Keskustelut Puukauppa Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 687)
  • Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

    Olen niin kömpelö täällä internetin maailmassa, että aiemmin aloittamassani viestiketjussa en osannut laittaa oikeaa linkkiä, jolla Lauri-laskelma avautuu verkossa. Keskustelijoille jäivät puutteellisiksi minun perusteluni kustannusten tuhlaukselle. Oikea linkki laskuriin on tämä:

    https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9FyrxLlMfDZza81Q.

    Laskurilla on verrattu maatilan maataloustraktorilla tehdyn korjuun kustannuksia vuoden 2013 puunkorjuun kustannuksiin.

    Kun aiemmassa viestiketjussa on vaadittu perusteluja niin Lauri-laskurin tuloksista niitä löytyy.  Aloitan uuden viestiketjun perusteluista keskustelemista varten.

    Jos joku vielä viitsii lukea seitsemän sivun perustelut pystykauppojen korruption lopettamiselle, niin linkki on tämä: https://1drv.ms/w/s!AidL2g8PYhQ4gr9JnYreZ7i0G2okkA

    Puunkorjuun säännöt ovat markkinataloudessa hyvin yksinkertaiset. Kustannustehokkaan puunkorjuun lähtökohta on yrittäjien kilpailu korjuutyön maksajan suosiosta. Koneyrittäjä valitsee koneen, joka maksimoi yrittäjän nettotulot ja puunmyyjä valitsee koneyrittäjän, jonka korjuutyö on halvinta ja korjuun laatu tyydyttää tilaajaa.

    Nämä säännöt eivät toimi puun pystykaupassa. Koneyrittäjä ei saa itse valita korjuukonetta eikä puunmyyjä urakoitsijaa. Koneet ja urakoitsijat määrää yhtiön metsäosasto. Se on sitä korruptiota.

    Lauri Vaara

  • koillis lappi

    Juuri tein hankintakaupan.Tukkien hinnat tienlaidassa mät 57,kut 51 mäpikkut 36 ja kupikkut 35.6 euroa kuutiolle lisää sahalle toimitettuna.Harvennushakkuu oli kyseessä.Konekulut kun vähentää niin ei juuri poikkea pystykaupan hinnasta.

    Jätkä

    Avohakkuussa ei voi hankintamies tehdä ”tiliä” omalla työllään, ellei konekuski ole täysi tumpelo. Jos kuitukasaan tai pikkutukeiksi menee ”oikeaa” tukkipuuta, niin laskelma voi muuttua erilaisen etumerkin taakse.

    Nuoressa harvennushakkuussa voi olla, että moottorisahan kanssa hyväkuntoinen Mo saa kasaan sellaisen määrän myyntipuuta, että voi räknäillä saaneensa jonkinlaisen palkan ainakin sinne 125 kuutioon asti. Varsinaisen ajokaluston laittaminen pelkästään hankintahakkuun takia on kyseenalaista, koska urakoitsija ajelee puut yleensä sellaisella hinnalla, että oma kalusto ei tule tienaamaan kunnolla edes käyttökustannuksiaan.

    harrastelija

    ”sitolkka” $ Jos tämän jälkeen vielä aikaa ja energiaa jää, voi tehdä jotain erikoishakkuita tai vastaavia hankintana harrastusmielessä. Taloudellisesti siinä ei ole järkeä. $

    Tämä on totta, itse teen sen 125 m3 vuodessa lähinnä hyötyliikunnan vuoksi. Samalla saa rauhasssa purkaa harmiaan, jos ja kun menee joku homma honkkelille. Vähän samaan tapaan kuin Hyrynsalmelainen motomies 🙂

    koillis lappi

    Vieraalla teetin hakkuun.Keskimääräinen ajomatka oli n.200-220 metriä.Itse ei kinoksessa kannata rypeä.Vuosia sitten tein pari manuhakkuuta sulanmaan aikaan  syksyllä.Ajo sitte vieraalla kevättalvella.Kuidun hinta oli silloin ihan toinen.Tukkikohteet olen jättäny pystykauppaa.Ja tämän päivän hankintakuidun hinnalla ei kannata sahaa käynnistää.

    Petkeles

    Mulla on tullu vähän lumen aikaan hankinnasta sellaset viis-kuuskymppiä päiväpalkaks ajokustannus ja varusteet vähennettynä.

    Puuki

    L.Vaaran peräänkuuluttama sopivan koneyrittäjän valinta on useimmiten nykyään jo mahdollista, jos siihen vain  on leimikon myyjillä halua .

    Viimeksi tänä talvena tehdyn leimikon myynnissä oli seuraavat vaihtoehdot mahdollisia kilpailuttaa leimikko : 2 isolla metsäyhtiöllä, tai 2:lla  eri sahalla, tai yhdellä erikoispuun ostajalla, tai vähintään 2:lla   yksityisellä korjuuketjuyrittäjällä, tai sitten käyttää mhy:n korjuupalvelua.

    Päätehakkuissa voisi hyvin kuvitella, että maataloustraktoripohjainen koneketju joutuisi niissä sen verran tiukoille, että niitä remonttipäiviä tulee välttämättä aika paljon. Harvennuksilla ja hyvillä maapohjilla varmaan toimisi nekin paremmin.

     

     

    Jätkä

    Päätehakkuu-kuviolle ei kannata Maatalouspohjaista hakkuukonetta viedä. Siellä ei kone tule edes pysymään pystyssä, mutta puomistot ja koura ovat aivan liian hintelät kunnon tukkirungoille.

    Edes nykyisin aika yleiset kaivukonepohjaiset hakkuukoneet eivät ole avohakkuupalstalle riittävän järeitä.

    Ajokoneeksi voi maataloustraktorin rakennella, mutta kunnollisella nosturilla kuitenkin yhdistelmän vakaus jää kyseenalaisen pieneksi.

    Kannattaa muistaa, että oikean metsätraktorityyppisen nosturin hinta uutena on samaa luokkaa kuin peruskoneen – ellei enemmänkin.

    harrastelija

    ”Jätkä” puhuu asiaa. Sama pätee näihin pieniin yhdistelmä koneisiin, Terri, Malva, entracom, logbear… Pienimuotoiseen hankintatyöhön tr-perustainen harvesteri tuntuisi olevan paikallaan, jos ei itselleen juuri työpalkkoja havittele.

    Lisäksi nykyinen tilanne on mennyt siihen, että ostajille ei tahdo kelvata ensiharvennus pystykaupalla. Lapissa ei edes tilastoida ja muuallakin täytyy olla sopimusjäsen tai syöttää yhdessä päätehakkuu leimikon siivellä. Omakone on hyvä siitäkin syystä, että ne yhtiön koneet tulevat silloin, kun yhtiölle sopii.

    Toisessa harvennuksessa saattaa tulla tukkeja(+pikkutukkeja)kin, siellä tukin kantohinta on halvempi, joten hankintana voisi ajatella.

    Berza

    Harrastelijan laskumalli on ihan oikein, noin se käytännössä menee.

    Jos pelkästään taloudellista puolta lasketaan omin toimin ja omilla koneilla tehdylle hankintahakkuulle, eihän siinä aina ole järkeä.

    Toinen puoli on asiassa, että saa tällätavoin  hoidettua ja hakattua metsänsä mieleiseensä kuntoon ja harvuuteen.

    Etenkin ensiharvennusten jälkeen isoilla koneilla tehdyillä harvennuksilla  runkomäärä usein jää liian pieneksi ja leveät ajourat toimivat hyvinä tuulitunneleina, jolloin tuulenkaatojen määrä kasvaa .

    Lähes aina nämä tuulenkaadot jää sitten korjaamatta metsiin toukkien syötäväksi.

    Heinähanko

    Ei pysty ymmärtämään tuota Vaaran ajatusmaailmaa. Kuten edelliset totesivat maataloustraktorien käyttö hakkuukohteissa on rajallinen.

    Eiväthän ne edes sovellu millään tavalla tuohon Vaaran ajamamaan peitteiseen metsänkasvatukseen, jossa poimitaan pääasiassa isoja puita.

    En tiedä onko kukaan muu sattunut huomaamaan, että maataloustraktoreilla tehdään paljon muuta urakointia viljelytöiden ulkopuolella! (Vaara ei ole)Aurausta, hiekoitusta, lumen poisvientiä, tienvarsien niittoa, maanajoa, sorateiden lanausta, aurauskeppien laittoa, hakkeenajoa ja jne.! Yhdistävä tekijä näille on, että näissä hommissa ei peruskoneen rakennetta juurikaan tarvitse muutella. Eli ovat huomattavasti kannattavampaa hommaa kuin metsätyöt.

    Ne, jotka eivät tälläisiä hommia tee, käyvät joko palkkatyössä, tai sitten Ei muuten vain ole tarvetta saada urakoinnista lisätuloja.

    Osa, joilla osaamista ja intoa riittää, sitten varustelevat sen traktorin metsätöihin talven ajaksi (juu, ei tarvi ihmeitä varusteita, jos ei tee urakointia, vaan kulkee tutuilla paikoilla.) ja tekevät hankintahakkuita tai urakointia.

    Ei vaan pysty käsittään, mikä ihmeen into on saada traktorit kokonaisvaltaisesti pois hommista, johon ne soveltuvat ja sen lisäksi saada vielä ihmiset tekemään hommia, joihin ei ole intoa, osaamista eikä tarvetta!

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 687)