Metsätöissä sai 80 – luvulla metsurit ja kuskit parempaa palkkaa suhteessa tähän päivään. Käytännössä voisi sanoa, että metsurin olisi tänä päivänä hakattava kuutioita enemmän tunnissa kuin joskus 80 – luvulla, että tienaisi yhtä hyvin kuin silloin. Raivaus-sahurit naureskelivat tienaavansa metsästä kuudessa tunnissa enemmän kuin ministeri koko päivänä.

Työvoimakustannukset ovat siis alentuneet, samoin puun kantohinta. Ainoa mikä on lisääntynyt ja roimasti, on työn tuottavuus työntekijää kohti, eli kyllä nyt jo hakkuukone tekee enemmän päivässä / vuodessa, kuin metsuri moottorisahan kanssa.

Laurin laskuri anta faktojen sijaan illuusion…hänelle itselleen.

Käytäntö on osittanut ,että maatalouskalustolla ei puunkorjuussa ole enää , kun marginaalinen merkitys . Onnistujat ovat harvassa. Siitä kertoo karua kieltään liitereiden takana ja kuusten juurilla ruostuva metsävarusteiden kirjo . Tänä päivänä olisikin suunnattava koneellisiin metsätöihin mielivän maanomistajan ajatukset kouluttautumaan käsittelemään oikeita metsäkoneita . Kysyntää työpanokselle tällä rintamalla riittää . Epäonnistumisen riskikin on huomattavasti pienempi verrattuna siihen , että on tullut valittua ratkaisu , joka vie pahimmillaan talonkin alta .

Traktoripohjaisien laitteiden työmarkkinat ovat satunnaiset ja rajalliset . Suuri osa nykyisestä varsinaiseen metsäkäyttöön suunnitellusta kalustostakin on osan vuodesta vajaakäytössä . Puuta korjataan muutaman huippukuukauden aikana 6-7 miljoonaa kuutiota , mutta enimmäkseen noin 4 miljoonaa  ja  pienimmillään alle 2 miljoonaa kuukaudessa. Vermeet on siis jo olemassa 7 miljoonan kuution kuukausittaisia hakkuita varten . Tarvitaanko enää lisää vajaalle käytölle jääviä laitteita ? Traktoit pysykööt siellä , mihin ne on alunperin suunniteltu eli pelloilla ja teillä .

180 runkoa minuutissa?????

Oiskohan kuitenkin tunnissa . Pitkän ajan keskiarvoja  tarkasteltaessa päästään tuskin puoleen tuosta määrästä . Joissakin leimikoissa 60 runkoa tunnissa on kova suoritus .(raivaamaton ja pensaina kasvava kampiakselikoivikko). Pitkän ajan keskiarvot lienevät lähempänä kuutta kymmentä , kun sataa .

Halusinkin tietää tarkemmin missä olosuhteissa tuo metsätehon tutkimus on tehty ja onko se verrannollinen suoraan vertaukseen metsäkoneiden tuotokseen samoissa olosuhteissa. Ihanne olosuhteissa tulee ihannetulos millä vaan, ja päinvastoin.

Suorittava on siinä oikeassa, että jos maatilan isännille tarvitaan lisätuloja, silloin työskentely talven kovimman korjuutahdin aikana kuljettajina ”kiirusapuna” olisi mahdollisesti toimivaa. Mutta…viime talvena taidettiin ilman apuja korjata niin paljon, että vuotuisesti sillä tahdilla raavittaisiin kasalle 70 miljoonaa kuutiota, vaikka osan vuodesta koneet oli seis ja kalustoa oli pois käytöstäkin.

Jätkähän vois lähtee esittelemään Vaaralle laitetta, millä saadaan alennettua huimasti hakkuukustannuksia ainakin harvennuksilla.

Laitteen pääomakustannus on muihin verrattuna mitätön, vie alle litran polttoainetta tunnissa, huollot voi suorittaa vaikka keittiön pöydällä(jos saa luvan), varmatoiminen, työskentelyasento on ergonominen ja kulkee työmaalle henkilöautolla. Voi ottaa vaikka toisen varaks mukaan;) käyttö tulee aloittaa jo taimikkovaiheessa.

Vaarana on, ettei kevyellä traktorikalustolla pärjää enää toisella harvennuksella.