Onko jeeveskin samaa mieltä, että kuusi kannattaa kasvattaa tukiksi saakka?

Reima, kyse kommentissani oli siitä, miten luontaista uudistamista perustellaan jääkauden jälkeisillä tapahtumilla. Teitkö siemenpuuhakkuun, joka on muuten ollut mukana moittimiesi tahojen suosituksissa maailman alusta asti, jääkauden jälkeisiin tapahtumiin vedoten vai jostain muusta syystä?

Toki kommenttiani sopivasti muuttelemalla saat kommenttini kuulostamaan tyhmältä. Harmi vain, että tällöin tyhmyys perustuu ihan sinun itsesi luomaan kuvitelman. Minä en voi sinua kieltää tai estää uskomasta sellaiseen. Voin vain ihmetellä haluasi uskoa siihen.

Sinä olet ehkä hankkinut metsäsi siirtymäajan porsaanreikien turvin. Tuon voi kuitenkin jo unohtaa, kun tällä hetkellä ei tätä mahdollisuutta ole ja tässä keskustelussa kyse on metsän kasvatuksesta, ei kiinteistöbisneksestä.

Pahoittelen, jos olen ymmärtänyt jotain väärin Gla. Keskustelun seuraaminen on vajavaista. Minä nyt kirjoittelen usein aiheen sivustakin, josta pahoittelut niille, joita se noin närästää. Toki voisin jo lopettaa kommentointini, niin hyvin esim. Näädän kommentit edustavat omiakin näkemyksiäni. Metsänkasvatus on ennen muuta kiinteistöbisnestä. Raha näyttää yleensä olevan tavoitteena.

Mikä teitä siinä närästää, jos joku yrittää tehdä tulosta metsästä taloudellisesti, vähin kustannuksin, eikä kovalla työllä ja isoin uudistusinvestoinnein puun määrää tavoitellen. Glakin yrittää parhaansa mukaan väheksyä taloudellista ajattelua (Tahvosen sormiharjoitukset) – MIKSI? Mikä siinä noin hiertää? Metsälakikin saatiin sentään noinkin järkeistettyä, josta iso kiitos nimenomaan Tahvoselle ja kumppaneille.

Metsittymistä on hankala estää. Toki nopeuttaa sitä voidaan investoimalla siihen, sen tiedämme jokainen. Sekin tiedetään, että rehevien maiden isoiksi aukoksi vetäminen johtaa luontaisen uudistumisen ongelmiin. Minulla paljon suurempi ongelma on se, että puita tulee aivan liikaa, eikä liian vähän, jonka eilinenkin metsäretkeily taas osoitti.

Hillaa muuten tulee aivan poskettomasti tänä vuonna Lapin alueelle – jos sallitte. Sääli – valtavat määrät niitä mätänee soille.

Jos kuusen taimet ovat syntyneet koivun kierron aikana, minusta talouslaskelmissa niiden kasvatusajan voisi katsoa alkavan koivun päätehakkuusta, jolloin alikasvos vapautuu. Ne kasvavat toki hitaammin kuin jalostetut kuusen istutustaimet, mutta päätehakkuuseen voidaan päästä lähes samassa ajassa kuin istuttamalla, jos niillä on hyvä etumatka. Alikasvosta hyödyntävä seuraava kiertoaika on siis hyvin onnistuessaan erittäin kannattava.

Kun olin aktiivipalveluksessa metsähommissa, sain sivusta seurata miten MH kokeili luontaista uudistamista 90-luvun alun buumissa. Useita kuvioita hakattiin eri kasvutyypeillä juurikin kuusen suojuspuuasentoon, paljon myös mänty-kuusi siemenpuuasentoon. Kaikki kuviot äestettiin. Lopputulema oli se, että vähin äänin kuviot hakattiin puhtaaksi ja täydennysistutettiin, samalla siirryttiin konekylvöön. Sen tuloksena syntyi paljon parempia  taimikoita, ilman suojuspuiden korjuun ongelmia.

Kaunis ideologia kaatui realiteettien vuoksi, vain murto-osa kuvioista uudistui järkevässä ajassa. Ihan vaan muistutukseksi, että on suomessa kaikkea jo kokeiltu, mutta paluu on aina ollut takaisin.

Nyt kuvitellaan, että istutusmäärien vuoksi suomi kuusettuu, kun tilanne on sellainen, että hoitamattomuuden vuoksi suomi hieskoivikoituu…