Mopokuski:”hieman toisenlainen lähestymistapa noihin kuidun katkontaan kuin suorittavalla. Minua ei ole vähäkään kiinnostanut mikä on kaukokuljetukselle sopivammat mitat ja jääkö kuorman painot vajaaksi tai ei. Se on lähinnä kuljetuksen ongelma. Minun ongelma on taas puun tarkka talteenotto annetuille mitoille ja että puu kelpaa teollisuudelle.”

Täydet pisteet mielipiteestä, joka on suorastaan osoitus rautaisesta työmoraalista.

Kerran myös yksi hapuileva ajokonekuski inui kasvatushakkuuleimikolla, että:” Miten minä nämä täältä pois ajan”? Vastasin hänelle: Se ei minulle kuulu – Kunhan vaan ajat”.  Ja ajoihan hän ne – joka kalikan.

Suoriutuvalta pitää kysyä, että eikö tuollainen ruskea kieli maistu pahalta pitää suussa?

Mm: onko puuauton paino tärkeä minulle vai ei riippuu siitä lisääkö tarkka kuormaus minun kantorahatuloani. Edellisten viestien (jotka liittyvät sekä leimikon että käyttäjän ominaisuuksiin) sanoma viittaa siihen, että yhtälössä on niin monta muuttuvaa tekijää että ei voida yksiselitteisesti sanoa kumpi on kokonaistaloudellisesti parempi, vapaa vai määrämittainen kuitu. Maallikkona ajattelin, että määrämittainen olisi kaikissa vaiheissa logistiikan kannalta helpompi ja halvempi ja tuottaisi siten joissakin tapauksissa enemmän kantorahaa.

Ei kukaan ole kyseenalaistanut suorittavan saamia ohjeita, mutta ehkä suorittavankin olisi hyvä laajentaa maailmankuvaansa sen verran, että niitä ohjeita voi olla jossain muualla toisenlaisiakin.

Juuri sen takiahan energiapuut haketetaankin jo tien varressa.