Keskustelut Puukauppa Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 687)
  • Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

    Olen niin kömpelö täällä internetin maailmassa, että aiemmin aloittamassani viestiketjussa en osannut laittaa oikeaa linkkiä, jolla Lauri-laskelma avautuu verkossa. Keskustelijoille jäivät puutteellisiksi minun perusteluni kustannusten tuhlaukselle. Oikea linkki laskuriin on tämä:

    https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9FyrxLlMfDZza81Q.

    Laskurilla on verrattu maatilan maataloustraktorilla tehdyn korjuun kustannuksia vuoden 2013 puunkorjuun kustannuksiin.

    Kun aiemmassa viestiketjussa on vaadittu perusteluja niin Lauri-laskurin tuloksista niitä löytyy.  Aloitan uuden viestiketjun perusteluista keskustelemista varten.

    Jos joku vielä viitsii lukea seitsemän sivun perustelut pystykauppojen korruption lopettamiselle, niin linkki on tämä: https://1drv.ms/w/s!AidL2g8PYhQ4gr9JnYreZ7i0G2okkA

    Puunkorjuun säännöt ovat markkinataloudessa hyvin yksinkertaiset. Kustannustehokkaan puunkorjuun lähtökohta on yrittäjien kilpailu korjuutyön maksajan suosiosta. Koneyrittäjä valitsee koneen, joka maksimoi yrittäjän nettotulot ja puunmyyjä valitsee koneyrittäjän, jonka korjuutyö on halvinta ja korjuun laatu tyydyttää tilaajaa.

    Nämä säännöt eivät toimi puun pystykaupassa. Koneyrittäjä ei saa itse valita korjuukonetta eikä puunmyyjä urakoitsijaa. Koneet ja urakoitsijat määrää yhtiön metsäosasto. Se on sitä korruptiota.

    Lauri Vaara

  • mehtäukko

    ”…Vastustajat tässä asiassa kyllä kuseksivat omille kintuilleen ja heidän onkin syytä pyrkiä sieltä menneisyydestä tähän päivään. Jos tutkimus osoittaa metsäkoneiden kalleuden, se on realiteetti ja ongelma, ja puhumattakaan niistä muista epäjohdonmukaisuuksista, joita LV esittää muutettavaksi…”

    On tämä kummaa potaskaa?! Vaara on esittänyt lehtien palstoilla ja mm täällä mantraansa jossa nimenomaan maaseudun 50-60-luvun sauhut istutuvat tämän päivän metsätalouden logistiikkaan. On väitetty,että maatal.ja metsätal.yhteys on luonnonlaki!!Onhan se että läntit voivat tai eivät ole vierekkäin.Muu on horinaa ja että metsänhoitajat laskutaidottomina…!

    Missäpäin niitä rattoreita on jo rynnännyt korven kätköihin vai eikö yöpakkasten jälkeen vebastot pelaa.Vai onkaakoon niitä?

    kuusessa ollaan

    Kyllä puunkorjuun tehostamisessa ongelmat on ihan muualla kuin kalustossa.

    pikkutukki

    Tämä ketju on kirkastanut kuvaa hankintatyön kannattavuudesta .

    Jätkä

    Kun vertaillaan kaluston hintoja, on sen lisäksi vertailtava myös kaluston bruttotuottavuutta ja hyvin tärkeänä ergonomiaa.

    Hakkuukoneiden hinnat lienevät alkavan 180 000 €:n luokasta veroitta ja haitari venähtänee jopa lähelle 300 000 €:n. Nämä siis oikeista hakkuukoneista, eikä mistään Hakki- tai Harmi-Trac keksinnöistä.

    Jos hakkuukoneiden hintaero on vain 50 000 €, nousee mielestäni isompaan rooliin sen muuttuvat kustannukset ja käyttöominaisuudet. Monet kuljettajat eivät mene nelipyöräisen koneen puikkoihin ja ajokoneiden pitäisi olla kahdeksanpyöräinen laite. Ajokoneissa esim ajonopeuksissa on maasto-olosuhteissa päästy kahdeksanpyöräisissä koneissa huomattavasti suurempiin nopeuksiin kuljettajan kärsimättä.

    Kustannuslaskennassa on jatkuvasti todettu, että koneen hankintahinta ei vaikuta merkittävästi tulokseen – paljon enemmän vaikuttaa koneen tuottavuus.

    Joskus kauan sitten tehtiin suomessa Farmet – ajokonetta, jossa riskin Valmetin perään kytkettiin metsätraktorin mallinen kuormatila. Etuakseli jätettiin pois, eli tulos oli täysverinen 6-pyöräinen metsätraktori. EI YLEISTYNYT!

    Missään tapauksessa en vastusta hankintahakkuita, mutta en itse enää alkaisi tekemään, vaikka tuttu konemies ajaisi hyvin hyvällä koneella.

    mehtäukko

    Eikun vain eväsleivät ja nokipannut reppuun edelleen ja metsänhoidon kimppuun. Valinnanvapaus tehdä tai olla tekemättä omissa metsissään säilyköön hamaan maailman tappiin.

    Kaikenlaisia kouhotuksia on kuitenkin syytä varoa…

    savo’ttamies

    Tästä keskustelusta puuttuu jatkuvasti se oleellisin….Paljonko kalliin hakkukoneketjun sopimusurakoitsija saa ensiharvennuksen teosta ja paljonko maatatalous traktoreilla hankintahakkuuta tekevä.

    Jos  molemmat olisi samalla viivalla lähtötilanteessa, kannattavuus olisi ihan eri.

    Tuolla ”lippahattupoikien ”kirjoituksia v 2011, joissa saattaa olla hiven totuuttakin.

    http://metsakoneet.fi/keskustelu.php?&cat=&showmsg=254351

    kuusessa ollaan

    Ensiharvennuksen hakkuu+ajotaksa pyörii jossain 16-20 euron välillä,kalustosta riippumatta. Ja kaluston on täytettävä tietyt ominaisuudet, kuten nyt käyttöön tulevan Woodforce-tietojensiirtoohjelmiston yhteensopivuuden (sekä ajo- että hakkuukoneessa) sekä uusimman version mittalain täyttävän ohjausjärjestelmän. Edullisimmillaan tälläisen uuden hakkuukoneen saa 250 000 euron hinnalla, alv 0%. (Nisula tai Sampo). Työtehoa on huomattavasti enemmän kuin maataloustraktoripohjaisilla koneilla, maastokelpoisuus riittävä. Edullisimmat kuormatraktorit 230 000 – 260 000 alv 0% (sampo tai Rottne)

    Mutta, näillä koneilla urakointi vaatii erikoistumista harvennusten tekoon, eivät sovellu metsäyhtiöiden pääurakoitsijoiden käyttöön, koska sopimushakkuut täytyy tehdä aina järeimpiä aukkoja myöden samalla kalustolla. Ja suurin syy siihen ovat pienet kuviokoot ja siirtojen minimointi. Eli kyllä edullisempaakin kalustoa löytyy muualtakin kuin maataloustraktoreista rakentamalla.

    Puuki

    Traktorin alustalle rakennetun korjuuketjun mottihinta korjuusta näyttäisi olevan tuntikustannusten ja leimikkotekijöiden mukaan laskettuna suunnilleen samalla tasolla kuin metsäkoneketjujenkin. Puun koko vaikuttaa suhteessa eniten korjuutaksaan, sen jälkeen muut leimikkotekijät.

    Lisäys :

    E-harvennus voi olla  kalliimpaakin , kuin tuo 20 €/m³.  Esim.  n. 65 l puuston harvennushintatarjous oli yli 22 € /motti ja n.80 l :n n. 20 €. Sillä taksataulukolla 50 l puuston harvennus maksaisi  tienvarsihinnan verran.

     

    Puuki

    Metsäkonetyön ja myös korjuun hinta on noussut tällä vuosikymmenellä n. 20 % mutta puun hinta on laskenut , joten mahdollisia kustannussäästöjä  siltä puolelta on aiheellista selvittää.

    Jätkä

    Kyllä joillakin urakoitsijoilla on useamman koneketjun joukossa myös Sampoa, tai vastaavaa kokoluokkaa. Eräskin yhtiö, jolla on kahdeksan ketjua, hankki äskettäin toisen Sampon, niin että myös pääurakoitsijoilla voi olla enskaan sopivia koneita.

Esillä 10 vastausta, 211 - 220 (kaikkiaan 687)