Keskustelut Puukauppa Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 687)
  • Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

    Olen niin kömpelö täällä internetin maailmassa, että aiemmin aloittamassani viestiketjussa en osannut laittaa oikeaa linkkiä, jolla Lauri-laskelma avautuu verkossa. Keskustelijoille jäivät puutteellisiksi minun perusteluni kustannusten tuhlaukselle. Oikea linkki laskuriin on tämä:

    https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9FyrxLlMfDZza81Q.

    Laskurilla on verrattu maatilan maataloustraktorilla tehdyn korjuun kustannuksia vuoden 2013 puunkorjuun kustannuksiin.

    Kun aiemmassa viestiketjussa on vaadittu perusteluja niin Lauri-laskurin tuloksista niitä löytyy.  Aloitan uuden viestiketjun perusteluista keskustelemista varten.

    Jos joku vielä viitsii lukea seitsemän sivun perustelut pystykauppojen korruption lopettamiselle, niin linkki on tämä: https://1drv.ms/w/s!AidL2g8PYhQ4gr9JnYreZ7i0G2okkA

    Puunkorjuun säännöt ovat markkinataloudessa hyvin yksinkertaiset. Kustannustehokkaan puunkorjuun lähtökohta on yrittäjien kilpailu korjuutyön maksajan suosiosta. Koneyrittäjä valitsee koneen, joka maksimoi yrittäjän nettotulot ja puunmyyjä valitsee koneyrittäjän, jonka korjuutyö on halvinta ja korjuun laatu tyydyttää tilaajaa.

    Nämä säännöt eivät toimi puun pystykaupassa. Koneyrittäjä ei saa itse valita korjuukonetta eikä puunmyyjä urakoitsijaa. Koneet ja urakoitsijat määrää yhtiön metsäosasto. Se on sitä korruptiota.

    Lauri Vaara

  • Klapikone

    Heinähanko, noin olen itsekin ajatellut. Jos maatalous ja metsätyöt tehtäisiin samoilla koneilla, olisi kehitystyötä tehtävä aika paljon.

    Ja tuo peitteinen metsätalous vaatii hyvin voimakkaan ja ketterän metsäkoneen, eikä se ole mikään ongelma siinä.

    Tuo hankintakauppa harvoin on kilpailukykyinen pysty kauppaan verrattuna. Poikkeuksena ehkä ensiharvennus itse tehtynä, josta jää käteen pieni korvaus.

    Tämähän on juuri se ongelma. Jos metsätalouden kannattavuutta halutaan parantaa, on itse tehtävä huonosti kannattava istutus, heinäys, varhaisperkaus, taimikonharvennus ja ensiharvennus. Ja nämä kaikki ilman korvausta. Mitä jos ei ole itse mahdollista tai kiinnostusta näitä tehdä? Taimikot ja nuoret metsät jäävät hoitamatta, kun työn teettäminen ulkopuolisilla on niin kallista. Verovaroillahan tätä yritetään tukea.

     

    sitolkka

    Kaivurista saadaan kyllä täysin yhtä kestävä ja aukkoa tekemään täysin kilpailukykyinen kone. Maailmalla taidetaan tehdä paljon isompia puita kuin suomesta löytyykään ihan yleisesti kaivinkoneilla. Eukalyptystyömailla kauvuripohjaiset koneet on enemmän sääntö kuin poikkeus. Toki koneen täytyy olla luokkaa 15-25 tonnia. Eihän joku 8tn kone mitään kestä.

    Apli

    Vaikea on nykysysteemiä muuttaa, teollisuus ei sitä halua eikä varmaan metsähallitus eikä muutkaan isot, yksityisten metsäomistajien rivit liian rakoilevat… Ja semmosta hallitusta ei saada tähän maahan joka lailla homman muuttaisi. Eli mennään niin kuin aina ennenkin, hankintakauppaa saa jokainen tehdä, minä en tee!

    Heinähanko

    Niin, peitteinen metsätalous vaatii metsäkoneen ei maataloustraktoria. Ainakaan traktorin nykymuodossa.

    Sehän tässä Vaaran ajattelussa on ongelma, että halutaan halpoja koneita ja tekijöitä ensiharvennuksiin ja harvennuksiin, mutta kuitenkin kannatetaan metsätaloutta, jossa näitä toimenpiteitä ei ajattelun mukaan tarvitse tehdä.

    Suomalaisen työn, koneiden ja muiden menojen suhteessa puunhintaan ei ensiharvennusta saa millään kovin kannattavaksi.

    Eihän noita istutusta, heinäystä varhaisperkausta nykyään kai tarvitse tehdä, jos ei ole kannattavaa. Rehevämmillä kasvupohjilla useimmiten on, joko itse tehtynä tai teetettynä. Eikä tuo peitteellinen metsätalous mielestäni mitään autuutta tähän asiaan tuo. Itse on taimipuskat harvennettava, ja jos taimia ei tule, istutettava.

    Ainahan itse tekemällä säästää. Ja saahan varhaisperkauksesta ja taimikonhoidosta palkkaa itse tehdessä, joka tosin tulee sieltä verovaroista. Mutta kyllä metsänomistajaa vastaavasti riittävästi verotetaankin.

    Jätkä

    Jos halutaan tehdä hankintahakkuuta niin, että se tuntuu kannattavalta, niin ensinnäkin pitäisi pysytellä kasvatushakkuissa. Hakkuukoneen ratustelu maataloustraktoriin edellyttää sellaisia hakkuumääriä, että suosittelen vielä harkitsemaan uuden moottorisahan hankkimista.

    Parhaat mahdolliset varusteet, eli saha, vaatetus ja varustevyöpaketti hyvää laatua. Puiden yksilöintiä ja harvennusjälkeä pitää harjoitella, se ei ole itsestään selvää. Ajourat huolellisesti suunnitellen. Korjuumenetelmäksi kannattaa ottaa pitkän hakkuu ja palstalle kasaus ja opetella tekniikka. Kaadon suuntaus ja karsinta jouduttavat työtä oikein tehtynä eniten. Hakkuu aina valmiiksi asti, eli kerralla oikeaan tiheyteen, eikä mitään jälkikasailua tms.

    Noilla eväillä HVA:lla 4 tankillista – Tilhillä 6 – 8 , niin kymmenen kiintoa on iltasella kasassa. (rungon keskijäreys 50 litraa.)

    sitolkka

    Niin riippuen oksaisuudesta ja puulajista. Ja vuodenajasta. Ja maastosta.

    Klapikone

    Lauri Vaara kai tarkoittaa, että pystykaupat ovat ”pakottaneet” metsänomistajat avohakkuisiin, ja sitä kautta huonosti kannattavaan määrätehokkaaseen metsätalouteen. Näin varmaan on aikaisemmin osin ollutkin, viljelymetsätalouteen painostettiin laajasti.

    Nythän voi hakkuutavan valita mielensä mukaan, tosin pysty kauppa on tehty tukkia tehdessä kannattavammaksi.

    Voisiko hankintahakkuun kannattavuutta parantaa tukkipuun osalta? Onko etuja tästä? Parantaako kilpailua?

     

     

     

     

     

    Jätkä

    Hankintatukin raakkiprosentti nousee rajusti siitä, mihin ammattilaiset pystyvät sen tekemään.

    Tosin motokuskeiltakaan ei aina onnistu riittävän tarkasti tukin talteen ottaminen. Hankintamyyjällä taas menee metsään tuo hirveä hinku tehdä kaikki läheskään mitan täyttävä puu tukiksi.

    Se on pelkästään laatukysymys.

    A.Jalkanen

    Jätkälle kysymys: paljonko tuosta päiväurakasta, kymmenestä kiinnosta kuitupuuta, jää päiväpalkaksi a) itse tienvarteen ajaen b) urakoitsijalla tienvarteen ajattaen? Hankintalisä näyttää nyt olevan luokkaa 10 euroa/m3 eli vaihtoehdossa  a jäisi verovapaana työskennellen 100 euroa/pv (miinus kulut, mutta ne vähennetään metsätalouden vuosimenoissa)?

    koillis lappi

    Eikö ensiharvennukseen ja harvennukseen ole juuri sopiva pienmetsäkone yhdistelmä?.Muistaakseni entracom painoi 7.5 tonnia ja saman verran kantavuutta.Vuodessa varmaan enempi käyttötunteja kuin jollain 30 tonnisella motolla ja painavammalla ajokoneella kuorma päällä.Ja luulishan tuon jonku maatalousrtaktorin kepittävän kun on sitä varten tehty.Urakoitsiat ei vaan taija syttyä pienempiin koneisiin.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 687)