”Prof.Pentti Hakkilan mukaan 1996: ”Kun kuitupuun vähimmäisläpimitta 1990-luvulla nostettiin 6:sta 7:ään ja kuusella 8:aan cm:iin, hyvinkin 2 milj. m3 potentiaalista kuitupuuta tuli samalla rajatuksi vuosittain metsäteollisuuden raaka-ainekäytön ulkopuolelle.” Elikkä näillä hakkuumäärillä satakunta miljoonaa lisää puunmyyjille eikä toukille?!”

Ennen oli ennen, mutta nyt on nyt.

Noina aikoina hakattiin vielä monin paikoin määräpituista kuitua ja yleisin mitta oli kolme metrinen. Sillä menetelmällä jää jo yhden senttimetrin takia suhteellisen paljon mitat täyttävää ruonkoa metsään latvuksena.

Jos joku ei ole koskaan ihan itse tehnyt enskaa M-sahalla määräpituista kolmosta, ei varmasti tajua ”kupletin juonta”. Eikä sitä välttämättä tajua hakkuumoton tietokonekaan. Monikin Mopokuski on tehnyt hoikassa enskassa melko törkeää jälkeä, vaikka käytettävissä olisi ollut pituudet 2,7 – 5,5. Annetaan koneen tehdä rykäistä rungosta ensin 5,5 metrinen, eikä latvasta tulekaan enää 2,7:n metristä minimiläpimitan täyttävää pölliä.

Metsä on täynnä karsittuja latvoja, joista ei olekaan tullut kuitua, kun tyvi on tehty liian pitkäksi. No JeZZe on siitä haltioissaan, kun on valmista ”poltinpuuta” kerättäväksi.

Jätkällä taas päivitystarvetta tiedoissa. Hakkuuohjeissa määrättiin tekemään pääsääntöisesti 5,5 metrin kuituja ja lyhempiä mittoja säästeliäästi. Käytännössä siis ensin 55 ja sitten lopusta ,mitä sattui tulemaan. Tämä oli ohjeistukseen kaukokuljetuksen esittämä vaatimus , ei motokuskien keksintöä. Kuitukuormiin ei saanut tarpeeksi painoa ,jos ne koostuivat sekalaisesta silpusta. Poikkeuksena tietysti 3-metrinen ,joita mahtui kaksi nippua peräkkäin. Sellaisiakin apteja oli , joissa moto rykäisi ensin kolmosen ja sen jälkeen pidemmän rangan.

Alle kolmemetriset ovat selkeä ongelma kuljetuksissa. Kolmoset puolestaan voidaan ajaa eri kasaan ja niputtaa autossa kahteen perättäiseen nippuun .

Yhtiön enskoilla ei jako-ongelmia ollut enskan puiden käyttöosan ollessa yleisesti 10-11 metriä. Niistä syntyi näppärästi kaksi täysimittaista kuitupölliä.  Toista on niissä metsissä ,joita ei ole hoidettu ja hakkuulle mennään ennen aikojaan.

Tilanne on juuri päinvastoin. 55 on päämitta ja sitä tehdään mahdollisimman paljon . Tästä oli ihan erillinen maininta työohjeessa. Apt-ohjelma on laadittu tämän pohjalta . Eikä kuskin ole syytä mennä ohjeistusta ominpäin muuttelemaan. Teknisten vikojen aiheuttamat poikkeamat on toki hoidettava.

Se vitosen mitta on siellä napin alla sitä varten ,että mutkaisen tukkikokoisen pöllin voi tehdä suoraan kuitutavaralajiin. Minulla napin alta löytyi myös kolmonen eikä yhtään lyhempää mittaa . Automatiikka teki lyhempää ,jos oli tarpeen.

Ja tuossakin on monella Mo:lla suurusluokan ajattelu hukassa. Esim. latvastaan jää 0,5 litraa hukkapuuksi rungon nopean kapeneman vuoksi. Poistettavien puiden lukumäärä hehtaarilta vaikka 1200 kpl. Eli 600 litraa jää metsään ja 30-50000 litraa lähtee pinoon.