Metsureiden ansiotaso laski samaan aikaan kun prosessoreista siirryttiin motoihin 80-luvun puolivälistä lähtien viimeistään. Pääasiassa 70-luvulla taisi olla se paras hankeaika heilläkin.

Th-taksatkin oli ainakin 80-luvun puolivälin jälkeen yleensä sen ajan keskipalkkaa vastaavia. Parempia ne nykyään on.

80-luvun alusssa sain palkkaa markoissa vähemmän kuin viimeisinä vuosina töissä euroina, ainakin nimellispalkat ovat moninkertaistuneet. Kännykkä maksoi silloin 30000mk ja niitä oli aika vähän. Asunnot suhteessa palkkoihin olivat jonkinverran halvempia, mutta korot olivat n.8%, nykyisin muutaman vuoden vanhassa asuntolainassa korko on noin puoli prosenttia ja laina-ajat ovat huomattavasti pidempia. Valtion budjetit olivat silloin ehkä kolmannes nykyisestä, eikä valtiolla mitään talousongelmia silloin ollut. Nykyisiä julkisia menoja ei millään järkevällä veroasteella voi rahoittaa, meidän julkisesta taloudesta on tullut talouskasvun este.

Jokaisella on sellaisia metsäalueita, joihin ei mielellään koneita kannata laittaa hakkaamaan. Esimerkiksi poistamaan ylispuita, joista ei kiintoja kovin paljon kerry, mutta syntyy mittavat vahingot taimistoon, jos poistoa varten lähdetään tekemään uusia tieuria. Vaikka ne tekisi huonollakin hyötysuhteella tulokseen on ainakin itse tyytyväinen ja sehän riittää.

Jos maataloustraktorin ja metsäkoneen ohjaamoita vertailee, niin voi kyllä sanoa, että ei houkuttele traktorin ohjaamo sen jälkeen. Traktori on suunniteltu eteenpäin ajoa varten, eikä niin ahtaassa ohjaamossa paljoa auta, vaikka penkin saakin pyörähtämään.

Tupaan on ahdettu penkin molemmat sivut täyteen keppiä ja vipua – käänny siinä sitten. Ikkunat on ”suunnattu länteen” ja ne on pienet ja matalat. Ohjaamo keikkuu jäykän taka-akselin päällä, joten keikkuminen on melkoista pitkässä juoksussa. Hallintalaitteet ovat alkeelliset verrattuna oikeaan koneeseen. Traktorin ja kärryn välillä ei ole kuormauslukkoa, vaan joutuu temppuilemaan tukijalkojen kanssa.

Parhaan metsäkärryn olen nähnyt, kun Mini-Brunetin ohjaamo ja koko etuosa on palanut ja kaveri on tehnyt takaosasta metsäkärryn nostureineen päivineen. Noilla isäntälinjan ”Silakkapuntareilla” ei urakointiin kannata lähteä.

Kunnolla rakenneltu traktori on jo sen hintainen, että sillä rahalla saa jo todella hyvän huolletun metsäkoneen.

Tohmiksella 10 v sitten eräs mvilj.lopetti umpille urakoinnin.Hänellä oli metsävarustuksella varustettu valtra.Taksat oli metsäkoneille suunnatut.Työstähän pitää saada palkka mutta rattori on lelu metsätöissä lopputulos lähes +- nolla.                                                     Metsäkone on metsätöitä varten,nää rattorit on maatöitä varten.

Vaara ja oppipoika on jämähtäneet 1960 luvulle.