› Keskustelut › Puukauppa › Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 687)
1 2 3 … 38 39 40 … 67 68 69

  • Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

    Lähetetty: 8.4.2017, 20:41

    Olen niin kömpelö täällä internetin maailmassa, että aiemmin aloittamassani viestiketjussa en osannut laittaa oikeaa linkkiä, jolla Lauri-laskelma avautuu verkossa. Keskustelijoille jäivät puutteellisiksi minun perusteluni kustannusten tuhlaukselle. Oikea linkki laskuriin on tämä:

    https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9FyrxLlMfDZza81Q.

    Laskurilla on verrattu maatilan maataloustraktorilla tehdyn korjuun kustannuksia vuoden 2013 puunkorjuun kustannuksiin.

    Kun aiemmassa viestiketjussa on vaadittu perusteluja niin Lauri-laskurin tuloksista niitä löytyy.  Aloitan uuden viestiketjun perusteluista keskustelemista varten.

    Jos joku vielä viitsii lukea seitsemän sivun perustelut pystykauppojen korruption lopettamiselle, niin linkki on tämä: https://1drv.ms/w/s!AidL2g8PYhQ4gr9JnYreZ7i0G2okkA

    Puunkorjuun säännöt ovat markkinataloudessa hyvin yksinkertaiset. Kustannustehokkaan puunkorjuun lähtökohta on yrittäjien kilpailu korjuutyön maksajan suosiosta. Koneyrittäjä valitsee koneen, joka maksimoi yrittäjän nettotulot ja puunmyyjä valitsee koneyrittäjän, jonka korjuutyö on halvinta ja korjuun laatu tyydyttää tilaajaa.

    Nämä säännöt eivät toimi puun pystykaupassa. Koneyrittäjä ei saa itse valita korjuukonetta eikä puunmyyjä urakoitsijaa. Koneet ja urakoitsijat määrää yhtiön metsäosasto. Se on sitä korruptiota.

    Lauri Vaara

    Tekijä
    Lauri Vaara
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • mehtäukko 27.4.2017, 18:29

    ”…jossa hyväksyttävästi säädetyllä motolla saadaan jopa kymmeniä prosentteja alempi tulos…”

    Herääkin kysymys mihinkä ”tulokseen” sitä on verrattu?

    sitolkka 27.4.2017, 18:32

    Joo metsätalous on niin kannattamatonta, että ei siinä kenenkään huumori kovin herkässä ole. Mutta eurot ratkaisee ja tuotto. Ei kuutiot.

    kuusessa ollaan 27.4.2017, 18:50

    Jovain:

    Softasta, on myös sellaisia softia, jossa hyväksyttävästi säädetyllä motolla saadaan jopa kymmeniä prosentteja alempi tulos, enkä usko että on edes mistään harvinaisesta tapauksesta kysymys.

    Nyt on kyllä sanottava, että melkoisen mitään tietämätön ja todella perätön väite!

    suorittava porras 27.4.2017, 18:56

    Montakin kertaa on saatu ”alempi tulos” , kun kuvion pinta-ala ei olec llut siellä päinkään tai puustoarvio tehty turvallisesti toimistotyönä käymättä edes palstalla . Kuvion reunasta vilkaisu ei myöskään aina riitä edes kohtuulliseen arvioon.

    Sen olen huomannut , että kesäleimikoista ei tahdo löytyä hakkuuohjeeseen merkittyä määrää puita ja toisaalta talvikohteiden puumäärät yleensä ovat huomattavastikin arvioitua suuremmat . Moton softilla ei ole näiden asioiden kanssa mitään yhteyttä . Kyseessä ovat  puhtaasti inhimilliset tekijät .

    Metsuri motokuski 27.4.2017, 20:10

    Jovain:

    Metsuri motokuski: Kuutiohinnalla on tekemistä korjuun kustannusten kanssa. Korjuuhinta vähennetään kuutiohinnasta, eli kantohinnasta ja on näin puunhintaan sidottu.

    Softasta, on myös sellaisia softia, jossa hyväksyttävästi säädetyllä motolla saadaan jopa kymmeniä prosentteja alempi tulos, enkä usko että on edes mistään harvinaisesta tapauksesta kysymys.

    Nyt en ymmärrä laskentatapaasi. Korjuuhinnalla ja kuutiohinnan vaihteluilla ei ole merkitystä. Korjuuhinta on irrallinen hinta kantohinnasta. Kantohinta voi vaihdella suhdanteiden mukaan mutta korjuuhinta on kiinteä hinta joka on sovittu urakointisopimuksessa. Se on totta että metsänomistajan käteen jäävä summa voi vaihdella mutta se ei johdu korjuukustannuksista vaan kantohinnan muutoksista.

    Tuo viimeinen kirjoittamasi kappale vaatii kyllä jotain faktaa. Kirjoita kuinka tuohon kymmeniä prosentteja alempaan tulokseen päästään. Jos vertaat asiaa kokoleimikon puumäärään ja siihen että toinen kone on säädetty lain toiseen laitaan ja toinen kone lain toiseen laitaan ja vertaat niiden välistä kokonaispuumäärää. Kerron sinulle vastauksen. Näin ei toimita. Urakoitsija ei voi tehdä niin suurta miinusta leimikosta koska se vaikuttaa ansiotasoon liian paljon.  Toisaalta tehdas ei anna koneen olla säädetty niin paljoa plussalle koska se ostaa siten kohtuuttoman määrän saamatta jäänyttä puuta. Vaikka laki on väljempi niin käytäntö on paljon tiukempi. Kokonaisheittoa ei anneta olla prosenttia suurempaa.

    Kalibrointituloshan on jokaisen myyjän oikeus saada ja siten tarkistaa miten kone on säädetty .

    pikkutukki 27.4.2017, 20:10

    Taisi tulla tuota matalaa puumäärää pohjoisessa kun sai kemeralla uudistaa vajaatuottoisia . Kuinkahan paljon tehtiin paperilla vajaatuottoisiksi , että menisi kemeraan ja ilmaiset taimet ja laikutus ?

    koillis lappi 27.4.2017, 20:32

    Pikkutukki.Ei ainakaan omalla kohalla yhtään.Hyvät veljet voi olla toinen juttu.Kepulaisilta onnistuu perseen nuolu puoleen jos toiseen.

    Rane2 27.4.2017, 20:37

    Jep,koillislappi on rehellinen pohjoisen mies.

    sitolkka 27.4.2017, 20:38

    Aika paljonhan siinä käsittääkseni taktikoitiin. Saattoi vaikkapa tehdä tarkoituksella metsän vajaatuottoiseksi keräämällä tukkipuita tai rajata hakkuuta vähän siten, että puumäärät ei ylity. Eli oma käsitykseni on että tehtiin vajaatuottoisiksi monin eri keinoin.

    Jätkä 27.4.2017, 20:46

    Laki oli kylläkin sellainen,että jos sen oli itse hakannut vajaatuottoiseksi, niin avustuksen sijaan joutui raastupaan.

    Näin meillä ”suomessa”.

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 687)
1 2 3 … 38 39 40 … 67 68 69