Kuten on todettu ja edellä, näin on.

Koko logistiikan yhteensopivuus ja teho Suomen puunkorjuun ja jalostuksen mittakaavassa ei paljo anna jossittelulle sijaa.

Omatoiminen puunkorjuu ei kannata missään tapauksessa oikeassa päätehakkuussa, jossa hankintalisä pn +- 2 € kuutio.

Enskassa se voi kannattaa, jos tekee sitä kuntoliikunnan nimissä ja ajattaa jollakulla, joka omistaa sopivan kaluston siihen hommaan.

Ahkera kaveri saa hankintalisää sen verran, että siinä kuitenkin työttömän voittaa, mutta parhaan palkan saa, jos onnistuu tekemään metsän oikein hyvään malliin.

Kaikki muut vaihtoehdot ovat lajia: poissuljettu, ellei ole käytössä traktoria tai mönkijää, jonka kärryyn voi suoraan pistää aina puut sitä mukaa kun ne valmistuu. Niitäkään ei kannata hankkia sitä työtä varten.

Puunkorjuuta ei ole koskaan tehty tehokkaammin kuin nykyään. Noin tuhat motoa ja metsäkonetta hoitaa lähes 60milj kuution hakkuut. Se mistä syystä puun myyjän osuus kakusta kapenee johtuu globalisaatiosta. Suomenkin metsäteollisuus tekee tuloksestaan pääosan ulkomailta, jonne suuriosa investoinneista on viime vuosikymmeninä mennyt. Lisäksi paperinkulutuksen väheneminen on johtanut siihen, että kuitupuun käyttö on ollut jo pitkään hitaassa laskussa, mikä osaltaan on johtanut puun ylitarjontaan, joka painaa hintoja. Metsäteollisuus ei maksa puusta yhtään enempää kuin sen hinnan, millä se saa riittävästi puuta tehtaille. Jos teollisuudella olisi epävarmuutta puunsaannista Suomessa tehtaat siirrttäisiin täältä muualle, eikä puulla ole mitään muuta hintaa kuin se markkinahinta, jonka siitä myytäessä saa. Puu on halpa raaka-aine ja sitä on tarjolla halvalla tropiikissa, ei nykyoloissa selluteollisuutta tänne edes rakennettaisi, jos sitä ei täällä olisi ennestään. Vanhoja tehtaita modernisoimalla on saatu edullista lisäkapasiteettia ja voitu hyödyntää tehdasalueiden vuosikymmeniä sitten rakennettu nyt jo täysin maksettu infra.

Eiköhän Laurilla Vaaralla ole tutkimustensa jatkotoimet tiedossa.

Tuosta globalisaatiosta, jos keskustellaan puukaupan (pystykauppa)taakanjaosta, puhutaan vähän eri asioista.

Eipäs Puukikaan ota huomioon sitä, minkälaista tuloa korjuu voi merkitä metsänomistajalle ja vielä suuremmalla syyllä, sillä korjuusta on muodostunut jopa se pääasiallinen tulonlähde puukaupassa. Tässä vertailussa perinteinen hankintakauppa jää auttamattomasti tappiolle.

Onhan se tili mahdollista metsänomistajallekin, mutta se edellyttää mukaan tuloa korjuun markkinoille. Ja että metsäosasto maksaa metsänomistajalle puusta ja korjuusta ja mahdollisesta kuljetuksesta ja että päädytään porttihintaan, niin kuin tälläkin hetkellä päädytään urakoitsijoiden osalta. Ei kuitenkaan puusta perintään tai kompensoituun puunhintaan, niin kuin tällä hetkellä toimitaan.

Väitän järjestelyn vaikutusten logistiikkaan olevan uskottua vähäisemmät. Puuhuolto voi jopa tehostua siitä, jos kahdet erilliset toimintamallit yhdistetään.

Taitaa vaan olla niin,että suurin osa hehtaareista on etämetsänomistajien hallussa.Saattas jäädä aika vähäiseksi tehtaan saanto jos meidän varaan puuhuolto jää.