Keskustelut Puukauppa Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 687)
  • Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

    Olen niin kömpelö täällä internetin maailmassa, että aiemmin aloittamassani viestiketjussa en osannut laittaa oikeaa linkkiä, jolla Lauri-laskelma avautuu verkossa. Keskustelijoille jäivät puutteellisiksi minun perusteluni kustannusten tuhlaukselle. Oikea linkki laskuriin on tämä:

    https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9FyrxLlMfDZza81Q.

    Laskurilla on verrattu maatilan maataloustraktorilla tehdyn korjuun kustannuksia vuoden 2013 puunkorjuun kustannuksiin.

    Kun aiemmassa viestiketjussa on vaadittu perusteluja niin Lauri-laskurin tuloksista niitä löytyy.  Aloitan uuden viestiketjun perusteluista keskustelemista varten.

    Jos joku vielä viitsii lukea seitsemän sivun perustelut pystykauppojen korruption lopettamiselle, niin linkki on tämä: https://1drv.ms/w/s!AidL2g8PYhQ4gr9JnYreZ7i0G2okkA

    Puunkorjuun säännöt ovat markkinataloudessa hyvin yksinkertaiset. Kustannustehokkaan puunkorjuun lähtökohta on yrittäjien kilpailu korjuutyön maksajan suosiosta. Koneyrittäjä valitsee koneen, joka maksimoi yrittäjän nettotulot ja puunmyyjä valitsee koneyrittäjän, jonka korjuutyö on halvinta ja korjuun laatu tyydyttää tilaajaa.

    Nämä säännöt eivät toimi puun pystykaupassa. Koneyrittäjä ei saa itse valita korjuukonetta eikä puunmyyjä urakoitsijaa. Koneet ja urakoitsijat määrää yhtiön metsäosasto. Se on sitä korruptiota.

    Lauri Vaara

  • sitolkka

    Kylällä oli yksi isäntä, jolla ei traktorissaan ollut sanojensa mukaan mitään vikaa koskaan. Kerran sitte menin huoltamolla käymään ja kenenkäs traktori se siellä taas jälleen kerran oli korjattavana. Ja isäntäkin paikalla ja ilme niinkuin pikkupojalla joka jää kiinni hillopurkilta.

    kuusessa ollaan

    Itsellä on ollut vuodesta 2001 metsäkärrypaketti keskikokoisen nelikkotraktorin perässä, juurikin vastaava kuin Vaaran hahmotelmissa. Viis metriä puomin ulottuma, puomivinssillä saa tukit kauempaa lähelle.

    Ajettu vuosien saatossa PUOLET tuosta exellin vuotuisesta 7000 kuutiometristä ja siinäkin ajassa on taittopuomi kerran katkennyt, sekä aisaohjauksen korvakkeet antaneet periksi. Huollan ja ylläpidän kalustoa mielestäni varsin hyvin, vasta nyt rasvauksesta huolimatta alkaa puomisto olla uusien puslien tarpeessa. Maatilakuormainten niveltapit mitoitukseltaan vähäisempään käyttöön kuin järeämmissä.

    Jos urakointikäyttöön pitäisi kärrypaketti hankkia, se olisi vähintään hydraulisella rullavedolla, mielellään napamoottorivedolla. Siihen riittävän järeä nosturi riittävällä ulottumalla, onpi paketti sen jälkeen 50 000 euroa.

    Ja hakkuupäävarustus…Nisulalta saa laillisilla varusteilla (esim turvaohjaamon panssarilasit ja panssaroinnit) A-valtraan hakkuuvarustuksen n. 70 000 eurolla. Ja silloin kyseessä maksimissaan 30 senttisiä runkoja käsittelevä hakkuupää, sekä kevyt 6 metrinen nosturi.

    Tosiaan sitten Nisulan kunnollinen, jopa 40 senttisiin runkoihin pystyvä paketti maksaa sata tonnia, soviteltuna N/T-Valtraan.
    Silti, maastokulku on mottia/tunnissa tasolla ihan toisella planeetalla varsinaisilla metsäkoneilla. Ja tuo tarkoittaa sitä, että vaikka maataloustraktorilla puut saakin pahoistakin paikoista pois, menee se suhteessa melkoiseksi ähräämiseksi, jolloin tuotos putoaa suhteessa ihan toisella tavalla.
    Peräänkuulutan kyllä jonkilaista vastuuta suoranaisesta harhaanjohtamisesta, vaarallisia esimerkkejä on jo ihan riittävästi kaikenlaisista epämääräisiin tuotoksiin perustuneista konehankinnoista ja niiden aiheuttamista konkursseista.

    Tolopainen

    Jotkut laittavat matkailuautoon ja sen talliin 150k€, eikä se tuota yhtään mitään.

    kuusessa ollaan

    Nyt puhutaan yritystoiminnasta, ei harrastuksista. Ja niitä matkailuautoja saa sitten ostettua, kun yritystoiminta tuottaa voittoa ja tulosta.

    Jovain

    Ongelma kuitenkin on kustannusten kalleus ja kilpailun puuttuminen korjuun markkinoilla. Hankintakaupalla metsänomistajat eivät kykene kilpailemaan pystykauppaa vastaan, eikä sitä sellaiseksi ole tarkoitettukaan, vaan hankintakauppa elää omaa elämäänsä pystykaupan kylkiäisenä. Tarvitaan sen suuntaisia toimia, että metsänomistajat pääsevät vapaasti haastamaan, eli osallistumaan puuntoimittajina pystykaupan markkinoilla.

    Jätkä

    Herra Joovain on hyvä ja haastaa, eli osallistuu puuntoimittajana pystykaupan markkinoille. Sinne kyllä pääsee.

    mehtäukko

    ”…Ongelma kuitenkin on kustannusten kalleus ja kilpailun puuttuminen korjuun markkinoilla…”

    Tuo ei kyllä pidä paikkaansa. Korjuun hintataso kuten autokuljetuskin on nauvutettu tappiinsa.Ne jotka eivät sitten korjuun laadulla pärjää, putoavat leikistä.

    Hankinta,-ja pystykauppa ovat kuten todetaan,aivan eri juttuja.Vaaran kötinä hankinnan varaan/ja tai rattoreilla leikkiminen puunkorjuussa +talvivarastointi  ovat puuta heinää ja varsinkin heinää nyky-aikaan ajateltuna.

    Lauri Vaara

    Tässä viestiketjussa keskustelijat pitäytyvät kiltisti niissä raiteissa, joita metsänhoitajat ovat rakentaneet metsänomistajien ohjaamista varten. Puukauppatapojen nimitykset ovat niitä raiteita. Minä puhun Lauri-laskurissa maatilayrityksestä puunkorjuun urakoitsijana. Sen otsikon alla ei kannattaisi puhua yhden tilan hankintakaupoista.

    Ei ole olemassa pystykauppaa eikä hankintakauppaa. On vain yksi puukauppatapa, puutavaroiden (tukkien ja kuitupuun ym.) toimituskauppa käyttöpaikalle. Puun luovutuspaikaksi voidaan sopia tienvarsivarastokin, mutta puun hinnoittelun lähtökohta on silloinkin puun bruttohinta eli hinta tehtaalla.

    Pystykauppaa nimitettiin vielä 1920 -luvulla oikealla eli metsänvuokrauksen nimellä. Hankintakaupan nimellä annetaan kuva puunmyyjästä metsäyhtiön alihankkijana. Ei maitoakaan myydä meijerille hankintakaupalla eikä lehmän utareisiin utarekaupalla. Maito TOIMITETAAN meijeriin jalostettavaksi. Hankintakaupan oikea nimitys on toimituskauppa.

    Hullunkurisin käsite on hankintalisä, jota muun muassa Anneli on täällä käyttänyt. Hankintalisällä annetaan kuva, että puunmyyjä saa palkkaa omassa metsässä tekemästä tai teettämästä korjuutyöstä. Palkan maksaisi puun ostanut metsäyhtiö.

    Hankintalisä keksittiin MTK:ssa vuonna 1965 kun MTK lähti koko organisaation voimalla tukemaan metsäyhtiöiden sopimaa savujakoa. Savujaolla ei eliminoitu kilpailua ainoastaan puunostossa vaan ennen muuta puunkorjuussa.

    Puunkorjuu keskitettiin metsäyhtiöille puun pystykaupoilla ottamalla hintasuositusten perushinnaksi kantohinta. Toimituspuun kauppaa varten sovittiin hankintalisä, jonka suuruuden metsäyhtiö puukaupoissa määräsi. Kuusitukin hankintalisä on nykyisin nollaa pienempi.

    Lauri Vaara

    kuusessa ollaan

    Voisitko Lauri avata, mistä olet nuo exellin euromääreet saanut laskettua?

    suorittava porras

    Jos olisi jääty tuhertelemaan traktorikalustolla ,olisi yö koittanut metsäteollisuutemme ylle vuosikymmeniä sitten .

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 687)