Keskustelut Puukauppa Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 687)
  • Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

    Olen niin kömpelö täällä internetin maailmassa, että aiemmin aloittamassani viestiketjussa en osannut laittaa oikeaa linkkiä, jolla Lauri-laskelma avautuu verkossa. Keskustelijoille jäivät puutteellisiksi minun perusteluni kustannusten tuhlaukselle. Oikea linkki laskuriin on tämä:

    https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9FyrxLlMfDZza81Q.

    Laskurilla on verrattu maatilan maataloustraktorilla tehdyn korjuun kustannuksia vuoden 2013 puunkorjuun kustannuksiin.

    Kun aiemmassa viestiketjussa on vaadittu perusteluja niin Lauri-laskurin tuloksista niitä löytyy.  Aloitan uuden viestiketjun perusteluista keskustelemista varten.

    Jos joku vielä viitsii lukea seitsemän sivun perustelut pystykauppojen korruption lopettamiselle, niin linkki on tämä: https://1drv.ms/w/s!AidL2g8PYhQ4gr9JnYreZ7i0G2okkA

    Puunkorjuun säännöt ovat markkinataloudessa hyvin yksinkertaiset. Kustannustehokkaan puunkorjuun lähtökohta on yrittäjien kilpailu korjuutyön maksajan suosiosta. Koneyrittäjä valitsee koneen, joka maksimoi yrittäjän nettotulot ja puunmyyjä valitsee koneyrittäjän, jonka korjuutyö on halvinta ja korjuun laatu tyydyttää tilaajaa.

    Nämä säännöt eivät toimi puun pystykaupassa. Koneyrittäjä ei saa itse valita korjuukonetta eikä puunmyyjä urakoitsijaa. Koneet ja urakoitsijat määrää yhtiön metsäosasto. Se on sitä korruptiota.

    Lauri Vaara

  • Puuki

    Käytännössä motomittakin voi antaa vääriä tuloksia, kuten mikä tahansa tavallinen mittausmenetelmä, vaikka se pääsääntöisesti onkin tarkka.

    mehtäukko

    ”…Käytännössä motomittakin voi antaa vääriä tuloksia, kuten mikä tahansa tavallinen mittausmenetelmä…”

    Olkootkin pino-,ja pystymitta olleetkin tavallisia”virallisia”menetelmiä, mutta kehitys on kehittynyt Vaarin ajoista 2000-luvulle.Niillä ei voi toisiaan kontrolloida kuin suunnilleen.

    Mittaportin kuidun tehdasmittaus on keppimitta jossa k-auton pankkojen välissä oleva kehys korjaillaan pinomitan konstein kiintomitaksi.Onhan se vakioidumpaa laiturilla tähtäillä kuin kinoksessa suon laidassa…

    Pystymitan koe-alat jos sattuivat edustaviksi,olihan siinä suuntia.Tämän päivän ptl-menetelmäksi kuitenkin huuhaata.

    Jos motomies tekee puulajeja väärin valinnoin ja ajomies ajaa värimerkittömät tukit/pikkutukit/parrut sekallutta pinoihin pieleenhän se menee.Nämä kun mitataan sahoilla tukkimittarilla, niinkuin motokin yksin kappalein.

    mehtäukko

    Koivun kuutiointi motolla on haaste muttei ylivoimainen.Mittalaitehan kalibroidaan puulajikohtaisesti.

    On pitkälti viitseliäisyydestä,ammattitaidosta ja moraalista kiinni miten toimitaan

    Jätkä

    mehtäukko. Millä systeemillä sinä olet mitannut koepuita pystymittaleimikoissa?

    Siis miten koepuut on valittu?

    mehtäukko

    En ole siihen porukkaan koskaan päässyt sotkeutumaan…

    Jätkä

    Minä olen kuljeskellut Pm – porukassa suhteellisen paljon. Koepuita otettiin useammalla eri menetelmällä, hieman tilanteen mukaan.

    Käytännössä koepuut tulivat runkolukusarjoissa etukäteen lasketun taajuuden mukaan. Ylösottaja ilmoitti taulukon mukaisesti, milloin napsahti koepuun vuoro.

    Isommissa kuvioissa tempaistiin linjakoealat, jossa viivasuorasta linjasta esim metrin päässä olevat puut otettiin koepuiksi. menetelmä antoi myös erittäin tarkan pinta-alan alueesta.

    Jos kuviolla jokin osa oli lyhyempää tai pidempää kuin muun osan samanvahvuiset puut, siitä tehtiin oma koepuualueensa.

    Käytännössä pystymittaus on huomattavasti tarkempi kuin tehtaan potilla tehty mittaus, taikka pinomittaus, JOS metsästä on tuotu kaikki leimatut puut pois.

    Joskus isosta savotasta ajettiin talven jälkeen julmia määriä puutavaraa. Kerrankin ostajan (Puulaaki) vastuuhenkilö sanoi, että viekää pois, jos vaan saatte ne kerättyä, ne puut on jo maksettu ja käytetty, niitä ei kukaan kaipaa.

    Puuki

    Enpä tiedä miten tarkkoja tai epätarkkoja olivat mittaukset, jotka kelpasi ostajalle. Itselleni ne kelpasi myös. Kuten muutkin mittaukset on kelvanneet. Mittaus on ihmisen tekemänä toimintaa joka sisältää siksi aina myös virhemahdollisuuden, puoleen tai toiseen, olipa sitten kyseessä mikä menetelmä tahansa. Turha kenenkään vetää tuosta esimerkistä hernettä nenäänsä. Toinen ko. tapauksista sattui 1990-luvulla ja toinen 2000-luvulla.

    mehtäukko

    Ei ainakkan hernettä!

    ..”Mittaus on ihmisen tekemänä toimintaa joka sisältää siksi aina myös virhemahdollisuuden, puoleen tai toiseen, olipa sitten kyseessä mikä menetelmä tahansa…”

    Siinäpä se. Siinä kun monta ihmistä sonklaa lukuja ja käppyröitä näpit kontassa räntäsateessa…kun kunnossa (reuhkalla on lyhyt tie) oleva moto mittaa puu-, ja puutavaralajeittain yksilöidysti jokaisen kaadetun puun.

    Eikä joukkio plus joukkio ole röykkiö, vaan hirmuisilla tuotekehitysrahoilla jalostetut koneet,mittalaitteet,ohjelmistot ja kontrollimittasakset yhdessä taitavan kuskin käsissä tekevät mittatarkan tuloksen.Ei arvion.

    Jovain

    Aina löytyy tuon hyvän työn pilaajia, tahtomattaan tai tarkoituksella. Voi olla tarkkakin ennakkotieto puumäärästä, mutta niinkin voi käydä, että 300 kuution metsästä tuleekin 200 kuution metsää. Kysymyshän on säädettävästä laitteesta ja taltioinnistakaan ei ole tietoa, ainakin tulosteista jää uupumaan.

    Puuki

    ”Eikä joukkio plus joukkio ole röykkiö, vaan hirmuisilla tuotekehitysrahoilla jalostetut koneet,mittalaitteet,ohjelmistot ja kontrollimittasakset yhdessä taitavan kuskin käsissä tekevät mittatarkan tuloksen.Ei arvion.”

    No niinhän se yleensä on.  Mutta ”maantaipäiviä” ja virheitä voi sattua kenelle tahansa. Jopa huippuunsa kehitetyn koneen käyttäjälle eikä luonnonolosuhteetkan ole aina samat.

    Kontrollimittasakset on itsellenikin tulleet joskus tutuksi.    Uusia erehtymättömiä motomiehiä ei ole ainakaan vielä tullut vastaan yhtään , jos niitä sitten lienee olemassa(?).

     

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 687)