Keskustelut Puukauppa Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 687)
  • Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

    Olen niin kömpelö täällä internetin maailmassa, että aiemmin aloittamassani viestiketjussa en osannut laittaa oikeaa linkkiä, jolla Lauri-laskelma avautuu verkossa. Keskustelijoille jäivät puutteellisiksi minun perusteluni kustannusten tuhlaukselle. Oikea linkki laskuriin on tämä:

    https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9FyrxLlMfDZza81Q.

    Laskurilla on verrattu maatilan maataloustraktorilla tehdyn korjuun kustannuksia vuoden 2013 puunkorjuun kustannuksiin.

    Kun aiemmassa viestiketjussa on vaadittu perusteluja niin Lauri-laskurin tuloksista niitä löytyy.  Aloitan uuden viestiketjun perusteluista keskustelemista varten.

    Jos joku vielä viitsii lukea seitsemän sivun perustelut pystykauppojen korruption lopettamiselle, niin linkki on tämä: https://1drv.ms/w/s!AidL2g8PYhQ4gr9JnYreZ7i0G2okkA

    Puunkorjuun säännöt ovat markkinataloudessa hyvin yksinkertaiset. Kustannustehokkaan puunkorjuun lähtökohta on yrittäjien kilpailu korjuutyön maksajan suosiosta. Koneyrittäjä valitsee koneen, joka maksimoi yrittäjän nettotulot ja puunmyyjä valitsee koneyrittäjän, jonka korjuutyö on halvinta ja korjuun laatu tyydyttää tilaajaa.

    Nämä säännöt eivät toimi puun pystykaupassa. Koneyrittäjä ei saa itse valita korjuukonetta eikä puunmyyjä urakoitsijaa. Koneet ja urakoitsijat määrää yhtiön metsäosasto. Se on sitä korruptiota.

    Lauri Vaara

  • Metsuri motokuski

    Kyllä se on ihan relevantti kysymys mistä metsänomistaja saa rahat leimikkonsa korjuuseen ? Tilanne olisi niin että puut seisoisivat tienvarressa ja maksu tulisi vasta siinä vaiheessa kun puut tulisivat tehtaanportille. Talvileimikkojen puitahan ajetaan pitkälle kevääseen tehtaille ja teon ja maksun väli voi olla useita kuukausia. Ei tietetnkään Jovainin tarvii omista tiliasioista kertoa mutta joskus korjuun hinta voi olla suurikin. Nyt tilitykset tulevat pääosin hakkuista viikon  / kahden välein yrittäjälle.

    Minusta nykyinen hankintakauppa toimii tosi hyvin sellaiselle joka haluaa itse tehdä ja on myös katetta korjuun maksuun vaikka puista rahaa ei ole tullutkaan.

    Jätkä

    En tiedä nyky-maksuaikatauluja, mutta ennen oli tyyli se, että hankintakaupoissa myyjä sai puolet arvioidusta kauppasummasta etumaksuna. Kun toimitusaika oli kaksikin vuotta, oli moni hankintamies kokolailla myöhässä toimituksensa kanssa.

    Saattaa olla, että tuollainen maksutapa on kopetettu, koska se on kyllä ostajalle suhteellisen kallis.

    kuusessa ollaan

    Olisi ihan mielenkiintoista kuulla Vaaralta ne tiedot ja lähteet, joiden perusteella on exellin tunnusluvut määritelty. Ja vastineeksi myös metsäkoneen vastaavat tiedot.

    harrastelija

    Tuo maksuaikataulu on kyllä sellainen, että jos leipä tulee metsäkaupoista, niin budjetti on kyllä suunniteltava vähintään 1-2 vuoden periodilla. Itse kun teetän motoyrittäjällä koivuja, niin pyrin maksamaan kustannuksen ennen vuoden vaihdetta. Etuja on 2, alvin saa nykyisin takaisin viimeistään maaliskuussa (aikaisemmin vasta loppuvuodesta). Ja korjuukustannukset saan kuluvan vuoden verotukseen vahennyksenä.

    Tili klapeista tulee vasta kuivamisen jälkeen yleensä seuraavana vuotena tai ylivuoteisena myytynä sitä seuraavana. Kuluja kyllä klapin teosta ja kuivatuksen järjestelyistä tulee pitkin vuotta.

    Visakallo

    Tolopainenkin varmasti ymmärtää, että korjuun rahoituksessa ei ole silloin mitään ongelmaa, kun kassa on kunnossa ja pankista saa lisää, mutta eteen voi tulla myös tilanteita ettei näin olekaan.  Eihän se kovinkaan suuri leimikko tarvitse olla, jossa joutuu korjuuseen ja kuljetukseen käyttämään satatuhatta euroa ennen kuin puut ovat tehtaan portilla. Joskus menee aikaa paljonkin, ennen kuin puut voi sinne viedä vaikkka ne on jo hakattu. Sen jälkeen voi sitten alkaa odotella rahoja. Niin kuin osa meistä varmasti tietääkin, eivät kaikki yhtiöt aina välttämättä ole mitään niin nopeita maksajia, ja miksi olisivatkaan, sillä eihän ne mitään hyväntekeväisyyslaitoksia ole.

    Gla

    Kassavirta on isoille firmoille on aivan oleellinen juttu. Monesti siinä käytetään 6% korkoa, joten hankevastuullisille asialla on tuloksenteossa aivan ratkaiseva merkitys. Vastaavan tuloksen teko normaalissa liiketoiminnassa vaatii paljon työtä.

    mehtäukko

    ”Lauri-laskuri antaa faktat…”

    Luin tämän viestiketjun läpi,ja moni kohta monella näpyttelijällä on oikeasti faktaa.Niin moni työvaihe,työmuoto ja tekotapa on elämän aikana tullut kokeiltua ja edelleen työputki on menossa, että montapa asiaa voi päältä sanoa,onko sillä kehityskelpoisuutta tai yleensä mahdollista toimia.

    Jo pelkät järkisyyt monesti sanovat ilman laskutoimituksia,onko jossain mitään mieltä.

    En toistele tuolla aiemmin kaivattuja perusteluja,mutta LV:n ”ekselissä”,- mikäli oikein ymmärrin-, kohdat

    -maat.rattorin tuotos hakkuussa 5,5m3/h

    -maat.rattorin tuotos ajossa 10m3/h

    -poltto-aineet ym. 4€/h

    eivät käytänössä ole totta. Jo motolla niin pienessä metsässä johon maat.rattori olisi omiaan,voi tuotos olla tuo.Se sentään menee siitä mistä on mentävä,tekee 10-11m nosturilla sarkapuolikkaat valmiiksi uraltaan.Rattorin könytessä ja kierrellessä kiviä ja nikaroita 6m puntarillaan ees sun taas.

    Ja ajorattoriko keräisi nökköset samanmoisella puntarilla joka pohjukat ja vikurat muutaman motin nyytiksi…?!

    Poltto-ainettako ym. posahtaneiden letkujen ja keihästettyjen syyläreiden lisäksi nämä veisivät ja joisivat vain 4:llä eurolla tunnissa?

    Näinhän näillä laskutikuilla saadaan jo korppi muuttumaan valkoiseksi.

    Jovain

    Onhan se näinkin ja metsäomistajan näkökulmasta sanoisin, että oleellista ei niinkään ole minkälaisella kalustolla, vaan minkälaisilla sopimuksilla.

    Tuossa edellä Visakallo ei kuitenkaan sitä tee, vaan sotkee mieluummin, kuin kertoo mitä tarkoittaa. Siinä hän on oikeassa, että metsänomistajalta  korjuun kustannukset peritään tehtaan portille asti ja porttihinnasta, mutta eihän sillä nyt kuitenkaan voida tarkoittaa kauppasopimusta.

    Olisihan se aika erikoista, jos pystykaupan normikäytännössä maksetaan sopimusten mukaisesti, mutta metsänomistajan kyseessä ollessa vasta tehtaan portilla.

    Uskoisin metsänomistajien mukaantulon tarkoittavan sitä, että metsäosasto hoitaa sopimukset, logistiikan ohjauksen ja kaukokuljetuksen. Mistä nämä kustannukset sitten maksettaisiin, sisältyvätkö laskutukseen, puunhinnasta, vai maksaako teollisuus omistaan?

    harrastelija

    Metsätraktoriksi rakennettu Valtra + Nisulan vermeet yli 8 m:n puomilla lienee jo aika pitkälle vedetty tr-yhdistelmä. Kallelta saa varmaankin pitkälle mietitty ja kokeiltu. tuotos.

    Jos lähtisi toisin päin laskemaan eli tr+metsäyhdistelmä kuskeineen haluaisi esim. 50 €/h + alv. 8-tuntinen työrupeama tulisi 400 €. Paljonko pitäisi olla 1- harvennukselta kuutioita autotien varressa, jos 18 €/m3 olisi tavoitteena (itse maksoin tr-motolle tuon)? Sehän olisi reilut 22 m3. Se tekisi puolikymmentä tr-kärrykuormaa/pv. Onko ylivoimainen?

    kuusessa ollaan

    No tuo Nisulan kokoonpano maksaa jo rapiat 150 000, pelkkänä motona. Ja  50 e tunnissako riittää koneen ylläpitoon, metsävarusteosuuden kuoletukseen korkoineen ja kuljettajalle laskettavaan palkkaan? Ei kai sentään…jos talkoilla halutaan korjata puuta, sitten.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 687)