› Keskustelut › Puukauppa › Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 687)
1 2 3 … 17 18 19 … 67 68 69

  • Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

    Lähetetty: 8.4.2017, 20:41

    Olen niin kömpelö täällä internetin maailmassa, että aiemmin aloittamassani viestiketjussa en osannut laittaa oikeaa linkkiä, jolla Lauri-laskelma avautuu verkossa. Keskustelijoille jäivät puutteellisiksi minun perusteluni kustannusten tuhlaukselle. Oikea linkki laskuriin on tämä:

    https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9FyrxLlMfDZza81Q.

    Laskurilla on verrattu maatilan maataloustraktorilla tehdyn korjuun kustannuksia vuoden 2013 puunkorjuun kustannuksiin.

    Kun aiemmassa viestiketjussa on vaadittu perusteluja niin Lauri-laskurin tuloksista niitä löytyy.  Aloitan uuden viestiketjun perusteluista keskustelemista varten.

    Jos joku vielä viitsii lukea seitsemän sivun perustelut pystykauppojen korruption lopettamiselle, niin linkki on tämä: https://1drv.ms/w/s!AidL2g8PYhQ4gr9JnYreZ7i0G2okkA

    Puunkorjuun säännöt ovat markkinataloudessa hyvin yksinkertaiset. Kustannustehokkaan puunkorjuun lähtökohta on yrittäjien kilpailu korjuutyön maksajan suosiosta. Koneyrittäjä valitsee koneen, joka maksimoi yrittäjän nettotulot ja puunmyyjä valitsee koneyrittäjän, jonka korjuutyö on halvinta ja korjuun laatu tyydyttää tilaajaa.

    Nämä säännöt eivät toimi puun pystykaupassa. Koneyrittäjä ei saa itse valita korjuukonetta eikä puunmyyjä urakoitsijaa. Koneet ja urakoitsijat määrää yhtiön metsäosasto. Se on sitä korruptiota.

    Lauri Vaara

    Tekijä
    Lauri Vaara
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Koukku 15.4.2017, 17:27

    Jätkä, meinaat että Metla ja Metsäteho valehtelee? Mihinköhän sitä pitäisi sitten uskoa, jos kyseiset organisaatiot eivät ole luotettavia toimioita?

    mehtäukko 15.4.2017, 17:36

    ”…Tuskin siitä silti haittaa olisi, jos hankinta- tai toimituskauppa olisi kilpailukykyisempi vaihtoehto.

    Mutta kyllä näissäkin asioissa mennään teollisuuden ehdoilla…”

    Olen Klapikoneen samaa mieltä. Viestin aloituksen lääkkeet tähän eivät vain ole muuta kuin että heinän seivästys aloitetaan uudelleen keksityn pyörän ansiosta jota tämä ”tutkimustulos” tukee…

    Teollisuus vertaa hankintapuun hintaa ”omaan”korjuuseen.Porttihinnan lisäksi vaa’assa painaa LAATU,toimitusvarmuus,kulloisenkin raakapuun laji-,määrä-,mitat…

    Korjuukelit,jatkokuljetukset junilla,autoilla,…jne.

    Melkoinen pähkinä ratkaista,jossa pitäisi valjastaa kokonaan uusi järjestelmä nyt hyvin toimivan sijaan/rinnalle.

    Jätkä 15.4.2017, 17:38

    Metsäteho on aina hieman värittänyt (katso omistajalista), mutta Metlan tilastot on ihan jees, tulkinta vaan voi olla pielessä, kuten sinulla on.

    Lauri Vaara 15.4.2017, 17:38

    Täällä ovat monet kirjoittajat kyselleet, mihin perustuvat esittämäni maataloustraktorin työtulokset ja epäilleet myös traktorin käytön kustannuksia alimitoitetuiksi.

    Pääasiallisin tietolähde minulla on ollut Työtehoseuran tutkimus ”Harvennuspuun koneelliset korjuuvaihtoehdot” (382/2001). Olen esittänyt lukuarvot karkeasti niitä alaspäin pyöristäen. Nyt olen korjannut työtunnin tulokset ja juoksevat kustannukset täsmällisesti sellaisiksi kuin ne tutkimuksessa esitetään. Korjaukset nostavat kustannusten vuotuisen tuhlauksen määrää viisi milj. euroa 635 miljoonaan euroon.

    Lauri Vaara

    Lauri Vaara 15.4.2017, 17:49

    Voinhan esittää lukuarvotkin. Ensiharvennuksen hakkuussa 4,7 m3/h ja toisessa harvennuksessa 7,1 m3/h. Suurin kaadettu puu oli rinnankorkeudelta 27 senttimetriä.

    Metsäkuljetuksessa 250 metrin keskikuljetusmatkalla ensiharvennuksen kuljetuksessa 10,0 m3/h, toisessa harvennuksessa 10,7 m3/h ja päätehakkuussa 14,2 m3/h.

    Lauri Vaara

    mehtäukko 15.4.2017, 17:50

    No mitäpä tässä enää katsotaan jahkailua?! Kun laskelmat ovat niin selvää pässinlihaa että nykykäytäntö kumoutuu kustannussyöppönä puuhasteluna, tuumasta toimeen:

    Ne vähätöiset ukot joilla rattori romottaa tallissa tai koivun alla,kärriä ja muuta vermettä persieen ja kiireellä metsätöihin.Työn takuumies kun on tiedossa,kannattavaa lisäpisnestä ei pidä hukata.

    Kun homma on täydessä tohinassa ja kolikon kilinä kuuluu, ilta-uutisissa varmaankin kuullaan ja nähdään sensaation tuloksia.

    Puuki 15.4.2017, 17:55

    Kun työn tuottavuus/hlö v:sta -85 näytti tilaston mukaan metsäkonepuolella kohonneen 4000:sta n. 11000 :een, niin henkilöstökulut olisi huimat , jos käytössä olisi vanhat koneet. Palkkataso on nimittäin kohonnut paljon nopeammin kuin indeksi jonka mukaan korjuukuluja on verrattu.

    Goofy 15.4.2017, 18:08

    Hei Lauri.

    Etkai sinä aivan tosissaan meinaa, että teollisuuden käyttämä puutavara korjataan kolmessa talvikuukaudessa, ja lumettomina talvina (kuten nykyään usein tapahtuu) puut siirtyvät simsalabim, lumivarastoihin rautatien varsiin. Ja edelleen kapasiteetiltaan riittämätön junakuljetus hoitaa puut lumivarastoista tehtaan porteille minuuttaikatalulun mukaan. Puuthan siirtyvät juniinkin ilman kustannuksia –  ihan työnilostahan 50.000 toimivaa maatilayrittäjää käyvät siirtelemässä puut juniin tai tehtaalle omien töiden lomassa.

    Arvonlisäveron palautuksesta metsänomistajalle Lauri voisi antaa vielä tähän sellaisen esimerkkilaskelman, että Verottajakin ymmärtää.

    rööri roope 15.4.2017, 18:30

    Siinä se suomen talous paranee kun kortiston jätkät tekee manuaalisesti metsätyöt ja maanviljelijät suorittaa kuljetukset kannolta tehtaalle.

    MaalaisSeppo 15.4.2017, 18:45

    Metsätyön tuottavuus on jopa hieman alentunut viime vuosina. Johtunee osittain siitä, että mittaustapa on väärä. Mitataan vain, kuinka paljon yksi ukko vuodessa hakkaa. Viime aikoinahan on siirretty osa puunjalostuksesta hakkuun yhteyteen. Hakkuun yhteydessä valitaan tarkemmin miten puut katkotaan jalostusta varten eikä vain pätkitä puita suunnilleen sinne päin.

    Hakkuun automatisointi on kinkkinen kysymys. Nyt kuski pystyy päättelemään katkontaa puun vikojen mukaan. Kaipa joku tekoälysovellutus tulee joskus myös kuvaan. Monta vaihetta kuitenkin on luultavasti hoidettava miesvoimin.

    Hakkuutapojen (vanha/uusi) kustannusvertailussa on otettava huomioon tuottavuuden kehitys, koneiden hinta- yms indeksit sekä työvoimakustannusten indeksi. Työvoimakustannuksethan ovat nousseet muita kustannuksia nopeammin. Lisäksi, jos vanha tekniikka edellyttäisi 2 – 3 -kertaista työntekijämäärää, olisi ko. ryhmän palkkaindeksi noussut tapahtunutta kehitystä nopeammin. Siis vanhalla tekniikalla maksaisi hakkuu nykyistä selvästi enemmän. Lisäksi hakatun puun jalostusarvo olisi alhaisempi.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 687)
1 2 3 … 17 18 19 … 67 68 69