Keskustelut Metsänhoito Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 363)
  • Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

    Laskuharjoitus (matematiikasta kiinnostuneille) ku-istutuksesta MT-kankaalle.

    2 vaihtoehtoa :   1. istutetaan jalostettuja ku-taimia laikkumätästettyyn maahan 1800   kpl/ha

    2. taimikko syntyy luontaisesti laikutettuun maahan

    Oletukset :      Molemmat uudistusketjut vaatii varhaishoidon+ taimikonhoidon , 2.  vaihtoehto 5 v. ja 7 v. myöhemmin kuin 1.vaihtoehto    Laikkumätästys maksaa 400 €/ha, laikutus 100 €/ha                                      Taimet+istutus maksaa 0,40 € kpl                                                                          Jalostettujen taimien kasvu on 20 % nopeampaa kuin luontaisten taimien   Molemmat ve:t tuottaa norm. vakiintuneen taimikon                                      Kiertoajan (70 v.) keskikasvu luontaisilla taimilla on 5 m³/ha/a                    Korko on 3 %                                                                                                                 Kantohinnat pysyy samalla tasolla koko kiertoajan

    Kumpi vaihtoehto tuottaa paremman taloudellisen tuloksen  ja mikä           tulosten ero on (prosentteina paremman ve:n tulos huonommasta)

     

     

  • Reima Ranta

    Monenko prosentin tuoton wanhajätkä  Lapin yhteismetsät antavat sijoitetulle pääomalle?

    Wanhajätkä on ilmeisesti vankkumaton nollakoron kannattaja, jota mikään mahti maailmassa ei muuksi muuta. Vanhan kaavan mukaan mennään vaikka istutusinvestointi tuplaantuisi vuosittain muussa kohteessa.

    Ymmärrän sen metsässä paljon hikoilleena vallan mainiosti. Kuinka suuri nautinto onkaan metsiään hoitavan katsellakaan hyvin kasvavaa ja hoidettua metsää. Sitä tunnetta voi vallan hyvin verrata kiihkeään rakkaussuhteeseen, mutta se onkin toinen tarina se. Siinä tunteet ja järki sekoittuvat mielenkiintoisella tavalla. Pyydän nöyrimmästi anteeksi, jos olen mennyt loukkaamaan rakastanne.

    Minulla ei ole Visakallo tietoa siitä, mitkä seikat ja kuinka paljon vaikuttivat hakkuun rajoitteiden poistamiseen. Sinulla näyttää olevan, vai onko sittenkään. Metsähallituksen metsätalous on luku sinänsä. Se on ”budjettimetsätaloutta”, jossa hakataan paljon silloin kun hinta on huono ja vähän silloin kun hinta on korkea jne. Ylituottojen perään ei haikailla ja se näkyy tuloksessa. Istutetaan metsää Lapin olosuhteissa ja naapurin hyvää viisimetristä taimikkoa ei osteta mistään hinnasta, vaikka sen saisi kolmasosalla siitä, mitä istuttaminen maksaa. jne. jne.

     

    Planter

    Kaikki eivät ehkä löydä KHO:n ratkaisuja tai ”jaksa” niitä lukea. Tässä lyhykäisyydessään Ylen uutisointi silloin joskus. Perustelua on usein käytetty tälläkin palstalla eri yhteyksissä. Jos et ole tyytyväinen, niin  ainahan voit myydä metsäsi…sellaista ei olisi odottanut KHO:lta.

    https://yle.fi/uutiset/3-5851492

    Metsuri motokuski

    Tuohan on mennyttä aikaa. Eikös nykyisen normiston mukaan metsän saa laittaa lattiaan kun siihen näkee tarpeen. Nuo kasvatusajat olivat sitä vanhaa aikaa joka ei ole enää voimassa. Ainakin Metsähallitus hakaa metsiään jo aika hyvissä ajoin. Minusta liiankin aikaisin.

    wanhajätkä

    Rakastan rakastan joo. Mutta mikä se nollakorko on. Kai se on teoreettinen luku paperilla. En käytä korkokenkiä ja siinähän se nollakorko taitaa olla.

    Mulle tärkein on se mitä viivan alle jää vuosittain ja kuinkapaljon metsieni kasvu ja massa lisääntyy. En tee mitään kaavamaisesti enkä totutun kaavan mukaankaan vaan paremmin. Uudistuskulut mulla on aivan erit mitä ne olisivat ostopalveluna. Paljon käytän luontaista uudistamista missä se vaan on mahdollista. Laikutukset ja äestykset teen itse omilla vanhoilla vehkeillä jotka käytännössä ei ole maksaneet juuri mitään. Olenhan masinisti. Polttoainekulutkin on mitättömät. Taimet tietysti ostan, niin pitkälle jalostetut kuin vaan löydän. Nyt on käsittelyssä n. 10 ha aukoksi. Paksuturpeisena ainoa vaihtoehto on äestys ja istutus. 5 ha siemenpuu asentoon ja laikutus. Soveltuu siihen erittäin hyvin. Reilu pari hehtaaria rantametsiä jatkuvakasvatus johon jätän myös järeitä petäjiä maiseman vuoksi.

    Kaikki vaihtoehdot on käytössä eikä sulje pois toisiaan ollenkaan. Joutilaan tuntihinta on alhainen joten teen mahdollisimman paljon itse. Käytännössä kaiken muun paitsi päätehakkuut ja varttuneen harvennukset myyn pystöön.

    En enää juurikaan ole kiinnostunut ostamaan lisää….paitsi läheltä taimikoita ja nuoriametsiä jos hinta on kohdallaan. Jos lisäisin pinta-alaa tämä minun konsepti ei enää toimisi.

    RR voi laskea minun puolesta kannattavuutta miten vaan…lähinnä harjoituksen vuoksi. Älä multa kysy yhteismetsistä vaan kysy sieltä suoraa faktat ja laske jos osaat se tuotto. Minuahan et usko kuitenkaan ku kävelenki matalilla koroilla. Yhteismetsiin pääsee mukaan rahalla jos kiinnostaa. Kuukkeli antaa yhteystiedot.

    Näätä

    Metsuri motokuski, laki on muuttunut mutta onko valtio nykyään sitä mieltä, että metsänomistaja saa tehdä metsillään mitä haluaa vai ohjaako se vieläkin toimintaa?

    Metsä on siinä mielessä moniulotteinen kohde, koska yhteiskunta näkee sen puuntuotantokoneistona, joka tuottaa materiaalia puunjalostajille, jotka tuovat työpaikkoja ja verotuloja yhteiskunnalle. Yhteiskunta näkee metsän myös muun muassa virkistysarvona, monimuotoisuuden tarjoajana sekä hiilinieluna. Näitä arvoja ajetaan politiikassa sekä valtion rahoittamien kohteiden kautta, ikävä kyllä, metsänomistajan kustannuksella ja sen riskillä. Koska itse olen puhdas kapitalisti ja markkinatalouden kannattaja, joka hakee metsästä tuottoa sijoitukselle, en näe toimintaa mielekkäänä. Markkinataloudessa kaikilla niillä tuotteilla, joita on rajoitetusti, tulee olla hinta.

    wanhajätkä

    Nyt tuli iso moka! En tee kaikkea itse. Vaimollakin pysyy pottiputki ja raivaussaha kädessä ja ajelee paljonkin ajokonetta. Enkähän minä nuita metsiä omista. Kaikki on ollu jo yli 40 vuotta fiftififti. Tulee vaan puhuttua minämuodossa.

    MaalaisSeppo

    Valtio sääntelee kaikkea liiketoimintaa. Niin myös metsäalaa. Kannattaa selvittää sääntelymekanismit ennakkoon ennen alalle ryhtymistä. Turha jälkeenpäin valittaa. Ketään ei Valtio harhauttamalla houkuttele alalle.

    Sääntelymekanismien epäkontia on tietysti hyvä pitää esillä ja informoida niistä päättäjiä. Puun tuotanto on mielestäni nykyään melko vapaa turhasta sääntelystä.

    Visakallo

    Suomen metsät hakattiin kerran piloille silloin  kun markkinat saivat niissä toimia täysin vapaasti. Valtio joutui lopulta erittäin suurella panostuksella yhdessä metsänomistajien kanssa ne kunnostamaan. Tämän takia on ymmärrettävää, että valtio haluaa edelleenkin asettaa edes joitain rajoitteita metsien käsittelyyn. Voidaan sanoa, että metsälait ovat olemassa enemmänkin metsänomistajien omaa tyhmyyttä vastaan.

    Näätä

    Mielelläni olisin vielä Mikko Riikilän näkemyksiä muutamaan kysymykseeni lukenut. Sen jälkeen tämä ketju on puolestani taputeltu. Ajauduttiin aika kauaksi aiheesta, jälleen kerran.

    harrastelija

    Montako laskuesimerkkiä aloittaja saikaan?

Esillä 10 vastausta, 311 - 320 (kaikkiaan 363)