› Keskustelut › Metsänhoito › Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 363)
1 2 3 … 6 7 8 … 35 36 37

  • Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

    Lähetetty: 5.8.2017, 09:09

    Laskuharjoitus (matematiikasta kiinnostuneille) ku-istutuksesta MT-kankaalle.

    2 vaihtoehtoa :   1. istutetaan jalostettuja ku-taimia laikkumätästettyyn maahan 1800   kpl/ha

    2. taimikko syntyy luontaisesti laikutettuun maahan

    Oletukset :      Molemmat uudistusketjut vaatii varhaishoidon+ taimikonhoidon , 2.  vaihtoehto 5 v. ja 7 v. myöhemmin kuin 1.vaihtoehto    Laikkumätästys maksaa 400 €/ha, laikutus 100 €/ha                                      Taimet+istutus maksaa 0,40 € kpl                                                                          Jalostettujen taimien kasvu on 20 % nopeampaa kuin luontaisten taimien   Molemmat ve:t tuottaa norm. vakiintuneen taimikon                                      Kiertoajan (70 v.) keskikasvu luontaisilla taimilla on 5 m³/ha/a                    Korko on 3 %                                                                                                                 Kantohinnat pysyy samalla tasolla koko kiertoajan

    Kumpi vaihtoehto tuottaa paremman taloudellisen tuloksen  ja mikä           tulosten ero on (prosentteina paremman ve:n tulos huonommasta)

     

     

    Tekijä
    Puuki
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Näätä 8.8.2017, 08:03

    Reima Ranta: ”Minä en halua ottaa sellaista riskiä, että investoisin paljaaseen maahan 1000-1500 e/ha. Lyhyellä aikavälillä 10 – 20 vuotta tappio on käytännössä varma pienelläkin korolla. Näin markkinat asian tulkitsevat.”

    Tekemällä tuon suuruinen alkuinvestointi, lyö samalla vetoa joko puunhinnan (kuitupuu) merkittävästä noususta tai markkinoilla tapahtuvasta muutoksesta taimikoiden hinnan arvostuksessa. Jokainen voi sitten itse pohtia todennäköisyyksiä, kannattaako vedonlyöntiin ryhtyä.

    Puuki 8.8.2017, 08:37

    Näätä:    ”

    Puuki: ”Kun istutusvaihtoehdon päätehakkuu tehdään v. 58 , niin jää 12 vuotta kasvattaa uusi taimikko, jonka arvo on v.70 n. 2 x ( maapohjan arvo+uudistuskulut) . (Samalla loput istutusalueen päätehakkuun tulosta kasvaa korkoa. ) Kun lopputulema diskontataan nykyhetkeen, niin uuden taimikon arvon lisääntyminen (12 vuodessa) nostaa nykyarvoa n. 140 € .”

    Vuonna 58 perustetun taimikon arvo vuonna 70 on 12 vuotiaan taimikon jälleenmyyntiarvo. Vastaavasti vaihtoehdossa 2 jälleenmyyntiarvo on maanarvon markkinahinta. Näin saat vertailtua kahta vaihtoehtoa, jos haluat lopettaa vertailun tiettyyn vuoteen.

    Jos aiot erikseen laskea korkoa vuoden 58 syntyneen päätehakkuun ja taimikon perustamisesta syntyvälle erotukselle, pitää sinun vastaavasti laskea korkoa vaihtoehdossa 2 vuonna 0 säästyneille istutuskustannuksille   ”

     

    Et nyt ymmärtänyt tuota selostusta taimikon nykyarvosta : 12 vuotiaan taimikon arvo vähennettynä paljaan maan arvolla (pl istutuskulujen vaikutus) diskontataan nykyhetkeen. Eli laskin juuri sen mitä esität itsekin tehtäväksi.

    2 vaihtoehdon säästyneitä istustuskuluja ei mielestäni kuulu ottaa mukaan ; niitä rahojahan ei välttämättä ole olemassakaan toisin kuin ne aikaisemmin tulevat päätehakkuutulot, jotka  kuuluvat 70 vuoden kiertoajan tuloihin.

    Makarov 8.8.2017, 09:10

    Jos luontaista uudistamista meinaa rehevillämailla käyttää niin se on aloitettava vähintää 10 vuotta ennen varsinaista päätehakkuuta. Mieluumin vaikka 20 vuotta ennen. Väljennetään metsää johonkin 350 kpl/ha. Tämän jälkeenkin voidaan vielä tehdä väljennys mikäli tarvetta on. Tarvitttaessa raivataan alusta puhtaaksi mikäli on kovin ryöneinen. Tämäkin edistää taimettumista mikäli tavoite on kasvattaa kuusta. Parhaat tulokset saa  koivu-kuusi-mänty sekametsissä. Toki kuusta puhtaitten koivikoidenkin alle tuppaa tulemaan. Luontainen uudistaminen vaatii korkeaa ammattitaitoa onnistuakseen.

    A.Jalkanen 8.8.2017, 09:32

    ’Makarovin menetelmä’ on juurikin se ohjeistus, jota jk-kasvattajatkin käsittääkseni käyttävät: sopiva väljyys ja puulajisekoitus. Lisäksi maanpinnan rikkoutuminen kesähakkuissa edistää taimettumista. Tarvittaessa raivaus, jota jk-menetelmässä kyllä ei yleensä tehdä, mutta ehkä kannattaisi!

    Pälkähti muuten tuossa mieleen, että hiilinielujen ja biotalouden näkökulmasta yhteiskunnan ehkä kannattaisi hieman tukea metsän tuottavana säilyttämistä, jotta tärkein resurssimme ei hupene. Sahatavara on kuulemma Suomen neljänneksi tärkein vientituote. Ainakin kannattaisi tukea taimikonhoitoa kemeran verran ja lisäksi aiempaa enemmän monimuotoisuuden lisäämistä. Jalostetun siemenalkuperän käytöstä muuten hyötyvät kaikki, myös ne metsänuudistajat, jotka eivät itse siihen investoi. Metsänviljelyinvestointi ei ehkä ole hirmuisen kannattava, mutta sillä ostaa itselleen huolettomuutta: lakisääteinen uudistamisen turvaaminen on hoidettu ja huolehdittu metsälön arvon säilymisestä.

    Gla 8.8.2017, 10:19

    AJ: ”Ainakin kannattaisi tukea taimikonhoitoa kemeran verran ja lisäksi aiempaa enemmän monimuotoisuuden lisäämistä.”

    Tuohan on sama kuin julistettaisiin metsätalous kannattamattomaksi toimialaksi. Ruotsissa, jossa  on otettu tavoitteeksi puumäärän kasvattaminen, on näkemys tuen tarpeesta päinvastainen.

    Monimuotoisuutta ja samalla myös tehostamista voisi edistää kyllä hirvieläinten vähentämisellä.

    Näätä 8.8.2017, 10:26

    Puuki, lähinnä olen eri mieltä siitä, että 12-vuotiaan taimikon jälleenmyyntihinta olisi 2 x ( maapohjan arvo+uudistuskulut). Kasvukeskuksien läheisyydessä Etelä-Suomea tämä voi pitää paikkaansa muttei suurimmassa osassa Suomea.

    Niin, laskelmia ja niiden oletuksia voi tarkastella monella tapaa. Mutta jos vertaat kahta vaihtoehtoa, missä ensimmäisessä on varaa laittaa uudistamiseen rahaa, pitäisi rinnakkaisessa vaihtoehdossa olla sama raha mukana, mikä sijoitetaan toisaalle. Etenkin näin jos lasket aikaisemman päätehakkuun vaihtoehdolle hakkuun ja sen jälkeisen uudistamisen erotukselle tuottoa. Mutta kuten sanoin, laskentatapoja ja näkemyksiä on monenlaisia.

    Näätä 8.8.2017, 10:49

    ”Makarovin menetelmä” on yksi järkevä vaihtoehto. Siinä toki tasapainoillaan jäävän puuston arvon ja välittömien hakkuutulojen menetyksellä. Jos lähtötilanteessa olemassa olevassa metsässä on niin sanottua vähempiarvoista puuta, sitä voi käyttää suojuspuustona. Laitoin aiemmin lukijoiden kuvat -osioon kuvan, missä harvan sekametsän alle on syntynyt erittäin tiheä alikasvos rehevällä kasvupohjalla. Alun perin pystyyn on jätetty kuusta, mäntyä, koivua, haapaa, raitaa, leppää, pihlajaa…Suojuspuustona kelpaa ne puut, joista ei hakkuussa saisi hyvää hintaa. Siemenpuiksi riittää tällöin huomattavasti pienempikin määrä kuin Makarovin mainitsema 350 kpl/ha.

    Rehevällä pohjalla pyrkii harvaksi hakatun siemen- ja suojuspuuston alle kertyä heinikkoa ja muuta alikasvustoa haittaavaa kasvustoa hakkuutähteiden ravinteiden ja valon seurauksena. Kun aikaa kuluu ja suojuspuusto kasvaa ja peittää aukkoisuutta, taimet alkavat syrjäyttää heinikkoa.

    Kuten Makarov sanoi, luontainen uudistaminen vaatii korkeaa ammattitaitoa, mutta lisäksi kärsivällisyyttä ja aikaa. Jos taimikon perustamisen istuttamalla menevät kustannukset antavat tappiollisen kiertoajan, on minulla ainakin aikaa odottaa.

    Näätä 8.8.2017, 10:57

    Gla: ”Tuohan on sama kuin julistettaisiin metsätalous kannattamattomaksi toimialaksi”

    Kyllähän nykyään jo monissa uusimmissa metsänomistamista käsittelevässä kirjassa uskalletaan myöntää, että pohjoisessa yli 2 % laskentakoroilla taimien istuttaminen on kannattamatonta. Metsätalous sinällään ei ole kannattamatonta, ainoastaan puun maksimimäärän tuottaminen mahdollisimman nopealla kiertoajalla. Hiljattain tehty lakimuutos antoi myös parempia edellytyksiä kannattavaan metsätalouteen. Vielä pitäisi päästä kokonaan pois metsän uudistamisen aikatauluista. Itsellä ei riitä ymmärrystä siihen, että miksi valtion pitää holhota metsänomistamista. Eihän asuntosijoittajaakaan pakoteta vuokraamaan asuntoa, hän saa pitää sitä tyhjillään vaikka koko eliniän.

    Timppa 8.8.2017, 11:50

    ”.Yleisesti ottaen luontaista uudistamista vastustavat ovat pistäneet metsän nurin ja käyvät siellä 2-3 vuoden päästä ihmettelemässä kun peitteistä taimikkoa ei näy. Tämän jälkeen on muodostettu vahva käsitys, että luontainen uudistaminen ei toimi ja sitä mantraa jaksetaan toistella”

    Tiedä sitten mikä on ”mantraa” ja mikä ei.  Ainakin meikäläisen kriittiset  käsitykset perustuvat lukuisissa taimikoissa tekemiin perkauksiini, mistä kyllä saa hyvän kuvan millaista uudistumista siellä luonnossa tapahtuu.  Jos jollakin onnistuu, niin hyvä tietenkin hänelle, mutta onnistumisien yleisyys ratkaisee kuten Gla tuolla edellä totesi.

    A.Jalkanen 8.8.2017, 12:09

    ”Monimuotoisuutta ja samalla myös tehostamista voisi edistää kyllä hirvieläinten vähentämisellä.” Olen tästä erittäin vahvasti samaa mieltä. Hirvikannan alentaminen on varmaan ylivoimaisesti kustannustehokkain yksittäinen toimi, minkä valtiovalta voi tehdä puun kasvun ja monimuotoisuuden hyväksi. Metsänomistajille ei tarvitse maksaa tuosta mitään! Kemeroista vielä sen verran että mielestäni summat ovat siellä niin pieniä, että niillä on vain pieni ohjausvaikutus. Paras kemeran työmuoto olisi ollut juurikäävän torjunta, mutta ei taimikon varhaishoitokaan huono ole, eikä tuhkalannoitus.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 363)
1 2 3 … 6 7 8 … 35 36 37