Keskustelut Metsänhoito Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 363)
  • Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

    Laskuharjoitus (matematiikasta kiinnostuneille) ku-istutuksesta MT-kankaalle.

    2 vaihtoehtoa :   1. istutetaan jalostettuja ku-taimia laikkumätästettyyn maahan 1800   kpl/ha

    2. taimikko syntyy luontaisesti laikutettuun maahan

    Oletukset :      Molemmat uudistusketjut vaatii varhaishoidon+ taimikonhoidon , 2.  vaihtoehto 5 v. ja 7 v. myöhemmin kuin 1.vaihtoehto    Laikkumätästys maksaa 400 €/ha, laikutus 100 €/ha                                      Taimet+istutus maksaa 0,40 € kpl                                                                          Jalostettujen taimien kasvu on 20 % nopeampaa kuin luontaisten taimien   Molemmat ve:t tuottaa norm. vakiintuneen taimikon                                      Kiertoajan (70 v.) keskikasvu luontaisilla taimilla on 5 m³/ha/a                    Korko on 3 %                                                                                                                 Kantohinnat pysyy samalla tasolla koko kiertoajan

    Kumpi vaihtoehto tuottaa paremman taloudellisen tuloksen  ja mikä           tulosten ero on (prosentteina paremman ve:n tulos huonommasta)

     

     

  • jees h-valta

    Mitä nyt olen seurannut yksivuotiaiden rauduskoivujen lähtöä kevään istutuksilla en enää hieksen kaas mistään puska-asennosta alkaisi. Rauduksen 1-v.taimet halpoja ja muokkausmättääseen laitettuna ampaisevat paljon nopeammin päätehakkuuseen. Jopa tukillakin jo höystettynä.

    Tolopainen

    Kyllä ne hirvet kuitenkin syö, eikä saa edes saunavastoja.

    Visakallo

    On totta, että  istuttaeassa vain 10-15 cm kesäkoivut kasvavat todella hyvin. Kevään 2015, eli nyt kolme kasvukautta kasvaneet ovat jo 2-3 metriä pitkiä ja tyveltään 2-3 cm paksuja. Tästä eteenpäin pitutta tuleekin jo yli metri vuodessa.

    Näätä

    pikkutukki: ”Mites on ?  lähes kypsän mäntymetsän alla kasvaa koivuja (0-4 m) , pystyykö alikasvoskoivuja käyttämään ? Kaikki männyt pois ja sitten nopea koivusato kuituna (korostan tässä juuri nopeutta) , vasta sitten perinteinen uudistus . Entä jos jättäisi mäntysuojuspuita parisataa kpl , saisi hyvin kantokyvyn hyväksikäytettyä . Vai normi päätehakkuu ?”

    Sinällään kannattavuuteen ei suoraan voi antaa vastausta kun ei tiedä kasvupaikkaa, lämpösumma-aluetta yms. Jos metsään on kertynyt alikasvosta tiheästi, se kertoo sen että maaperä taimettuu hyvin itsestään. Vaikka koivuja vaurioituukin hakkuussa, aivan varmasti tilalle syntyy luontaisesti taimea etenkin kun hakkuuaukko tässä tapauksessa on niin pieni, jolloin reunametsä hoitaa siementämisen.

    Minä ottaisin kaikki männyt pois, jos jätät harvaan mäntyjä, keräilet niitä helposti tuulenkaatoina maasta lähivuosina.

     

    pikkutukki: ”Uskoisin . että tulos olisi oikein hyvä taloudellisesti  koivun hakkuuseen asti , sitten vähän harmittaisi alkaa nollasta kun vaihtoehtona olisi enskattu havumetsä . Entäpä onnistuisiko tämä ylipäätään ?”

    Lyhyt vastaus; onnistuu. Jos hyvin käy, sinulla on alkanut koivun alle nousemaan kuusi- ja koivualikasvosta, mitä voit sitten hyödyntää jatkossa. Riippuu myös paljon reunametsän puulajista ja maaperästä. Saatat saada aikaiseksi nätin sekametsän, jolloin ratkaisu onkin koivujen ottaminen pois ja sekametsän kasvattamisen jatkaminen.

    Tolopainen

    Minulla on juuri tuollainen tilanne, että hakkuukypsän männikön alla on kymmenen metrin mittaista pidempää koivikkoa. En laske sille mitään arvoa, kaadan hankintana ne pois ja myyn 30€ kiinto verottomana.

    Puuki

    Siinä hieskivikon kasvatuksessa saattaa kangasmaalla olla hankaluutena metsälaki, jonka mukaan kangasmaalla hyväksyttiin  ainakin aikaisemmin  kasvatuskelpoiseksi max 20 % hiestä. Vaikka siemensyntyisen hieskoivunkin kasvatus voi olla hyvä vaihtoehto taloudellisesti ja maanhoidon kannaltakin jossain tapauksessa. Kuusikolle sopivilla pohjilla parempi kuin karummilla männylle sopivilla luontaista havupuun uudistumista ajatellen. Raudus tietysti sopivampi reheville maisemille, mutta aina ei ole sopivia siemenpuita lähistöllä.

    Tolopainen

    Ei mitään ongelmaa, kukaan ei käy puulajeja tutkimassa, jos ei tee Kemera-papereita ja joudu tarkistukseen. Hiekset on muutenkin merkitty rauduskoivuiksi metsäsuunnitelmissa, ainakin minun metsissä.

    Puuki

    Se olisikin parempi suuntaus että ei liiaksi syynätä, koska puuta on kasvamassa yllinkyllin muutenkin. Ja hieskoivukin  saattaa olla esim. polttopuun myyjälle paras ja tuottavin vaihtoehto.

    Silloin kun oli vielä pakollinen mh-maksu käytössä, siitä vapautumiseen tehtiin tarkastuksia ja jos havupuita ei löytynyt suhteessa tarpeeksi, piti täydennysistuttaa mäntyjä.

    pikkutukki

    Tämä koivuasia on itsellenikin sellainen , että saisi hyvältä hollilta polttopuuaineksia .

    Jätkä

    Huonolta hollilta ei ole oikein järkevää kerätäkään polttopuita. Hintaa saattaa tulla liikaa, vaikka itse tekee koko homman.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 363)