Keskustelut Puukauppa Latvaläpimitan alentamisen tausta

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 41)
  • Latvaläpimitan alentamisen tausta

    Merkitty: 

    MT nro 93 jutussa Mtk:n Mikko Tiirolan mielestä kuidun mitan alentaminen palvelee metsäyhtiöitä ja on seurausta itätuontipuun loppumisesta ja energiapuun kysynnästä. Varoittaa, että ” kokonaistaloudellisesti pieniläpimittaisen puun myyminen  puunjalostukseen ei välttämättä ole aina kannattavaa”…” Teollisuus varmistaa omaa puuhuoltoaan …”

    Nyt mehtäukko ei kyllä ymmärrä noin ristiriitaisia tulkintoja? Eikö kotimaisen puunjalostajan valtavat investoinnit kotimaisen puun käyttöön merkitse mitään? Tiirola kehottaa siihen nähden hyödyntämään myhistyksen ”asiantuntijaa” tarjousten vertailussa..!

    Prof.Pentti Hakkilan mukaan 1996: ”Kun kuitupuun vähimmäisläpimitta 1990-luvulla nostettiin 6:sta 7:ään ja kuusella 8:aan cm:iin, hyvinkin 2 milj. m3 potentiaalista kuitupuuta tuli samalla rajatuksi vuosittain metsäteollisuuden raaka-ainekäytön ulkopuolelle.” Elikkä näillä hakkuumäärillä satakunta miljoonaa lisää puunmyyjille eikä toukille?!

  • Jätkä

    Mopokuski:”hieman toisenlainen lähestymistapa noihin kuidun katkontaan kuin suorittavalla. Minua ei ole vähäkään kiinnostanut mikä on kaukokuljetukselle sopivammat mitat ja jääkö kuorman painot vajaaksi tai ei. Se on lähinnä kuljetuksen ongelma. Minun ongelma on taas puun tarkka talteenotto annetuille mitoille ja että puu kelpaa teollisuudelle.”

    Täydet pisteet mielipiteestä, joka on suorastaan osoitus rautaisesta työmoraalista.

    Kerran myös yksi hapuileva ajokonekuski inui kasvatushakkuuleimikolla, että:” Miten minä nämä täältä pois ajan”? Vastasin hänelle: Se ei minulle kuulu – Kunhan vaan ajat”.  Ja ajoihan hän ne – joka kalikan.

    Suoriutuvalta pitää kysyä, että eikö tuollainen ruskea kieli maistu pahalta pitää suussa?

    mehtäukko

    Keskiverto enska on käytännössä 70-110 L/r, jossa koivu kutistaa kokoa ja tehdään kolmoseksi.

    A.Jalkanen

    Mm: onko puuauton paino tärkeä minulle vai ei riippuu siitä lisääkö tarkka kuormaus minun kantorahatuloani. Edellisten viestien (jotka liittyvät sekä leimikon että käyttäjän ominaisuuksiin) sanoma viittaa siihen, että yhtälössä on niin monta muuttuvaa tekijää että ei voida yksiselitteisesti sanoa kumpi on kokonaistaloudellisesti parempi, vapaa vai määrämittainen kuitu. Maallikkona ajattelin, että määrämittainen olisi kaikissa vaiheissa logistiikan kannalta helpompi ja halvempi ja tuottaisi siten joissakin tapauksissa enemmän kantorahaa.

    Jalmari Kolu

    ”Keskiverto enska on käytännössä 70-110 L/r, jossa koivu kutistaa kokoa ja tehdään kolmoseksi.”

    Tai sanotaan että pitäisi olla. Nykyään aika moni kohde on alle tuon ja pohjois-suomessa ihan normaalia että eh:n keskitilavuus on luokkaa 60l.

    Asia on erittäin monitahoinen. Kuten Anneli sanoi ei voida yksiselitteisesti sanoa mikä on absoluuttisen paras keskitie.

    mehtäukko

    ”..lisääkö tarkka kuormaus minun kantorahatuloani…”,- ei klusterin pystykaupoissa suuntaan eikä toiseen. Sovittu mikä papruissa seisoo.

    Myhistyksen korjuupalveluissa kyllä kusetus…  🙁

    suorittava porras

    Edelleen totean ,että olen noudattanut saamiani ohjeita ja se tavoitepituus oli aivan korjuu-ja kuljetustekninen asia ,johon ei mielipidettäni kysytty. Leipä on kuljettajan kohdalla äkkiä kortilla jos ei noudata työnjohdolta saamiaan ohjeita. Muualta voidaan huudella vapaasti mitä sattuu . Ruskeakielisiä tuntuu kirjoittelijoiden joukosta löytyvän muitakin ,mutta kielen väri on haettu väärästä ahterista.

    Visakallo

    Ei kukaan ole kyseenalaistanut suorittavan saamia ohjeita, mutta ehkä suorittavankin olisi hyvä laajentaa maailmankuvaansa sen verran, että niitä ohjeita voi olla jossain muualla toisenlaisiakin.

    suorittava porras

    Se tavoitepituuden asettaminen 5,5 metriin lähti siitä ,kun teollisuus vaati kasvattamaan puutavara-autojen kuljetuskapasiteettia . Kuorman painoa pyrittiin kasvattamaan ,mutta esteeksi nousivat liian lyhyet pankot ja suurin sallittu ajoneuvon korkeus. Täysmittaisella puulla kuorman painoa voitiin nostaa tavoiteltu määrä ,mutta vajaamittoja ei saanut paljoa olla. Tähän ne ohjeet perustuvat ja tuskin kovin paljoa poikkeavat eri toimijoiden kesken ,kun kuljetuskalusto on samanlaista. Kustannus- ja energiansäästöstähän on lopulta kysymys. Kuormatilassa ei passaa olla paljoa ilmaa ,jotta tavoitteisiin päästään.

    Ps. Pieniläpimittaista energiarankaa sisältävässä kuormassa ilmaa on puolet.

    Visakallo

    Juuri sen takiahan energiapuut haketetaankin jo tien varressa.

    suorittava porras

    Kuormatila se on ajokoneessakin…

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 41)