Keskustelut Puukauppa Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 687)
  • Lauri-laskuri antaa faktat pystykauppojen lopettamiselle

    Olen niin kömpelö täällä internetin maailmassa, että aiemmin aloittamassani viestiketjussa en osannut laittaa oikeaa linkkiä, jolla Lauri-laskelma avautuu verkossa. Keskustelijoille jäivät puutteellisiksi minun perusteluni kustannusten tuhlaukselle. Oikea linkki laskuriin on tämä:

    https://1drv.ms/x/s!AidL2g8PYhQ4gr9FyrxLlMfDZza81Q.

    Laskurilla on verrattu maatilan maataloustraktorilla tehdyn korjuun kustannuksia vuoden 2013 puunkorjuun kustannuksiin.

    Kun aiemmassa viestiketjussa on vaadittu perusteluja niin Lauri-laskurin tuloksista niitä löytyy.  Aloitan uuden viestiketjun perusteluista keskustelemista varten.

    Jos joku vielä viitsii lukea seitsemän sivun perustelut pystykauppojen korruption lopettamiselle, niin linkki on tämä: https://1drv.ms/w/s!AidL2g8PYhQ4gr9JnYreZ7i0G2okkA

    Puunkorjuun säännöt ovat markkinataloudessa hyvin yksinkertaiset. Kustannustehokkaan puunkorjuun lähtökohta on yrittäjien kilpailu korjuutyön maksajan suosiosta. Koneyrittäjä valitsee koneen, joka maksimoi yrittäjän nettotulot ja puunmyyjä valitsee koneyrittäjän, jonka korjuutyö on halvinta ja korjuun laatu tyydyttää tilaajaa.

    Nämä säännöt eivät toimi puun pystykaupassa. Koneyrittäjä ei saa itse valita korjuukonetta eikä puunmyyjä urakoitsijaa. Koneet ja urakoitsijat määrää yhtiön metsäosasto. Se on sitä korruptiota.

    Lauri Vaara

  • MJO

    Pystykaupassa ostaja maksaa korjuun ja valitsee korjaajan. Jos myyjä valitsee korjuu urakoitsijan, ei se ole ongelma. Sitä vain kutsutaan hankintakaupaksi.

    harrastelija

    Pieni yksinkertainen esim: mo myy ensiharvennusleimikon pystykaupalla, hinta 12 €/m3. Hankintana mo etsii urakoitsijan, joka hakkaa kuidun tien varteen 18 €/m3. Hankintahinta on 30 €/m3.

    Äkkiä katsoen olisi ihan sama myykö hankintana vai pystykauppana. Ero tulee verotuksessa, hankintakaupassa saat vähentää työstä 30 % joka tekee esim. 5,40 €/m3. Se on ”voittoa” 125 m3:in saakka, joka on verottoma tehdyn työn osuus (tarkasti laskien verottajan taulukon mukaan se ei ole ihan niin paljon).

    Suuremmissa määrissä tilanne sitten muuttuu, kun työn veroetu jää pois. Yhtiön kannalta tämä on pipertelyä, koska tarvittavat massat ovat niin suuria.

    pikkutukki

    Vähennetäänkö urakoitsijan tekemä hankintatyön arvo noin ? Mielestäni urakoitsijalle maksettu summa laitetaan vain vähennyksiin . Eli esimerkkitapauksessa kummassakin jää verotettavaa tuloa sama 12 €/m3 .

    jullikka

    Vain oma tai perheenjäsenen tekemä työ on hankintatyötä. Urakoitsijalle maksettavasta korvauksesta ei muodostu verohyötyä pystykauppaan nähden esimerkin hinnoilla.

    sikari

    Ainut verohyöty tulee, jos on metsävähennystä käytettävissä. Sekin kuluu joka kerta ja tulee maksuun, jos vaikka myy tilan.

    harrastelija

    Joo, laskin kuten olisin itse tehnyt hankintaa. Urakoitsijalle maksetun työn kustannuksen voi vähentää verotuksessa ja alvi menee kokonaan, se vain kiertää välillä tilillä.

    Tuo verovähennys metsätulosta on kyllä sama kuin pääomavero 30 %. Jos taas 2C-lomakkeella tulee – merkkinen tiulos, niin se pudottaa varsinaista verotusta tappiona ja jos varsinaisen vero-% on suurempi, niin verovähennyksen osuus tulee suuremmaksi.

    Rane2

    Tämä nyt ei ole Ranen laipälaji mutta näyttäisi Lauri laskeneen jokaiselle 700 työtunnille 5,5 m3 tuotoksen.Jonnekin on unohtunut että tuosta työajasta menee osa huoltoon ja korjaukseen.Varaosien tilaus,noutaminen,irrotus ja kokoaminen on työaikaa.Traktorikin on tankattava ja siirrettävä työmaalta toiselle vaikka lavettia ei tarvita.

    Jätkä

    Vasta sitten on pantu listalle oikeat lukemat, kun työ tuottaa niin paljon, että sillä voisi maksaa ammattitaitoiselle työntekijälle palkan sivukustannuksineen.

    Lauri-Laiskuri ei sellaisia lukemia voi laittaa, vaikka onkin esim ajosuoritteet laskenut selkeästi yläkanttiin / tunti.

    Klapikone

    Pysty kaupassa tukkia myydessähän hintaero on vain muutama euro hankintaan verrattuna. Todellinen korjuukustannus on esim. 12 EUR. per kuutio. Eli tukkia hankintana tehdessä, jotta se olisi kilpailukykyistä, pitäisi saada noiden korjuukustannusten verran parempaa hintaa kuutuolta.

    Puun ostajat eivät kuitenkaan sitä halua tehdä, sillä on ostajalle helpompaa hoitaa koko ketju itse. On järkevää varastoida puut tuoreena metsänomistajan maille pystyssä, ja hakata juuri silloin, kuin on tarvetta. Tästä ajasta ei makseta metsänomistajalle korkoa. Tämä sopii myös useimmille puun myyjille, onhan se helppoa.

    Jos rinnalle kuitenkin tuotaisiin aito mahdollisuus hankintakauppaan, toisi se puun myyjälle mahdollisuuden kilpailuttaa niin ostaja, kuin korjuupalvelutkin. Puun myyjä voisi pärjätä tai hävitä kaupoissa pystykauppaan nähden, riippuen, kuinka on onnistunut kilpailuttamisessa. Lisäksi olisi mahdollisuus halutessaan tehdä hakkuita vaikka moottorisahan ja maataloustraktorin kanssa ja saada pientä palkkaa työlleen.

     

    sitolkka

    Kun kaikki konekulut laskee niin hankintakaupassa ei ole mitään järkeä metsänomistajalle. Metsänomistajan sen sijaan kannattaa tehdä itse istutukset ja raivaukset. Niissä saa työlleen suurimman hyödyn. Jos tämän jälkeen vielä aikaa ja energiaa jää, voi tehdä jotain erikoishakkuita tai vastaavia hankintana harrastusmielessä. Taloudellisesti siinä ei ole järkeä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 687)