeaa linkkiä, jolla Lauri-laskelma avautuu verkossa. Keskustelijoille jäivät puutteellisiksi minun perusteluni kustannusten tuhlaukselle. Oikea linkki laskuriin on tämä:

    https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9FyrxLlMfDZza81Q.

    Laskurilla on verrattu maatilan maataloustraktorilla tehdyn korjuun kustannuksia vuoden 2013 puunkorjuun kustannuksiin.

    Kun aiemmassa viestiketjussa on vaadittu perusteluja niin Lauri-laskurin tuloksista niitä löytyy.  Aloitan uuden viestiketjun perusteluista keskustelemista varten.

    Jos joku vielä viitsii lukea seitsemän sivun perustelut pystykauppojen korruption lopettamiselle, niin linkki on tämä: https://1drv.ms/w/s!AidL2g8PYhQ4gr9JnYreZ7i0G2okkA

    Puunkorjuun säännöt ovat markkinataloudessa hyvin yksinkertaiset. Kustannustehokkaan puunkorjuun lähtökohta on yrittäjien kilpailu korjuutyön maksajan suosiosta. Koneyrittäjä valitsee koneen, joka maksimoi yrittäjän nettotulot ja puunmyyjä valitsee koneyrittäjän, jonka korjuutyö on halvinta ja korjuun laatu tyydyttää tilaajaa.

    Nämä säännöt eivät toimi puun pystykaupassa. Koneyrittäjä ei saa itse valita korjuukonetta eikä puunmyyjä urakoitsijaa. Koneet ja urakoitsijat määrää yhtiön metsäosasto. Se on sitä korruptiota.

    Lauri Vaara

    Tekijä
    Lauri Vaara
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Visakallo 5.5.2017, 22:19

    Jovain: ”— yhteisesti päättämässä toimituskauppojen ja hintasuositusten lopettamisesta ja siirtymisestä pystykauppoihin ja kantohintaan. Samalla käytännössä luovuttiin maataloustraktoreiden ja metsäomistajien käytöstä puun korjuussa.”

    Tässä joutuu välillä kysymään, elänkö samassa maassa ja todellisuudessa kuin Jovain.  Ainakin hänen aikajanansa tuntuu olevan mutkalla. Pystykauppa ja kantohinta ovat olleet käytössä kaikkein pisimpään. Maataloustraktorit olivat hevosten jälkeen metsissä parikymmentä vuotta, kunnes korvautuivat 70-luvulta alkaen oikeilla metsäkoneilla. Hintasuosituksista jouduttiin luopumaan vasta 90-luvulla uuden EU-ajan myötä.

     

    Jovain 5.5.2017, 22:33

    Eihän tutkimuksessa mukana olevat elementit tarkoita sitä, että ne on otettava mukaan käytännön toiminnassa. Käytäntö kyllä karsii sen mikä on otettavissa ja mikä ei. Eikä tutkimuksen tarkoituskaan voi olla noin yksinkertainen. Myöskään Lauri Vaaran esittämät perustelut eivät ole köykäisiä, vaan sanoisin niiden olevan raskauttavia.

    Se nyt lienee selvää, että pelinvaraa kustannusten nousuun ei ole. Eiköhän pyrkimys lisätoimitusten vastaanottamiseen tehtaan portilla sitä tarkoita. Työn tekeminen on liian kallista ja jos se tehdään nykyisillä metsäkoneilla, se on edelleen kallista. Edullisemmin asian voisi hoitaa ottamalla metsänomistajat mukaan puuntoimittajina. Edellyttää sen kauppatavan muutoksen.

    Jätkä 5.5.2017, 23:19

    ”käytäntö kyllä karsii”- Niinpä se on tehnyt.Jo aletaan hevoskaudelta, jolloin kaikki ”oli vielä hyvin”: Tuli maatalousfortsonnit metsään ajamaan samoilla taksoilla kuin hevosetkin, Hommahan pyöri mahtavasti ja traktorimiehet saivat ostettua mopon tai Mossen. Asiaan oikeasti paneutuneet ostivat metsätraktorin, jolle maksettiin aluksi melkein yhtä paljon, kuin maataloustraktorillekin jolle kuitenkin maksettiin jo huonommin kuin hevostaksalla.

    No keskiverto hevosmies sai puuta metsästä keskimäärin 20 pinokuutiometriä päivässä. Maataloustraktorilla saatiin haettua hangesta 20 kiintoa, jos kumit kestivät. Ensimmäiset kuormatraktorit taisivat tuoda samoista olosuhteista sata – sataviisikymmentä kiintoa. Nykytraktorit tuovat sen parissa tunnissa.

    Ei varmaan suhteessa sen leveämmin pärjää koneurakoitsija, kuin pärjäsi hyvällä hevosella hyvä hevosmies, mutta tänä päivänä hevosyhdistelmä ei metsäkoneen taksoilla saisi kunnolla edes heiniä ja kauroja, jotka ovat tuon yhdistelmän polttoainetta. Sama vaiva haittaa maataloustraktorien ilmestymistä metsätyöhön.

    Joka tapauksessa puutavara oli, saapuessaan tehtaan portille, melkoisen arvokasta. verrattaessa sitä tämän päivän korjuukustannuksiin.

    Traktori on toki kilpailukykyinen lyhyellä ajomatkalla esim paikalliselle sahalle. Nykyiset liikennetraktorit ovat lähes yhtä nopeita liikennetraktoreina kuin kuorma-autot ja sillä on paljon paremmat mahdollisuudet hakea varastolta puita, koska se vetää kaikilla pyörillä ja on nivelensä ansiosta melko hyvä kääntymään.

    Muutamissa liikennetraktoreissa on jo sellaiset perävaunut, että niihin saa lastattua kaksi mittaa tukkeja.

    sitolkka 6.5.2017, 00:23

    Maailma ja kulut olivat hevosaikana niin erilaiset, että vertailua ei kannata edes yrittää.

    rame 6.5.2017, 05:36

    Jätkä<span class=”comment__time bbp-reply-post-date”>5.5.2017, 23:19</span>

    Muutamissa liikennetraktoreissa on jo sellaiset perävaunut, että niihin saa lastattua kaksi mittaa tukkeja.

    ——

    Sen verran huonosti seurannut kehitystä ettei ole osunut silmiin ko. vehkeet, onko niissä kuormain vaunussa vai traktorissa? Etunsa yhdistelmällä kyllä on normikuljetusketjuun verrattuna niille sopivilla kohteilla.

    Tolopainen 6.5.2017, 05:52

    Traktorilla voi ajaa isompia tukkikuormia kuin autoilla, niissä ei ole mitään painorajoituksia. Lisäksi kaikki muutkin vaatimukset lievempiä, jopa 15v voi ajaa traktorilla 100t puukuormia yleisellä tiellä.

    wanhajätkä 6.5.2017, 07:09

    Taas tolopainen höpöttää… ja että sata tonnia…ompa sulla järeä rattori

    mehtäukko 6.5.2017, 08:05

    Jätkän sepustus on juuri niinkuin pitää tuosta vinkkelistä.

    Silloin oli silloin ja nyt on nyt.Ei tämän päivän mantereitten välinen sahatavakauppa toimisi alkuunkaan jossain horrosmaisessa nostalgiassa.Ei varmasti.

     

    Jovain 6.5.2017, 08:06

    Metsänomistajien mukaan tulo korjuun markkinoille koetaan hankalana. En tiedä mikä siinä on niin hankalaa, jos työstä maksetaan palkkaa tekijän mukaan. Eli metsäosasto maksaa työstä metsänomistajalle ja palvelusta urakoitsijalle ja metsänomistajan työ on verotettavaa ja palvelu vähennettävää. Puusta, korjuusta ja katkonnasta sovitaan kauppakirjalla, ja että softa saadaan metsäosastolta. Kauppa voidaan tehdä myös tien varteen, jolloin kuljetus, joka on hyvin pitkälle metsäosaston logistiikan ohjausta, jää metsäosastolle.

    Tämän tyyppisellä järjestelyllä voidaan sivuuttaa pitkään puukauppaa ja korjuuta hiertäneet karikot ja avata vapaa kilpailu puumarkkinoille.

    Tolopainen 6.5.2017, 08:19

    Miten tuo metsänomistajalle maksettava työ verotettaisiin, ennakko kuten sivutoimesta eli puolet verottajalle ja olisko vielä sotemaksut päälle.

Esillä 10 vastausta, 531 - 540 (kaikkiaan 687)
1 2 3 … 53 54 55 … 67 68 69