› Keskustelut › Metsänhoito › Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 363)
1 2 3 4 5 6 … 35 36 37

  • Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

    Lähetetty: 5.8.2017, 09:09

    Laskuharjoitus (matematiikasta kiinnostuneille) ku-istutuksesta MT-kankaalle.

    2 vaihtoehtoa :   1. istutetaan jalostettuja ku-taimia laikkumätästettyyn maahan 1800   kpl/ha

    2. taimikko syntyy luontaisesti laikutettuun maahan

    Oletukset :      Molemmat uudistusketjut vaatii varhaishoidon+ taimikonhoidon , 2.  vaihtoehto 5 v. ja 7 v. myöhemmin kuin 1.vaihtoehto    Laikkumätästys maksaa 400 €/ha, laikutus 100 €/ha                                      Taimet+istutus maksaa 0,40 € kpl                                                                          Jalostettujen taimien kasvu on 20 % nopeampaa kuin luontaisten taimien   Molemmat ve:t tuottaa norm. vakiintuneen taimikon                                      Kiertoajan (70 v.) keskikasvu luontaisilla taimilla on 5 m³/ha/a                    Korko on 3 %                                                                                                                 Kantohinnat pysyy samalla tasolla koko kiertoajan

    Kumpi vaihtoehto tuottaa paremman taloudellisen tuloksen  ja mikä           tulosten ero on (prosentteina paremman ve:n tulos huonommasta)

     

     

    Tekijä
    Puuki
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 6.8.2017, 20:11

    Kyllä se tosiaan sitten aika huonolla hollilla pitää olla, itellä ainoastaan avovesistö välissä tai yli sata kilometriä siirtomatkaa alkaa toppuuttelemaan poltipuusouvia.

    Puuki 7.8.2017, 06:49

    Esimerkin kasvatusvaihtoehtojen lopputuloksesta selviää myös nykyarvolaskennan eräs virhemahdollisuus. Kun todellisuuden metsätaloudessa  tehdään erilaisia ratkaisuja hakkuuajankohdan valinnassa, niin jatkuvana sarjana laskettava tulojen ja menojen erotus voi muuttua :   Istutusvaihtoehdossa päästään päätehakkuulle 12 v. aiemmin kuin luont.uudistusta käytettäessä. Seuraavassa puusukupolvessa vastaava  tilanne olisi se, että päätehakkuun voisi tehdä jo 24 v. aiemmin kuin luont. uudistuksen kohteessa, jne.

    Eli lyhenevä kiertoaika lisää jatkuvasti tuloja verrattuna samana (70v.) pysyvään.

     

    A.Jalkanen 7.8.2017, 07:20

    Juuri niin: istutusvaihtoehdossa säästyy aikaa molemmissa päissä. Taimet lähtevät alkuun nopeammin ja kasvavat nopeammin päätehakkuukypsäksi metsäksi.

    Jätkä 7.8.2017, 07:43

    Se vaan, että ei ole järkevää viljellä ja kasvattaa vain kuusikuitua.

    Viljelytiheydessä kasvanut kuusikko kannattaisi harventaa ensiharvennusvaiheessa ennenkuin kasvu elkaa heikkenemään. Kantorahatulot riittävät lähes peittämään uudistuskulut.

    Sen jälkeen tapahtuu arvokasvu, joka tapahtuu ilman uutta viljelykustannusta. Kakkosharvennuksella puupääoma lasketaan puoleen, mutta raju kasvu oikeassa tiheydessä tuottaa pelkkää tukkipuuta päätehakkuuseen.

    Rostopin käyttö kannoilla auttaa uudenkin sukupolven terveenä kehittymisessä. Minusta kuusen lyhytkiertokasvatuksessa ei ole järkeä, jos ainoa saantipuolella oleva tulo on, että saa viljelykustannukset takaisin uudistushakkuusta.

    Puuki 7.8.2017, 08:56

    Oikeastaan olen sitä mieltä, että metsänkasvatuksen nykyarvolaskenta pitäisi muuttaa vastaamaan lähemmäs todellista tilannetta. Eli laskea nykyarvot sen tilanteen mukaan, kun  päätehakkuupuustoa on yhtä paljon kaikissa vaihtoehdoissa.

    Lisäys : nykyarvojen eron muutos (nykyiseen tapaan laskea nykyarvoja) riippuu siitä, kuinka paljon on mahdollista saada korkotuottoa aiemmin päätehakatun puun kantohinnalle.

    MJO 7.8.2017, 13:06

    Kun olet itse päätynyt väärään lopputulokseen, esitä laskelma.

    15 vuoden kuluttua todetaan, ettei luontaista taimikkoa syntynytkään . Raivataan pajukko ja heinikko pois ja palataan alkuun vaihtoehto 1een. Lisäksi tuli helvetinmonen heinän- ja vesakontorjunta.

    Metsuri motokuski 7.8.2017, 14:15

    Voihan noita laskea jos muutakaan ei ole mutta ainakaan täällä Keski-Suomessa luontainen kuusikko ei onnistu kuin koivikon alle. Tulos on kuten MJO kirjoitti.

    Kannattaa varmaan keksiä sellainen vertailulaskelma, joka voisi toteutua. Noilla vaihtoehdoilla se ei toteudu ainakaan meillä päin.

    Näätä 7.8.2017, 14:31

    Puuki, eräs herra Faustmann pohti asiaa tasaikäisen metsän osalta jo 1800-luvun puolivälissä. Yhden metsän kiertoaikamalli ei ota huomioon tulevien metsäsukupolvien kiertoaikoja sekä maahan myöhemmin sitoutuneen pääoman vaihtoehtoiskustannuksia. Optimaalinen kiertoaika on Faustmannin mallin mukaan riippuvainen laskentakorosta, puun hintatasosta sekä alkuinvestoinnista.

    Yhden kiertoajan malli kuitenkin toimii varsin hyvin, koska tulevien metsäsukupolvien tulot ja menot ovat niin kaukana, että hyvin harvassa tilanteessa ne muuttaisivat lopputulosta, riippuen toki laskentakorosta.

     

    Näätä 7.8.2017, 14:35

    MJO: ”15 vuoden kuluttua todetaan, ettei luontaista taimikkoa syntynytkään . Raivataan pajukko ja heinikko pois ja palataan alkuun vaihtoehto 1een”

    Tai sitten todetaan, että istutettu taimikko onkin vaurioitunut.

    Suhteellisen skeptisiä palstalla ollaan luontaisen uudistamisen voimaan. Usein myös vedotaan omakohtaiseen kokemukseen, kun uudistaminen on epäonnistunut. Entä jos ongelma onkin siinä, että ei tiedetä mitä tehdään?

    Puuki 7.8.2017, 15:02

    ” Kannattaa varmaan keksiä sellainen vertailulaskelma, joka voisi toteutua. Noilla vaihtoehdoilla se ei toteudu ainakaan meillä päin.”

    Jos luet koko ketjun,niin selviää että  luont.uud.toinenkin mahdollinen tapa on mukana. Suojuspuuhakkuulla voi onnistua alkuperäinenkin ainakin jo keskisen Suomen pohjoispuolella.

    Näätä:

    Muistan kyllä Faustmanin kaavan periaatteen kuinka myöhempien kiertoaikojen tulot ja menot vaikuttaa kokoajan vähemmän. Tässä oli kyseessä yksi kiertoaika (70v.) ja sen tuoton laskeminen kahdella eri kasvatusketjulla. Jätetään seuraava kiertoaika pois laskelmasta, se käy.

    Kun istutusvaihtoehdon päätehakkuu tehdään v. 58 , niin jää 12 vuotta kasvattaa uusi taimikko, jonka arvo on v.70 n. 2 x ( maapohjan arvo+uudistuskulut) . (Samalla loput istutusalueen päätehakkuun tulosta kasvaa korkoa. ) Kun lopputulema diskontataan nykyhetkeen, niin uuden taimikon arvon lisääntyminen (12 vuodessa) nostaa nykyarvoa n. 140 € .

     

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 363)
1 2 3 4 5 6 … 35 36 37