Keskustelut Puukauppa Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 687)
  • Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

    Olen niin kömpelö täällä internetin maailmassa, että aiemmin aloittamassani viestiketjussa en osannut laittaa oikeaa linkkiä, jolla Lauri-laskelma avautuu verkossa. Keskustelijoille jäivät puutteellisiksi minun perusteluni kustannusten tuhlaukselle. Oikea linkki laskuriin on tämä:

    https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9FyrxLlMfDZza81Q.

    Laskurilla on verrattu maatilan maataloustraktorilla tehdyn korjuun kustannuksia vuoden 2013 puunkorjuun kustannuksiin.

    Kun aiemmassa viestiketjussa on vaadittu perusteluja niin Lauri-laskurin tuloksista niitä löytyy.  Aloitan uuden viestiketjun perusteluista keskustelemista varten.

    Jos joku vielä viitsii lukea seitsemän sivun perustelut pystykauppojen korruption lopettamiselle, niin linkki on tämä: https://1drv.ms/w/s!AidL2g8PYhQ4gr9JnYreZ7i0G2okkA

    Puunkorjuun säännöt ovat markkinataloudessa hyvin yksinkertaiset. Kustannustehokkaan puunkorjuun lähtökohta on yrittäjien kilpailu korjuutyön maksajan suosiosta. Koneyrittäjä valitsee koneen, joka maksimoi yrittäjän nettotulot ja puunmyyjä valitsee koneyrittäjän, jonka korjuutyö on halvinta ja korjuun laatu tyydyttää tilaajaa.

    Nämä säännöt eivät toimi puun pystykaupassa. Koneyrittäjä ei saa itse valita korjuukonetta eikä puunmyyjä urakoitsijaa. Koneet ja urakoitsijat määrää yhtiön metsäosasto. Se on sitä korruptiota.

    Lauri Vaara

  • Tolopainen

    Älä Jätkä höpötä, kun olen tehnyt hankintatukkia raakkiprosentti on ollut nolla ja siihen ei pysty yksikään motokuski.

    koillis lappi

    Nuorna ollessa sahattiin tuulenkaatoja metän omistajan kanssa.Ohje kuulu.Kun viimenen mitan täyttävä kuitu on tullu niin karsi vielä loppu latva ja pane väärin päin kasaan.

    Meillä ihmisillä tahtoo olla taipumus ite pilata hyviä asioita.

     

     

    Tolopainen

    Nykyisin almittainen havupuun latva ei haittaa mitään, menee kuorinnasta läpi, että heilahtaa, havukuidut kelpaa  viiteen senttiin sanoi ostomies. Äänekoski tarvitsee lisää kuitua ja latvamitat ei ole enää niin ehdottomia.

    savo’ttamies

    Ennen oli toisin, jos kuk oli millin alle 8 cm, hyvä ettei ostomies jättänyt koko pinoa mittaamatta…oli se pienestä kiinni

    Jätkä

    Kunhan Tolopainen on tehnyt vaikkapa 5000 tukkia, eikä yksikään ole vajaalaatuinen, niin takuulla on mennyt tukkia kuituun.

    Metsuri motokuski

    Jovain: Laskutusmenettely tarkoittaa siirtymistä tilitysmenettelystä laskutusmenettelyyn, eli siirryttäisiin normaaliin lasku tai maksu periaatteen käyttöön.

    Tuossa Tolopainen jo vähän sivusikin asiaa ja olen hänen kanssaan samaa mieltä. Eihän tuo laskutus ole ratkaisu asiaan. Minusta itseasiassa tuo laskutus olisi paljon parempi vaihtoehto kuin tilitys. Siinä ainakin korjuukustannukset tulisivat oikein maksettua kun yrittäjä pääsisi laskuttamaan puiden ostajaa. Sitähän se ei poissulje etteikö urakointisopimusta voisi urakoitsija tehdä metsäyhtiön kanssa.

    Se miksi aikoinaan mentiin tilitysmalliin on vähän hämärän peitossa. Uskon että syy oli siinä että sen aikaiset yrittäjät eivät osanneet tai halunneet laskuttaa ja jättivät urakointitilitykset yhtiöiden tehtäväksi. Ilmeisesti se on sitten jäänne tuolta ajalta.

    Minusta tilityksestä laskutukseen siirtyminen ei tuo kantorahatuloja sen enempää metsänomistajalle, koska kustannus ei itseasiassa siirry mihinkään. Se on sitten näkemyskysmys kuka sen korjuun maksaa. Välttämättä se ei ole nyt puunmyyjä se voi olla vaikka lopputuotteen ostaja. Jos mennään tehtaanportti- toimitukseen niin silloin korjuun maksaa ilmanmuuta puunmyyjä mutta mitään faktaa ei ole siitä mikä on se lopullinen kantohinta verrattuna nykyiseen kuutiohintaan tienvarressa. Sehän voi olla myös tässä tapauksessa sama kuin nytkin eli hankintakaupan hinta. Jos sinulla jovain on puunmyyntiä niin kokeileppa millä hinnalla saat puusi myytyä tehtaanportille. Sitten me nähdään mikä on se todellinen hyöty ajamastasi puunmyynti tavasta.

    Sen verran Tolopainen että kyllä ne tehtaat ovat edelleen tarkkoja latvaläpimitoista. Meille ainakin tulee heti pyyhkeitä jos latvan mini alittuu kuidulla. Ilmeisesti nykyiset minimit ovat niitä mittoja millä kuorinta vielä onnistu koneellisesti.

    Jovain

    Hyvin tuntuu potaskan kerronta sujuvan Tolopaiselta ja Motokuskilta, ettei vaan ole pelko olemassa, hyvin tuottavien mestojen ? ja mahdollisen kauppatavan muutoksen seurauksena?

    mehtäukko

    Jovain…”On syytä tehdä kunnon reformi kerralla. Siirryttäisiin toimituskauppaan, eli kaikki saman kauppatavan alle, jossa ostaja maksaa puusta ja maksaa korjuusta ja käytetään laskutusperiaatetta…”

    Noinkohan tuo vain onnistuisi?! Sopimiseen tarvitaan vähintään kaksi osapuolta. Entäpä kun metsäfirmoilla olisi kuitenkin sopimusyrittäjät tai kuin Ruotsissa omia koneketjuja. Metsäfirma tarjoaisi pystyyn heidän korjuullaan vaikkapa 50€/m3 läpihinnan ja muulle vaihto-ehdolle 40€/m3 5000m3 leimikosta.

    Teki mitä teki ja laskutti mitä laskutti,- ei ollene kummoinen ekxelin tarve?!

    suorittava porras

    Kirjoittaako lihaa  teurastamoon tuottava viljelijä laskun ? Ei kirjoita. Hänelle tilitetään tuotteistaan määrän ja laadun edellyttämä hinta . Teuraat kuljettaa käyttökohteeseen  teurastamon kanssa sopimuksen tehnyt kuljetusyrittäjä . Sama tilanne on maidon kohdalla ja myös suurimmaksi osaksi viljatuotteiden kohdalla . Jälkimmäisten kuljetuksesta voi huolehtia myös viljelijä . Määrästä ja laadusta  kaikkien edellämainittujen kohdalla kiistely on äärimmäisen harvinaista . Ei ole tarvetta myöskään  laskuttaa erikseen.

    Puu on sikäli poikkeuksellinen raaka-aine , että sen jalostus alkaa jo metsässä siinä vaiheessa , kun puu kaadetaan. Tämän vuoksi ketä tahaansa ei voi laskea pilaamaan arvokasta raaka-ainetta . Tilaaja määrää , mitä se tarvitsee . Ei metsänomistaja . Jos kuka tahansa voisi pätkiä puut oman halunsa mukaan , eivät asiakkaat saisi tilaamaansa raaka-ainetta haluamassaan muodossa ja toimitusaikataulukin on kokemani perusteella hyvin venyvä käsite . Tämä lisäisi tuotantolaitoksen kustannuksia ja alentaisi kykyä maksaa puusta nykyistäkään hintaa .

    Kukaan ei estä osaavaa metsänomistaja toimittamasta puuraaka-ainetta omatoimisesti tuotantolaitoksille . Myös laskun kirjoittaminen on mahdollista . Tästäkin seuraa lopulta tilitys . Miksi vaivata ihmisiä ylimääräisellä työvaiheella , kun rahat tuotteesta   napsahtavat tilille aikanaan tehdyn sopimuksen perusteella automaattisesti ja ilman vaivaa .

    harrastelija

    Miten minulla on sellainen mielikuva, että vielä tällä vuosituhannella Kuhmo Oy:llä oli mahdollisuus ns. toimituskauppaan. Sain itsekin taulukon tukkien mitoista ja tekohinnat oli muistaakseni tehtaan portille! En ensimmäistäkään kauppaa tehnyt, koska toimitus tehtaan portille omien pienten määrien kanssa tuntui täysin utopistiselta.

    Nyt Kuhmo Oy:llä on omat sopimukset metsäteko- ja autopuolella. Homma näkyy toimivan.

Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 687)