Keskustelut Metsänhoito Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 363)
  • Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

    Laskuharjoitus (matematiikasta kiinnostuneille) ku-istutuksesta MT-kankaalle.

    2 vaihtoehtoa :   1. istutetaan jalostettuja ku-taimia laikkumätästettyyn maahan 1800   kpl/ha

    2. taimikko syntyy luontaisesti laikutettuun maahan

    Oletukset :      Molemmat uudistusketjut vaatii varhaishoidon+ taimikonhoidon , 2.  vaihtoehto 5 v. ja 7 v. myöhemmin kuin 1.vaihtoehto    Laikkumätästys maksaa 400 €/ha, laikutus 100 €/ha                                      Taimet+istutus maksaa 0,40 € kpl                                                                          Jalostettujen taimien kasvu on 20 % nopeampaa kuin luontaisten taimien   Molemmat ve:t tuottaa norm. vakiintuneen taimikon                                      Kiertoajan (70 v.) keskikasvu luontaisilla taimilla on 5 m³/ha/a                    Korko on 3 %                                                                                                                 Kantohinnat pysyy samalla tasolla koko kiertoajan

    Kumpi vaihtoehto tuottaa paremman taloudellisen tuloksen  ja mikä           tulosten ero on (prosentteina paremman ve:n tulos huonommasta)

     

     

  • Visakallo

    Aloituksen 70 vuoden kiertoika kuuselle ei ole mätästetylle alueella oikea.  50-vuotta on. Jos taimet ovat lisäksi jalostusalkuperää, mennään jo kohti 40 vuotta. Kaikessa laskennassa on käytettävä todellisia lukuja. Muuten laskemilla on pelkkä viihdearvo.

    Gla

    Metsän arvo-kirjassa käsitellään etelän ja pohjoisen kannattavuutta sekä kauppahintojen, että metsätalouden perusedellytysten osalta. Hyvin on mielestäni perusteltu, miksi pohjoisessa voi olla realistista asettaa alempi tuotto-odotus ja käyttää alempaa laskentakorkoa. Samalla myös todetaan, että yksittäinen, aktiivisesti metsiää hoitava voi päästä mainittuja lukuja parempaan kannattavuuteen.

    Mielestäni tuon perusteella on aika tarkoitushakuista väittää, että valloillaan olisi kustannuksista piittaamaton puun tuottamisen maksimointi. Ja ollaanhan me kateellisia Etelä-Ruotsin olosuhteille, Etelä-Amerikan olosuhteista puhumattakaan. Ihan turhaan, jos Lapissa pääsee yhtäläiseen kannattavuuteen.

    wanhajätkä

    On helppo olla samaa mieltä kahden viimeisen kommentoijan kanssa

    Jätkä

    Lapissa voi päästä yhtäläiseen tai jopa parempaan kannattavuuteen, kunhan käyttää uudistamisessa itsehillintää ja korkeintaan hyvälaatuista siementä.

    Jo Lanko-Pekka aikoinaan evästi lapin metsienkäsittelykoulutuksen aikaan, että Lapissa maanmuokkausjäljelle pitää antaa aikaa ”tekeytyä”, niin kyllä se alkaa kasvamaan ihan normaalisti.

    Kyllä on nähty Etelä-Ruotsin metsien kasvu. Vaan siellä kasvaa etupäässä kuusikoita. Lapissa meillä kannattaa kasvattaa vain huippulaadukasta mäntyä – ja järeäksi.

    Muuten: Ranuan puusepät, joita on monta yrityksellistä siellä, käyttävät keski-suomalaista mäntyä raaka-aineenaan.

    Näätä

    Palstalla kyllä löytyy selityksiä, mutta kukaan ei suostu myöntämään, että taimien istuttaminen ei ole useimmissa tapauksissa kannattavaa jos laskentakorko on yli 4 %. Nyt nimimerkki Gla on sitten keksinyt vastaukseksi saman mitä puuntuotannon maksimointia ajaneet keksivät jo aikoja sitten, pienennetään laskentakorkoa.

    Gla, eikö muuten kirjan lopusta löydy laskennan aputaulukot? Mitä luulet, onko niissä laskentakorko kaikissa sama vai onko sitä jouduttu viilaamaan pohjoiseen mentäessä? Jos korko ei ole sama, eikö olisi ainakin kohteliasta mainita asiasta?

    JacktheRibber

    pöllö: …kiihkeään rakkaussuhteeseen…  Taisi olla sekin suhde aika yksipuolinen (this magic moment lkh). Toisaalta tolkuttomien mullikoiden vuoksihan lait laaditaan (metsälaitkin).

    A.Jalkanen

    What has love got to do with it? (Tina Turner) Ovatko Raperin mielestä Näätä ja Reima sukua Pöllölle?

    Puuki

    ” Aloituksen 70 vuoden kiertoika kuuselle ei ole mätästetylle alueella oikea.  50-vuotta on. Jos taimet ovat lisäksi jalostusalkuperää, mennään jo kohti 40 vuotta. Kaikessa laskennassa on käytettävä todellisia lukuja. Muuten laskemilla on pelkkä viihdearvo. ”

    Mistä tiedät missä ja minkälaisella maapohjalla on al. kuuset ?  Heikompikasvuisessa tuoreen kankaan metsässä olisi  lähtöarvot hyvinkin sopivia käyttää. Esim. MT – ja keskisen Suomen pohjoisosissa kasvut olisi tuota luokkaa. Ei olla lehtomaisella kankaalla. Nykyisinhän joudutaan istuttamaan hirvien takia toisinaan kuivahkoille kankaillekin kuusta, MT – on kasvultaan lähellä niiden kasvuja.

    pihkatappi

    Tässä keskusteluketjussa vedetään mutkt suoraksi, VT-kuusikot lyödään 50-vuotiaana vissiin kuitupuuna lattiaan ja Lapin OMT-pohjat istutetaan männylle. Katotteko te putken läpi maailmaa ja miksi näin on päässyt käymään? Järkeviä kavereita kuitenkin. Ite kun on metsuroinut Pohjois-Karjalassa, Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Lapissa ja Etelä-Pohjanmaalla niin ei ENÄÄ osaa tyhjentävää vastausta antaa, miten Suomessa pitäisi metsät käsitellä, siinä on pari muuttujaa.

    Gla

    Näädästä en tiedä, mutta Reima lienee hyvinkin läheistä sukua Pöllölle.

    Näätä: ”Palstalla kyllä löytyy selityksiä, mutta kukaan ei suostu myöntämään, että taimien istuttaminen ei ole useimmissa tapauksissa kannattavaa jos laskentakorko on yli 4 %. ”

    Eipä taida olla kiistänytkään.

    Näätä: ”Nyt nimimerkki Gla on sitten keksinyt vastaukseksi saman mitä puuntuotannon maksimointia ajaneet keksivät jo aikoja sitten, pienennetään laskentakorkoa.”

    Reiman kommenteissa on painottunut se, että pohjoisen karulla maalla istuttaminen ei ole kannattavaa. Tuosta ei ole erimielisyyttä, edes ns. kustannuksista piittaamattoman, puuntuotannon maksimointia edustaan joukon suosituksissa ei neuvota käyttämään noissa olosuhteissa kallista menetelmää. Olenkin koittanut vääntää keskustelua laskennan sijaan siihen, mitä milläkin menetelmällä saa aikaiseksi. Siitähän tässä on kyse. Ei siitä, miten kannattavuuslaskenta teknisesti tapahtuu. Tällöin meitä nimenomaan kiinnostaa, saako halvemmalla kasvatusketjulla puuston uudistumaan niin hyvin, että se tarjoaa myös tuloja. Jos saa, hyvä juttu. Jos ei saa, karkaa 4% tavoite herkästi kauemmas kuin 3% laskennalla tehty kalliimman investoinnin tulos. Itselläni esimerkiksi on koivikoita, joihin osaan on tullut luontaista kuusikkoa alle, osaan ei ole. Jonkin verran olen kuusikkoa istuttamalla täydentänyt, jotta edes johonkin tulisi ehjä seuraavan polven puusto. Tavattoman työläs menetelmä se kyllä on ja jos koivikon poiston jälkeen on käsissä puoliksi heinää ja puoliksi kuusta kasvava kuvio, ei senkään hoito jatkossa tule olemaan mielekästä. Eli patenttiratkaisu ei tämäkään ole uudistamiskustannusten alentamiseen.

    Miksi muuten vedät rajan juuri 4% tavoitteeseen? Lähdetkö tavoittelemaan tuollaista tulosta Enontekiölläkin, vai toteatko halvimmatkin menetelmät liian puuston kasvuun nähden liian kalliiksi?

    Näätä: ”Gla, eikö muuten kirjan lopusta löydy laskennan aputaulukot? Mitä luulet, onko niissä laskentakorko kaikissa sama vai onko sitä jouduttu viilaamaan pohjoiseen mentäessä? Jos korko ei ole sama, eikö olisi ainakin kohteliasta mainita asiasta?

    En edes tiedä, mitä korkoa etelässä käytetään. Toisaalta en aputaulukoita mihinkään käytä, enkä tiedä, mihin niitä pitäisi käyttää. Mutta jostain olen kuullut, että korko laskee pohjoiseen mentäessä. Tietysti laskentaperusteet pitäisi ilmoittaa.

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 363)