Gla: ”Miksi muuten vedät rajan juuri 4% tavoitteeseen? Lähdetkö tavoittelemaan tuollaista tulosta Enontekiölläkin, vai toteatko halvimmatkin menetelmät liian puuston kasvuun nähden liian kalliiksi?”

Kun Lappiin mennään niin istuttamisella hyvä jos päästään 1 % tuottoihin. Tuon 4 % maagisen rajan nostan keskusteluissa sen takia esille, että markkinoilta löytyy huomattavasti helpommin ja pienemmällä riskillä sijoituskohteita kuin metsä, josta saa vastaavaan tuoton. Itse tavoittelen tätäkin suurempaa tuottoa ja ainakin toistaiseksi näyttää hyvältä.

Gla, en pääse oikein perille nyt tarkoitusperistäsi. Ensin kannatat laskentakoron pienentämistä, mutta nyt ymmärsin sinun olen sitä mieltä, että toimenpiteet tulee valita tuottotavoitteen mukaan. Tätä jälkimmäistä ajatusta olen itse yrittänyt rummuttaa palstalla. Kannattamattomia investointeja ei tule tehdä vaan on löydettävä vaihtoehtoinen ratkaisu. Investoinnin kannattavuus ratkaistaan pitkälti investointihetkellä. Lapissa ja etelässä voi harjoittaa kannattavaa metsäsijoittamista kun sisäistää tämän.

Gla, niitä taulukoita käytetään mm. summa-arvomenetelmässä.

Mikä juttu tämä Pöllön huutelu oikein on. Joku aiemmin palstalla kirjoitti, että se on ollut Reiman entinen nimimerkki. Mitä sitten? Onhan täällä ilmeisesti monella muullakin vaihtunut nimimerkki (Puun takaa vs Visakallo). Yritin haulla etsiä nimimerkin Pöllö kirjoitteluja, en löytänyt.

Näätä laskeskelee yhden kuvion tuottoa tietämättä edes maapohjasta mitään. Asettelee teesejä lonkalta. Jos kehtasit lukea ja ymmärsit mitä kirjoitin….kuvion ehdoilla miten kannattaa uudistaa. Luontainen ei kertakaikkiaan onnistu kaikilla maapohjilla. Lapissakin on reheviä hyviä kasvupaikkoja joissa paksukunttaisuuden takia paras kasvupohja saadaan aika rajullakin äestyksellä. Kuntta ja moreeni sekoittuvat sopivasti ja kasvukausi pitenee merkittävästi. Kasvualustahan ei ole turveeristeen alla kellarissa. Niinku edesmennyt väärtini Lanko-Pekka opetti jätkälle niin mullekki…”siihen veltathun maahan ku tärlhäytät hyvät taimet nijoan se perlkekele kasvaa hyvin…anna ensin painua ja tekkeytyä” Pekka oli legenda jo eläissään. On toiminu.

Jos näätä ymmärtäisit lukemasi ja mietiskelisit et pysyisi teesissäsi. Tottakai luontainen uudistaminen on käytössä aina kun se on mahdollista. Kaikki konstit on käytettävissä ja myös käytössä. Tälläkertaa myös jatkuva kasvatus ihan vaan kokeeksi ja kauniiden rantojen maiseman takia. tuleepahan seki vielä nähtyä. Aika suuri pläntti tulee nyt siemenpuuasentoon ja pikkusen naarmuttelen pintaa kevyellä vehkeellä.

Kasvaa se puu täällä lapissakin kun sitä järkevästi hoidetaan. Ei koskaan tietenkään etelän lehtomaiden tasolle voi kasvussa päästä. Tiedän, en luule, koska hoitelen metsiä molemmissa.

Usko jo näätä että metsänhoito ei ole suoraviivasta geometriaa eikä yhtälöillä ratkaista kuin yhden kuvion tuottoa edes teoriassa. Laskennalla tietenkin saa karkeita suuntaviivoja ettei lyö käsiään kakkaan. Yleispätevää kaikenkattavaa kaavaa sillä ei saa aikaseksi. Excelillä korkokengissä ei ratkaista mitään….kyllä se on jalkatyö

Enontekiöllä olin aikoinaan urakkametsurina ja uusiminen unohtu….siksi siellä ei kasva mitään.

Et koskaan vastaa väitteisiini vaan nakkelet seuraavia tyhmyyksiäsi ja paljasta tietämättömyytesi.

Niin…

Lapin paksukunttaisilla mailla äestys on hempeilyä, aura se olla pitää…            Uusi nimimerkki mutta vanhat jutut 🙂 …

Vaihtoehtona yhteismetsille ovat erilaiset metsärahastot. Esim. UB metsärahastot mainostavat pyrkivänsä 4 % voitonjakoon. Metsärahasto on vaivaton vaihtoehto, mutta Metsäliiton osuussijoitus on vielä vaivattomampi. Siitä on vaikeaa laittaa paremmaksi, jos karttelee riskiä.

Olisin varmasti liittynyt yhteismetsään, jos se olisi muille yhtymän omistajille sopinut. se en niin helppo tapa hoitaa metsäomaisuuttaan ja halutessaan saa kyllä myös tehdä hoitohommia palkkaa vastaan. Se olisi helppo tapa olla metsäomistaja.