› Keskustelut › Metsänhoito › Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 363)
1 2 3 … 30 31 32 … 35 36 37

  • Laskuharjoitus ku-kasvatuksesta

    Lähetetty: 5.8.2017, 09:09

    Laskuharjoitus (matematiikasta kiinnostuneille) ku-istutuksesta MT-kankaalle.

    2 vaihtoehtoa :   1. istutetaan jalostettuja ku-taimia laikkumätästettyyn maahan 1800   kpl/ha

    2. taimikko syntyy luontaisesti laikutettuun maahan

    Oletukset :      Molemmat uudistusketjut vaatii varhaishoidon+ taimikonhoidon , 2.  vaihtoehto 5 v. ja 7 v. myöhemmin kuin 1.vaihtoehto    Laikkumätästys maksaa 400 €/ha, laikutus 100 €/ha                                      Taimet+istutus maksaa 0,40 € kpl                                                                          Jalostettujen taimien kasvu on 20 % nopeampaa kuin luontaisten taimien   Molemmat ve:t tuottaa norm. vakiintuneen taimikon                                      Kiertoajan (70 v.) keskikasvu luontaisilla taimilla on 5 m³/ha/a                    Korko on 3 %                                                                                                                 Kantohinnat pysyy samalla tasolla koko kiertoajan

    Kumpi vaihtoehto tuottaa paremman taloudellisen tuloksen  ja mikä           tulosten ero on (prosentteina paremman ve:n tulos huonommasta)

     

     

    Tekijä
    Puuki
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Näätä 29.8.2017, 21:44

    Gla, en ole väittänyt, että jossain kirjassa vähäteltäisiin pohjoisen tuottovaatimusta. Jos kaivat hyllystäsi esimerkiksi kirjan ”Metsän arvo”, jonka takana on Tapio/Metsäkustannus, löydät sieltä mielenkiintoisen väittämän, jonka mukaan voi olla realistista asettaa Pohjois-Suomessa alempi tuotto-odotus ja käyttää alempaa laskentakorkoa kuin Etelä-Suomessa. Tuota väittämää en voi millään allekirjoittaa, voitko sinä?

    Gla, kysyit mielipidettäni jatkuvan kasvatuksen kirjallisuuteen. Ikävä kyllä osassa niistä asiat käsitellään hyvin mustavalkoisesti ja yritetään saada vastakkainasettelua vaihtoehtojen välille. Sen sijaan on pakko kehua Sauli Valkosen kirjaa ”Metsän jatkuvasta kasvatuksesta” (Metsäkustannus). Vaikka siinä ei niinkään kannattavuudesta puhuta, suosittelen jokaista lukemaan tuon kirjan, oli sitten mitä mieltä tahansa jatkuvasta kasvatuksesta.

    Visakallo, omistan metsää.

    Reima Ranta 29.8.2017, 22:00

    Pitäisikö minunkin jäädä välillä jäähylle, kun teillä mopot tuppaavat jo keulimaan. Antaa tulla vaan lunta tupaan, minä en pane pahakseni.

    Selityksiä löytyy niin Riikilältä kuin kumppaneiltakin.

    Väännön aihe on kuitenkin hyvin yksinkertainen ja yksiselitteinen. Kysymys on kaikessa yksinkertaisuudessaan siitä, onko metsänomistajan talouden näkökulmasta viisasta ottaa vaihtoehtoisten sijoituksien tuotto (eli korko) huomioon vaiko ei.

    Jos korkoa ei oteta huomioon( toisin sanoen korko oletetaan nollaksi) se tarkoittaa puuntuotoksen maksimointipyrkimystä eli pyrkimystä maan tuottokyvyn täysimääräiseksi hyödyntämiseksi.

    Teidän pitää nyt päättää kumpaa mieltä olette.  Kyllä vai ei. Kahdella tuolilla ei voi asiassa istua, vaikka kuinka haluaisi selitellä. Koron huomioiminen johtaa vääjäämättä aivan toisin kustannusten kriittiseen tarkasteluun.

    Minulle asia on aivan selvä. Meillä on riittävä tieto siitä, millä korolla nykyisillä kustannuksilla ja puun hinnoilla missäkin olosuhteissa  NNA jää positiiviseksi, kun mitään poikkeavaa ei kasvatuksessa satu. Jos korko jää pienemmäksi, kuin mitä katson vastaavalla riskillä muualta saatavan, en tietenkään tee sellaista investointia metsään. Pelkään metsätalouden kannattavuuden mieluummin laskevan kuin nousevan. Paranevaa kannattavuutta en kykene itselleni perustelemaan.

    En yritä käännyttää ketään. Kukin tehkööt juuri kuten haluaa. Metsänomistajan valinnanvapautta olen aikoinaan hyvinkin aktiivisesti omilla vähäisillä mahdollisuuksillani pyrkinyt edistämään ja aikaan saatuun lainmuutokseen olen varsin tyytyväinen.

     

     

    wanhajätkä 29.8.2017, 22:16

    Olen osaakkaana neljässä eri yhteismetsässä. Sallan, Kuusamon ja Kemijärven sekä viimeisimpänä Lapin yhteismetsässä. Lapin yhteismetsä perustettiin jokusia vuosia sitten. Osakkaina on paljon metäalan osaajia ja vaikuttajia. Enimmäkseen etelästä. Miksikähän se perustettiin. Uskon että tuottoa ajatellen.

    Sinne haetaan koko ajan lisää osakkaita, Ovet on auki. Mukaan pääsee riihikuivalla tai liittämällä palstan yhteismetsään. Käykääpä tutustumassa kotisivuilla. Osakashankinta on meneillään. Kaikki yhteismetsät ovat erittäin tehokkaasti hoidettuja ja hyvin tuottavia. Painopistettä ja tavoitteita muutetaan aina tilanteen mukaan.

    Ajattelen asioita myös siksi vähän eri kantilta kuin useimmat keskustelijoista enkä vaan sen oman palstani ja jumiutuneen ajatukseni pienelle sektorille mukaan.

    Kannattaa tosiaan tutustua Lapin yhteismetsään…

     

    Visakallo 29.8.2017, 22:18

    Jos vähän tarkempia ollaan, niin poliitikkojen valtion metsille asettama vaatimus suurempaan tuloutukseen valtion butjetin täytteeksi vaikutti lainmuutokseen, ei RR:n oikeusjuttu.

    Reima Ranta 29.8.2017, 22:34

    Paljonko  m3 Lapin puuta maksaa, jos ostaa sieltä yhteismetsän osuuksia. Ostaako yhteismetsä myös riihikuivalla lisämetsiä, vai halutaanko metsä vaihtaa vain osuuksiin?

    Kun kävin juuri Sallassa, jossa kaveri kertoi, että Op:n metsärahasto oli ostanut sieltä suurehkon kokonaisuuden hiljattain joltakin etelän yksityiseltä metsänomistajalta. Mitään metsille ei ole sen jälkeen kuulemma tehty. Ilmeisesti metsärahastoille tulee kovasti lisää pääomia, joita pitää sijoittaa. Matala korkotaso houkuttelee pääomia metsärahastoihin.

    wanhajätkä 29.8.2017, 22:39

    RR, tutustu, Lapin yhteismetsä.fi…. siis riihikuiva riittää osuuksiin

    Gla 29.8.2017, 23:55

    Näätä: ” Jos kaivat hyllystäsi esimerkiksi kirjan ”Metsän arvo”, jonka takana on Tapio/Metsäkustannus, löydät sieltä mielenkiintoisen väittämän, jonka mukaan voi olla realistista asettaa Pohjois-Suomessa alempi tuotto-odotus ja käyttää alempaa laskentakorkoa kuin Etelä-Suomessa. Tuota väittämää en voi millään allekirjoittaa, voitko sinä?”

    359 sivua asiaa, enkä nopeasti selaamalla tuota kohtaa löytänyt. Sen sijaan spekulaatiota siitä, että ilmaston muutoksen myötä puuston kasvu pohjoisessa kiihtyisi selvästi. Kirjan kirjoittamisen aikoihin (2009) tuo ei näkynyt tilojen hinnoissa. Lisäksi löytyi mainintoja siitä, että etelässä tilojen hinnat ovat eriytyneet metsätaloudellisesta arvosta. Minä tulkitsen tuon vaikeuttavan tuloksen tekoa etelässä.

    Minä en tunne pohjoisen metsätaloutta, joten en ota kantaa siellä saavutettavaan tuotto-odotukseen. Mutta selvää lienee, että nollaraja pohjoiseen päin mentäessä tulee vastaan. Puurajalla viimeistään, joten tuskin väite ihan perätön on. Pitäisi kuitenkin katsoa, mistä oikeasti tekstissä on kyse. Voitko tarkistaa, missä kohdassa maininta on?

    Sauli Valkosen jk-kirjaa ei hyllyssäni ole. Muistaakseni olen sen kirjan ilmestymisen aikoihin (1. painos) lainannut kirjastosta ja silloin lukenut. Miellyttävän neutraalisti kirjoitettu, etenkin verrattuna Lähteen porukoiden kirjoihin, joista yksi minulla on. Näillä vertauksilla hain kuitenkin sitä, että kun täällä kritisoidaan meille tuputettavaa kustannuksista piittaamatonta metsätaloutta, millään tavalla ei mielestäni tällaista yleistämistä voi tehdä. Metsäkustannushan edustaa kai sinun ja Reiman kritisoimaa metsätalouden valtavirtaa, mutta esim. kirja Metsän arvo on minusta varsin hyvä. Oletko eri mieltä kirjan sisällöstä, jos jätetään mainitsemasi yksityiskohta pois laskuista?

    Näätä 30.8.2017, 08:34

    Gla: ”Voitko tarkistaa, missä kohdassa maininta on?”

    Minulla olevassa painoksessa tuo edellä oleva maininta on sivulla 42 (sivun keskiosassa).

    Gla: ”Metsäkustannushan edustaa kai sinun ja Reiman kritisoimaa metsätalouden valtavirtaa, mutta esim. kirja Metsän arvo on minusta varsin hyvä. Oletko eri mieltä kirjan sisällöstä, jos jätetään mainitsemasi yksityiskohta pois laskuista?”

    Ei minulla ole mitään Tapiota tai Metsäkustannusta vastaan. Tärkeintä on pysähtyä miettimään kenen etua kukin taho ajaa. Metsäsektorin arvoketju menee mielestäni näin:
    Asiakas/loppukäyttäjä – Tuotteen myynti – Tuotteen jalostus – Materiaalin hankinta – Metsänomistaja.

    Tuota arvoketjua ympäröi lukuisa joukko erilaisia tahoja kuten Tapio, Luke, Metla, Otso, MHY:t, Metsäsäätiö, Puutuoteteollisuus, MTK jne. Näillä tahoilla tuntuu olevan paljon sanottavaa arvoketjun toimintaan. Kannattaa kuitenkin miettiä, että kenen intressiä arvoketjussa (ja miksi) kukin ajaa.

    wanhajätkä 30.8.2017, 08:55

    Nyt näätä on ihan hukassa. Niputat tutkimuksen,ja kaikki muut tahot salaliittoon puuntuottajaa vastaan. Metlaahan ei enää ole ees vaan on osa Lukea. MTK ja Mhy:t ovat meidän itse valitsemia edunvalvojia. Äänestä sinäkin Mhy vaaleissa tai asetu ehdokkaaksi. Mitä jäi jäljelle?

    Ihan höpöjähän sinä puhut. Tämä kyllä paljastaa tietämättömyytesi.

    Näätä 30.8.2017, 09:43

    En minä salaliittoja maalaile. Se kuka maksaa, sille tehdään duuni. Sen kummemmasta asiasta ei ole kysymys. Oletko tutustunut tuohon KHO:n ratkaisuun mihin on palstalla viitattu? Siinähän otetaan kantaa onko metsänomistajan talous vai Suomen kansantalous etusijalla. Olkoonkin, että laki on tämän jälkeen muuttunut, mutta luuletko, että puolen vuosisadan ajan vallinneet näkökulmat ovat muuttuneet? Tiedätkö muuten mistä Tapion rahoitus nykyään muodostuu?

    MHY:n vaaleissa ei voi äänestää, jos ei ole jäsen. A.Jalkanen taisi aiemmin sanoa, että valtuustossakaan ei oteta kantaa toimintatapoihin vaan enemmänkin budjetointiin.

     

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 363)
1 2 3 … 30 31 32 … 35 36 37