› Keskustelut › Metsänhoito › Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 363)
1 2 3 … 34 35 36 37

  • Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

    Lähetetty: 5.8.2017, 09:09

    Laskuharjoitus (matematiikasta kiinnostuneille) ku-istutuksesta MT-kankaalle.

    2 vaihtoehtoa :   1. istutetaan jalostettuja ku-taimia laikkumätästettyyn maahan 1800   kpl/ha

    2. taimikko syntyy luontaisesti laikutettuun maahan

    Oletukset :      Molemmat uudistusketjut vaatii varhaishoidon+ taimikonhoidon , 2.  vaihtoehto 5 v. ja 7 v. myöhemmin kuin 1.vaihtoehto    Laikkumätästys maksaa 400 €/ha, laikutus 100 €/ha                                      Taimet+istutus maksaa 0,40 € kpl                                                                          Jalostettujen taimien kasvu on 20 % nopeampaa kuin luontaisten taimien   Molemmat ve:t tuottaa norm. vakiintuneen taimikon                                      Kiertoajan (70 v.) keskikasvu luontaisilla taimilla on 5 m³/ha/a                    Korko on 3 %                                                                                                                 Kantohinnat pysyy samalla tasolla koko kiertoajan

    Kumpi vaihtoehto tuottaa paremman taloudellisen tuloksen  ja mikä           tulosten ero on (prosentteina paremman ve:n tulos huonommasta)

     

     

    Tekijä
    Puuki
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Planter 31.8.2017, 16:53

    ”Näätä laskeskelee yhden kuvion tuottoa tietämättä edes maapohjasta mitään. Asettelee teesejä lonkalta.”

    En tiedä miten lonkalta teesejä asetellaan, mutta kyllä talven pimeinä iltoina voi vähän kokeilla miten hyvin teoria ja käytäntö kohtaavat…vai kohtaavatko.

    Pelkällä teorialla ei taatusti pärjää, kyllä täytyy muutama uudistusala saattaa taimikonharvennusvaiheeseen. Hikoilla, kompastella metsässä ja tähyillä relaskoopin läpi. Sitten voi kokeilla laskentatyökaluja ja ihmetellä onko niistä mihinkään, pystyykö niillä luotettavasti mallintamaan metsänkasvatusta. Sama pätee muuhunkin suunnittelutyöhön, pitää olla kokemusta ja kyky arvioida onko saatu laskentatulos mahdollinen.

    Linkin ”Paavo” näkyy kovasti laskeskelevan.

    http://www.puuntuottaja.com/tag/istutus/

    Gla 1.9.2017, 03:15

    Näätä: ”Gla, en pääse oikein perille nyt tarkoitusperistäsi. Ensin kannatat laskentakoron pienentämistä, mutta nyt ymmärsin sinun olen sitä mieltä, että toimenpiteet tulee valita tuottotavoitteen mukaan.”

    En kannata laskentakoron pienentämistä. Tarkoitin, että kiinnostavaa on arvioida sitä, miten toimenpiteet todennäköisesti onnistuu. Jos tavoittelee kovaa tuottoa, alemmalla korolla valittu menetelmä saattaa silti tuottaa paremman lopputuloksen. Ihan tuttu juttu sijoitusmaailmasta, jossa tuotto-odotus ja riski kulkee käsi kädessä.

    Näätä: ”Gla, niitä taulukoita käytetään mm. summa-arvomenetelmässä.”

    Näin on, mutta mihin summa-arvomenetelmää voi oikeasti käyttää? Ilmeisesti lunastus- yms. tapauksissa se on yleisesti todettu riittävän oikeudenmukaiseksi menetelmäksi, kun maanomistaja ei voi itse määritellä korkoa. Alkaisi muuten nollakorolla toimivia metsänomistajia ilmaantua kuin sieniä sateella.

    Itse tilaa ostaessani en summa-arvomenetelmää käytä. Puustoarviossa sitä käytetään ilman, että kerrotaan korkoa. Huikea juttu, jos joku tuon perusteella osaa päätellä metsän arvon. Tai sitten en ymmärrä jotain oleellista juttua.

    A.Jalkanen 1.9.2017, 09:57

    Korkoja mietittäessä kannattaa muistaa, että mallilaskelman eli metsäsimulaattorin antama ennuste on keskiarvo tähän mennessä saaduista kasvutuloksista. Yksittäistapauksessa eli omassa metsikössä toteutuva tuleva kehitys voi poiketa tästä keskiarvosta rajustikin suuntaan tai toiseen. Toteutuva tuotto on siis jokaiselle erilainen ja siihen voi itse vaikuttaa paljon, kuten täällä keskustelussa on hyvin tuotu esille.

    Näätä 1.9.2017, 17:16

    Suosittelen kaikkia, jotka pitävät metsää sijoituksena, kirjaamaan tulot ja menot metsälötasolla. Yhteiset hankinnat tulisi jyvittää jollain osuudella kullekin metsälölle. Laskentaan pitää sisällyttää toki kaikki käynnit metsätiloilla. Kun tämän tekee, voi kannattavuutta seurata metsälötasolla. Vaikka menneet eivät ole tae tulevaisuudesta, tarjoaa tämä menetelmä hyvää lähtötietoa metsätalouden kannattavuudesta. Jos tulot ja menot ovat kirjattu vuosille, voidaan laskea toteutunut tuottoprosentti. Metsälön mahdollinen myyntihinta verojen ja kulujen jälkeen pitää huomioida realistisesti.

    Kun tämän laskennan on tehty, näkee suoraan ne metsälöt, joissa on kannattavuusongelma. Jos ei keksi lääkettä, miten ongelma korjataan, kannattaa kannattamattomista metsälöistä luopua.

    Näätä 1.9.2017, 17:34

    En tainnut saada kommentteja Mikko Riipilältä. Olkoonkin tämä ketju siis tässä.

    Kaikille kysymys pohdittavaksi. Mitä luulette, lobbaavatko puun jalostajat ja heidän etujärjestö sen puolesta, että Suomessa riittää paljon ja halvalla puuta heidän käyttöönsä tulevaisuudessa?

    Makarov 1.9.2017, 20:35

    Minä taas suosittelen ennemminkin seuraamaan tuloja ja menoja koko metsikköalalta. Hyvällä rakenteella olevalla metsätilalla menojen osuus vuosittain on siinä 10-15% luokkaa joten käyttökate on kyllä vallanmainio. Minulle metsät on kuin yksi  ja sama yritys. Puita voi verrata vaikkapa työntekijöihin joissa toinen on tehokkampi kuin toinen. Hyväpohjaisilla maillahan ne tuppaa olemaan nuo tehokkaimmat työntekijät.

     

    Näätä 1.9.2017, 21:05

    Makarov: ”Puita voi verrata vaikkapa työntekijöihin joissa toinen on tehokkampi kuin toinen.”

    Hyvä vertaus! Tuottavalle kannattaa maksaa ja laiskakin kannattaa pitää palkkalistoilla, jos sille ei tarvitse paljoa maksaa. Laiskalle ja kallispalkkalaiselle sen sijaan kannattaa antaa potkut.

    oksapuu 1.9.2017, 21:25

    Toistaiseksi on riittänyt kun on seurannut metsätalouden kannattavuutta ihan vain veroilmoituksen tasolla…

    Anton Chigurh 2.9.2017, 00:25

    näätä: …saada kommentteja Mikko Riipilältä…  Ota yhteys sähköpostilla: mikko.riikila@metsalehti.fi, ainakin minulle on tähän asti aina vastannut.

    Minun taloudessani metsätalouden menot ovat luokkaa 10% (metsätalouden) tuloista. Suunta on laskeva, joka johtuu istutusten sadonkorjuusta.

    MaalaisSeppo 2.9.2017, 11:31

    Räknäilin pellonmetsityskuluja. Istutettu 2003 ja terveyslannoitettu 2013. Kulut matkoineen 1445 €/ha. Nettomenot tukien ja verotuksen jälkeen 530 €/ha. Omaa työtä 16 pv/ha. Kuuset nyt n. 7.5 m. Mhy istutti.

    Mielestäni kannattava sijoitus omatoimisuuden ansiosta. Heinäys, lannoitus ja raivaus vieraalla teetettynä veisi homman ehkä miinukselle.

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 363)
1 2 3 … 34 35 36 37