› Keskustelut › Metsänhoito › Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 363)
1 2 3 … 7 8 9 … 35 36 37

  • Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

    Lähetetty: 5.8.2017, 09:09

    Laskuharjoitus (matematiikasta kiinnostuneille) ku-istutuksesta MT-kankaalle.

    2 vaihtoehtoa :   1. istutetaan jalostettuja ku-taimia laikkumätästettyyn maahan 1800   kpl/ha

    2. taimikko syntyy luontaisesti laikutettuun maahan

    Oletukset :      Molemmat uudistusketjut vaatii varhaishoidon+ taimikonhoidon , 2.  vaihtoehto 5 v. ja 7 v. myöhemmin kuin 1.vaihtoehto    Laikkumätästys maksaa 400 €/ha, laikutus 100 €/ha                                      Taimet+istutus maksaa 0,40 € kpl                                                                          Jalostettujen taimien kasvu on 20 % nopeampaa kuin luontaisten taimien   Molemmat ve:t tuottaa norm. vakiintuneen taimikon                                      Kiertoajan (70 v.) keskikasvu luontaisilla taimilla on 5 m³/ha/a                    Korko on 3 %                                                                                                                 Kantohinnat pysyy samalla tasolla koko kiertoajan

    Kumpi vaihtoehto tuottaa paremman taloudellisen tuloksen  ja mikä           tulosten ero on (prosentteina paremman ve:n tulos huonommasta)

     

     

    Tekijä
    Puuki
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Näätä 8.8.2017, 13:54

    Kun kerran ketjun aiheesta lipsuttiin ja A.Jalkanen alkoi puhua metsän tuottavana säilymisen tukemisesta niin en malta olla laittamasta lusikkaa soppaan.

    Nykyinen politiikka metsätalouden ohjaamiseksi on kuin tarina Pölhölästä. Toisella kädellä annetaan porkkanaa taimikon hoitamisesta ja toisella kädellä keppiä mikäli taimikon perustaminen ei onnistu. Paljonkohan on maksanut ja jatkossa maksaa tämän tarinan käsikirjoitus ja seuranta? Miksi ei vain anneta markkinatalouden toimia?

    Metsä, sijoitusasunto tai pörssiosake ei maksa veroa, sen tekee aina ihminen. Eikö paras ratkaisu olisi vain alentaa pääomatuloveroa, jolloin metsän (kuin myös muun sijoittamisen) kiinnostavuus ja selkeys parantuisi? Poistettaisiin samalla Kemerat ja metsävähennykset.

    A.Jalkanen 8.8.2017, 16:40

    Ministeriöhän jäisi ihan toimettomaksi, jos ei olisi enää tarvetta tehtailla tukia ja huojennuksia. No, sittenpä voisi siirtää porukkaa kansainvälisiin tehtäviin jossa väkeä kipeästi tarvittaisiinkin. 🙂

    Makarov 8.8.2017, 17:40

    Sehän se estää rehevänalueen heinittymistä kun ei puota runkolukua heti liian alas. Vaan välientää lisää kun taimiainesta alkaa ilmaantua. Haapoja en missään nimessä jätä. Niitä kun yrittää poistaa niin taimia tahtoo tuhoutua valtavia määriä.

    Suojuspuuhakkuuta käytettäessä voidaan pyrkiä tasasiin taimikoihin kun viimesessä hakkuussa poistetaan kaikki suuret puut. Eli ei sen välttämättä tarvitse olla mikään jk menetelmä vaan ihan normaalia metsähoitoa.

    Reima Ranta 9.8.2017, 10:39

    Gla nyt epätoivoiseksi on heittäytynyt. Luontainen uudistuminen voi sinusta kestää jopa 3000 vuotta, eikä sitä saisi edes kommentoida. Älä nyt pilaa uskottavuuttasi kokonaan.

    Riski tulee Gla siitä, että sijoittaa jotakin. Jos ei sijoita mitään, niin ei ole tietenkään riskiäkään. Kuusikin on aika herkkä ongelmille, joten riskitön vaihtoehto se ei ole ja jalostukseenkin on syytä mm. em. vuoksi syytä suhtautua varauksella. Putkeen ei ole mennyt aiemminkaan metsänuudistamisen investointikouhotukset. Saas nähdä kuinka kuusen kanssa käy.

    Minulle metsämaa ei ole maksanut mitään. Aina on tullut vielä vaivanpalkkaa, kun sitä on ottanut vastaan. Jos metsätalous olisi näyttäytynyt niin huonona sijoitusmuotona kuin mitä metsän istutusinvestointi on (toki pääosin helposti hoidettavilla mäntymaillani), en olisi ostanut aariakaan. Siitähän olisi seurannut nälkäkuolema tai konkurssi.

    Kävelin juuri eilen illalla hillareissulla täällä Pohjoisessa Suomessa 15 ha:n uudistusalaa. Hakattiin siemenpuuhakkuu. Jätettiin siemenpuiksi hyvänlaatuiset kuiturungot (jotka olisivat olleet hakkuussa arvottomia) Kävi vähän huono tuuri ja myrsky kaatoi heti niistä osan, sen jälkeen ei ole kaatunut ainoatakaan. Sain ne kuitenkin myytyä, kun määrä oli kohtuullinen. Maata ei edes muokattu ja silti alueella on nyt todella taaja männyntaimikko. Myrskyn kaatamissa aukkopaikoissa vain tasaisempi. Vain muutama pienialainen kohta oli vielä aukkoinen. Nyt kuiturungot ovat kaikki vähintään yhden tukin tukkirunkoja ja kovassa kasvussa. Aikaa on kulunut alle 10 vuotta. Nyt siemenpuut tulisi taimikon vuoksi kiireesti poistaa. Taimet ovat nyt jo puiden läheisyydessä selvästi pienempiä.  Toisaalta sääli kun siemenpuut ovat kovassa kasvussa. Harmitti, kun ei tullut kairaa mukaan, että olisi voinut todeta siemenpuiden kasvukäyttäytymisen. Täytyy keksiä nyt alueelta joku hakkuu, jonka yhteydessä siemenpuut poistetaan.

    Viereisen alueen olin aiemmin uudistanut äestäen ja kylväen kohdat, jotka olivat yli 50 m metsän reunasta. Mitään eroa ei huomaa tässä isommassa taimikossa kylvän ja luontaisen välillä. Taimia on vähintään viisinkertainen määrä tarpeeseen nähden.

     

    Timppa 9.8.2017, 10:55

    Eikos RR kyse ollut kuusen uudistamisesta luontaisesti.  Ei männyn.  Sehän onnistuu joskus aivan erinomaisesti.  Ei kuitenkaan läheskään aina.  Meikäläisellä on esimerkkejä onnistumisista ja epäonnistumisista.  Joskus on jouduttu parantamaan tulosta kuokkimalla.  Sekin on kohtuullisen isotöistä.  Meidän toimintaperiaatteena on mahdollisimman tehokas uudistaminen.   Joskus varmasti panostetaan liikaa.  Toisaalta säästetään erilaisissa täydennyksissä ja metsä lähtee kasvuun heti, mikä tietysti tuottaa jatkossa tuloa aiemmin ja usein vähentää myös perkaustarvetta.

    MaalaisSeppo 9.8.2017, 12:59

    Sijoittamattomuuskin on riski. Esim omt-maapohjan jättäminen mahona makaamaan suhteessa istuttamiseen.

    Munaton ja rahaton mies elänee vähäriskisesti.

    Puuki 9.8.2017, 13:00

    Suojuspuilla uudistaminen vaatii jo osittain valmiin taimikon pelkän kuusikon alla. Siitä on paljon esimerkkejä olemassa ; käytännön kohteita ja kirjallisuudessakin yleisesti. Perinteisesti suiojuspuuhakkuita on tehty kaksivaiheisena. Kuuset ei pysy pystyssäkään, jos yhdellä kertaa yritetään harventaa sopivan harvaksi. Opiskeluaikoina käytiin tutustumassa muutamaan kuusen suojuspuukohteeseen, joissa lähes kakki kuuset oli nurin.

     

     

    Jätkä 9.8.2017, 14:43

    Aukoksi hakatulla metsämaalla ei ole juurikaan arvoa. Jos sen uudistuminen luontaisesti kestää kauan, tai ei onnistu kunnolla mitenkään, niin mitä sitten?

    Asia olisi ja oli täysin toinen silloin, kun olimme pinta-alaverotuksessa, jolloin aukkoa sai maksaa ”Kuin kuollutta lehmää” verojen muodossa.

    Jos tappioksi lasketaan raha, jota ei ole käytetty, tai jota ei ole edes ollut, niin voihan silläkin yöunensa menettää.

    Kuitenkaan edes kuusikuitua ei kannata viljelemällä kasvattaa, jos vain on jokin muu sijoituskeino, mihin rahansa voi sijoittaa – aina paremmin.

    Timppa 9.8.2017, 17:01

    Tuli juuri motolista 1900-luvun alussa kasvuun lähteneestä kuusikosta (seassa 18 % mäntyä ja 5 % vähäarvoista lehtipuuta)  Kuusien keskitilavuus vain 413 litraa, mutta mäntyjen 932 litraa.  Kuutioita vähän yli 400 hehtaarilla ja myyntitulo yli 20000 hehtaarilta.  Lahokuusta 1,1 % kuusimäärästä.  Mielellään tuollaisia myy.

    Tuon ajan metsäthän ovat syntyneet entisille kaskimaille koivikkojen alle.   Aikanaan harvennettu liian vähän.  Siksi kuuset keskimäärin aika pieniä.

    Johtopäätöksiä.  Tuollaista metsän luontainen synnyttäminen edellyttää koivunkasvatusvaihetta, joka kestää useita kymmeniä vuosia.   Jotta otsikon lähtökohta olisi oikea, pitäisi luonnonvaihtoehdossa havupuun kasvatuslisäaika olla 10 vuoden asemasta välillä 40-60 vuotta ja tulopuolelle siihen mennessä hakattu koivikko.   Iteroikaapa viisaat se, miltä tilanne näyttää, kun vielä otetaan huomioon, että istutustaimet kasvavat nopeammin.  Siis istutustaimilla ja oikea-aikailla perkauksilla ja harvennuksilla havupuun kiertoaika jopa puolittuu luomuvaihtoehtoon verrattuna.

    Jätkä 9.8.2017, 17:48

    Vaikka istutusvaihtoehto kasvaisi kuinka hyvin ja nopeasti ja sen saisi myytyä kuusikuituna ihan käypään hintaan, niin mitä se hyvii, kun puuntuottaminen on maksanut enemmän kuin siitä saa rahaa.

    On se vaikeaa joillekkin tuo käsittäminen.

    Vasta tukkina alkaa tulla jonkinlainen voitto työstä ja sijoituksesta.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 363)
1 2 3 … 7 8 9 … 35 36 37